Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_uusin.jpg

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Category: Japani

Hulluttelua Tokion Trick Art -museossa

Paula Gaston

Tässä on nyt sellainen museo josta en ollut koskaan kuullutkaan ennen Japanin matkaamme. Mutta se oli semmoinen tuttavuus, että se ehkä ansaitsee oman postauksensa blogiin, sen verran hauskaa meillä oli. Kiersimme siis Japania ristiin rastiin kaksi viikkoa, ja halusimme pyhittää viimeisen päivän todella reippaasti mukana olleelle 4-vuotiaalle tyttärellemme. Alunperin olimme suunnitelleet visiittiä Tokion Disneylandiin, mutta olimme jo niin kertakaikkisen poikki reissaamisesta, että päätimme, että joku pienempikin paikka riittää. Niinpä suuntasimme Tokion Odaiban saarelle ihmettelemään Trick Art -museota

Odaiba itsessään on jo aika mielenkiintoinen paikka. Se on saari Tokionlahdessa joka on alunperin rakennettu puolustustarkoitukseen. Nykyään saarella on kauppakeskuksia, ja muita ajanviettopaikkoja, kuten esimerkiksi huvipuistoja. Mekin kävimme samalla reissulla vielä Legolandissa, mutta siitä lisää myöhemmin. Odaibaan pääsee helposti paikallisjunalla, ja Trick Art -museo löytyy Tokyo Beach Island Mallin, eli kauppakeskuksen sisältä. Samasta paikasta löytyy myös useita kauppoja ja ravintoloita. 

 
Tämä arkkitehtuurisesti erikoisen rakennuksen voi nähdä ainakin junasta matkalla Odaibaan. Se on Fuji Television päämaja jonka sisälle pääsee myös vierailulle. 

Tämä arkkitehtuurisesti erikoisen rakennuksen voi nähdä ainakin junasta matkalla Odaibaan. Se on Fuji Television päämaja jonka sisälle pääsee myös vierailulle. 

Ajatuksena Trick Art museossa on, että kävijä itse osallistuu taiteeseen jolloin se katsojan silmässä muodostaa jonkinlaisen illuusion. Museoon mennessä henkilökunta näyttää ensin miten illuusiot syntyvät ja mitkä ovat parhaat kuvakulmat, ja sitten voi lähteä kierrokselle itsenäisesti. Lisäksi taideteosten vieressä on aina ohjeet mitä niiden kohdalla tehdään. Ihan aina emme mielestämme onnistuneet luomaan toivomaamme lopputulosta, mutta hauskaa sen yrittäminen oli.

Kuvat puhukoot siis puolestaan:

Apua! Ne syö minut...

Apua! Ne syö minut...

Lasin vanki

Lasin vanki

Ilkeä peilikuva

Ilkeä peilikuva

No ei ihan onnistunut tämä temppu, mutta ehkä ensi kerralla.

No ei ihan onnistunut tämä temppu, mutta ehkä ensi kerralla.

Muitakin kuvia olisi toki ollut mutta tässä nyt parhaimmat. Hauskaa siis oli ja voin lämpimästi suositella käyntiä Trick Art -museoon!

 

Hirviömäinen lounas Kawaii Monster Cafessa Tokiossa

Paula Gaston

Lupasin aiemmassa postauksessani "Japanin kreisit kahvilat" palata vielä joskus kertomaan tarkemmin millaista oli vierailemassamme Monster Cafessa. No, monstereita emme kyllä nähneet, mutta kokemus oli silti aika hauska ja mielenkiintoinen, ja 4-vuotias tyttäremme muistelee sitä yhä viikoittain. Kawaii itse asiassa tarkoittaa söpöä tai suloista, joten hirviötkin olivat astetta kesympiä.

Kawaii Monster Cafe sijaitsee Tokion Harajukussa. Se avattiin vuonna 2015, ja on toteutettu yhteistyössä taiteilija Sebastian Masudan kanssa, joka on usean Tokion teema-ravintolan takana. Mehän kävimme Tokiossa muun muassa Muumi Cafessa ja Hello Kitty Cafessa, mutta sieltä löytyy myös Liisa Ihmemassa -ravintola, Vamppyyri -ravintola, sekä paljon muita erikoisuuksia.

