Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Hyvästit isoisoäidille Utahin Snow Canyonilla

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Hyvästit isoisoäidille Utahin Snow Canyonilla

Paula Gaston

On vihdoin tullut aika päivitellä vähän kuluneen viikon tapahtumia. Road trippimme Kaliforniasta Nevadan kautta Utahiin ja Arizonaan oli nimittäin sen verran tiivis, että hyvä kun sain muutaman kuvan pukattua ulos iltaisin ennen kuin kaaduin sänkyyn. Matkan varsinainen tarkoitus oli tavata sukulaisia St. Georgessa, Utahissa, ja saattaa marraskuussa pois nukkunut isoisoäiti viimeiseen lepopaikkaansa. Tapasimme osan porukasta perjantai-iltana illallisen merkeissä, ja lauantaina aamiaisen jälkeen sitten suuntasimme sitten Snow Canyon State Parkiin sirottelemaan isoisoäidin tuhkat hänen toivomuksensa mukaan.

snow_canyon.jpg
 

Snow Canyon ei ollut minulle ennestään tuttu, mutta puisto oli ihan uskomattoman kaunis. Punaiset kalliot loistivat auringossa molemmin puolin tietä ajaessamme puistoon. Kun saimme ryhmämme kasaan, lähdimme lyhyelle patikkaretkelle etsimään paikkaa jonne voisimme isoisoäidin tuhkat sirotella. Monet kansallis- ja osavaltionpuistot antavat lupia tuhkan sirotteluun tietyin säännöin, ja mekin olimme etukäteen tarkistaneet, että se oli täällä sallittua. Toin mukanani kimpun punaisia ruusua jotka jaoin lapsille. He jättivät ne sittem paikkoihin joihin tuhkaa siroteltiin. Isoisoäiti oli kovin tärkeä etenkin isommalle neidillemme, ja varmasti serkuillensa myös. Nuorimmaisemme on vielä pieni muistamaan tämän ajan tapahtumia. Vaikkei meillä mitään erityisiä seremonioita tuona päivänä ollutkaan, oli tuhkien sirottelu omalla tapaa kaunis hetki. Isoisoäiti pääsi toivomaansa paikkaan, ja meille kaikille jäi päivästä kaunis muisto.

ruusut_snow_canyon.jpg

Aurinko alkoi porottaa jo melkoisen kuumasti mutta osa meistä päätti vielä käväistä lyhyellä patikkaretkellä katsomassa kivettyneitä hiekkadyynejä (Petrified Sand Dunes Trail). Aikoinaan tuulet ovat puhaltaneet alueelle hiekkaa joka myöhemmin on pakkautunut ja tiivistynyt kiveksi. Kiviaineksen nimi on Navajo Sandstone sen mukaisesti, että nyt ollaan Navajo intiaanien elinalueilla eli Navajo Countryssä. Kalliot todellakin vieläkin näyttivät kauempaa katsottuina dyyneiltä. Lähempänä sitten oli nähtävissä kaikenlaisia tuulen ja eroosion kiveen aiheuttamia kuvioita. Olen nähnyt vastaavaa shakkilautaa muistuttavaa kuviota Zionin kansallispuiston kalliossa, ja se onkin yksi paikan vetonauloista (Checkerboard mesa).

Snow Canyon State Park, Utah

Snow Canyon State Park, Utah

snow_canyon_view.jpg

Maasto ei ollut kovin vaikeakulkuista, eikä meillä ollut ongelmia vaikka mukana oli lapsia ja yksi neiti kantorinkassakin. Kun pääsimme ylös dyynin päälle, tuntui siltä kuin punaista kalliota olisi riittänyt silmin kantamattomiin. Ylhäällä dyynin päällä oli laaja alue pyöreäksi muotoutuneita pikkukiviä. Kyllä luonto on ihmeellinen kun se osaa tällaisiakin tehdä!

snow_canyon_kivet.jpg
snow_canyon_paula.jpg
snow_canyon_kukat.jpg

Päivän teema oli ehkä surullinen, mutta päällimmäinen tunne tuolloin oli kuitenkin onni. Olimme onnellisia, että pääsimme viemään isoisoäidin hänen toivomaansa paikkaan. Olimme onnellisia, että saimme tehdä sen yhdessä niin monen perheen jäsenen kanssa joita harvoin näemme. Ja olimme onnellisia, että saimme kuulla sen päivän aikana niin montaa tarinaa isoisoäidistä. Ja olimme onnellisia, että päivästä tuli kaikin puolin kaunis päivä!