Olimme paikalla heti lounasajan alettua, sillä ajattelimme, että myöhemmin saattaisimme joutua jonottomaan sisälle aika kauan. Se oli ihan hyvä veto, sillä pääsimme suoraan sisään mutta lähtiessämme huomasimme että ovella oli kuin olikin jonoa. Ennen sisään menoa, meitä pyydettiin valitsemaan missä huoneessa haluaisimme istua ja maksamaan muutaman euron suuruinen sisäänpääsymaksu. Emme etukäteen tienneet millaista ravintolassa olisi, joten valitsimme summanmutikassa Mushroom Discon. Ovet avattiin vähintäänkin teatraalisesti, ja sitten ei muuta kuin sisään... 

Videosta saa ehdottomasti parhaiten kuvan paikan tunnelmasta. Sitä on muuten tosi vaikeaa kuvailla. 

Tätä ravintolaa voisi luonnehtia sanoilla värikäs, hullu ja korni. Joka paikassa oli hämärää ja värikästä, ja musiikki pauhasi todella kovalla. No, ainakin tämä on jotain mitä emme olleet nähneet koskaan ennen. Monster-tytöt olivat pukeutuneet Harajuku-tyttöjen tyylisesti, ja osana ruokailua oli myös show jonka he esittivät täytekakun näköisen karusellin päällä. Tyttäremme pääsi mukaan karuselliin tanssimaan, mikä oli tietenkin hänelle äärettömän hauskaa. Monster-tytöt myös poseerasivat mielellään valokuvissa. 

Ruokia odotellessa lähdimme pienelle kierrokselle ravintolassa. Mushroom Discon lisäksi, ravintolassa oli Meal-Tea Room, Bar Experiment (eli baari-alue) ja Milk Stand. Me vähän eksyimme vessaa etsiessä ja taisimme sattumalta osua yksityiskabinettiin. Sekin oli hauskasti koristeltu seinällä loikoilevalla kissalla ja vaaleanpunaisella nahalla. Eikä kannata sitä itse vessaakaan unohtaa, sekin oli tosi erikoinen kumipallojen kokoelma. 

Menu Monster Cafessa oli aika karsittu ja harmiksemme osa jälkiruoista oli päässyt jo loppumaan vaikka päivä oli vasta alussa. Mieheni tilasi listan ehkä ainoan japanilaiselta kuulostavan nuudeliruoan, kun minä taas päätin kokeilla Monster Burgeria, ihan vaan siksi että oltiin Monster Cafessa. Pikkuneiti sai kerrankin luvan kanssa ranskalaisia. Ne tulivat ihmeellisen värisillä dippikastikkeilla. Mieheni tilasi myös drinkin joka tuotiin pöytään laboratorioputkissa. Se mitä drinkki sisälsi, jäi meille kyllä arvoitukseksi. Jälkiruoksi tilasimme yhden jäätelöannoksen jonka sitten jaoimme. Kaikki menun erikoisimmat jälkkärit olivat loppuneet, joten valitsemassamme jäätelössä ei ollut mitään erityistä mainittavaa. Mitään ruokaelämyksiä nämä annokset eivät todellakaan olleet, enkä suosittelisi tätä paikkaa ruoan perusteella, mutta annokset olivat ihan hauskasti tehtyjä. 

Monster Burger

Monster Burger

Video; Non Druggy Cocktail (Experiment)

Ulos Monster Cafesta lähdettiin amerikkalaiseen tyyliin matkamuistomyymälän kautta. Kaiken kaikkiaan kokemuksena lounas oli todella hauska ja erikoinen, mutta sanoisin, että sellainen kerran elämässä riittävä juttu. Jos haluaa siis kokea jotain todella kreisiä, voisin suositella käyntiä Monster Cafessa, tai jos on liikenteessä lasten kanssa. Hintatasoltaan ravintola on hiukan normaalia japanilaista tasoa kalliimpi. Täällä maksetaan ehdottomasti kokemuksesta, ei ruoasta. Kallista se ei silti missään nimessä ollut. Ja Monster Cafe jää joka tapauksessa erikoisimpien ravintoloiden listalleni kirkkaasti! 

Kahvila löytyy osoitteesta; YM Square Building 4F, 4-31-10, Jingumae, Shibuya, Tokyo.

 

Näin bongasin geishan Kiotossa

Paula Gaston

Kun aloimme suunnittelemaan matkaa Japaniin, yksi asia oli minulle selvää; Haluan nähdä oikean geishan! Mutta kun sitten aloin tutkimaan missä siihen voisi olla mahdollisuus, kävi nopeasti ilmi, että tämä olikin helpommin sanottu kuin tehty. Geishat ovat kuin katoava luonnonvara Japanissa, sillä ammatti ei enää houkuttele nuoria kuten ennen. Kioton alueella on nykyään noin 200 työssäkäyvää geishaa, joten mahdollisuudet nähdä edes yksi olivat aika pienet. Tunsin että päähänpinttymäni oli hiukan hassu ja lapsellinenkin, mutta päätimme kuitenkin yrittää. Siitä huolimatta, että saattaisin pettyä pahasti. 

Geisha on eräänlainen japanilainen emäntä tai viihdyttäjä, joka työskentelee lähinnä teetaloissa, mutta myös erilaisissa tapahtumissa. He esittävät erilaisia esityksiä, pelaavat asiakkaiden kanssa seurapelejä ja tarjoilevat juomia. Vastoin monia harhaluuloja, geishat eivät tarjoa seksipalveluita. Kioton alueella geishoja kutsutaan nimellä geiko, ja nuoria geishaharjoittelijoita nimellä maiko. Geishat käyvät yleensä pitkän koulutuksen jonka he aloittavat jo 15-vuotiaina jolloin he työskentelevät maikoina, ja ylenevät sitten geikoiksi kaksikymppisinä. Maikon ja geikon voi erottaa toisistaan puvuista, koristeista ja meikistä. Kiotossa on myös matkailijan mahdollista muuntua geishaksi, joten jos törmäät geishoihin päiväsaikaan nähtävyyksillä tai kadulla, olet todennäköisesti törmännyt vain turistiin. 

Olin tarkoituksella ajoittanut osan matkapäivistämme Kiotoon viikonlopulle koska tiesin, että geishat todennäköisesti työskentelisivät ainakin lauantai-iltana. Suunnitelmissa oli käydä kävelyllä ja mahdollisesti syömässäkin kuuluisalla Gion Geisha -alueella. Olin lukenut monia artikkeleita siitä, missä geishoja voisi nähdä. Niiden perusteella geishojen bongaaminen oli oikea turistien harrastus, ja näin kuvia joissa matkailijat jahtasivat geishoja paparazzien lailla. Monessa lähteessä mainittiin, etteivät geishat pysähdy poseeraamaan kuvissa tai juttelemaan turistien kanssa. Jossakin kehotettiin odottamaan yhden vanhimman geishakoulun ovella Hanamikoji Dori nimisellä kadulla, kun maikot saapuvat koululle ennen kello kuutta illalla. Karsastin vähän tällaista geishojen jahtaamista joten vaihtoehtoisesti olin suunnitellut, että osallistuisimme Yasaka Hall Gion Cornerin järjestämään kulttuuriesitykseen, jossa osana esityksiä on maikojen tanssia ja teeseremonia. Muutaman kerran vuodessa Kiotossa järjestetään myös tanssiesityksiä joissa geishat esiintyvät, ja joita voi mennä seuraamaan.

Lauantai-iltana vähän ennen kuutta saavuimme Gionin alueelle, jossa oli runsaasti turisteja. Teetalot olivat jo avanneet ovensa, ja tunnelma pienillä kaduilla oli jotenkin erikoinen. Käveleskelimme eteenpäin ihaillen lyhtyjä ja ihmetellen ihmisiä kunnes jostakin alkoi kuulumaan kilinää. Ja hups, ohitsemme käveli ihka oikea geisha! Hän katosi ihmisvilinään yhtä nopeasti kuin oli sieltä tullutkin, en ehtinyt edes miehelleni mitään sanomaan. Olin nähnyt geishan! Seuraavan tunnin aikana näimme lähes kymmenen maikoa matkalla teetaloihin. He kaikki tulivat ja katosivat lähes taianomaisen nopeasti. Valitettavasti näimme myös niitä paljon puhuttuja turisteja jotka seisoivat julkeasti maikojen tiellä räpsien heistä kuvia, tai juoksivat heidän peräänsä. Me pysyttelimme aikalailla taka-alalla, mieheni sentään nappasi pari lyhyttä videota.

Gionista pois lähtiessä seisoimme liikennevaloissa yhden maikon kanssa. Hän ilmiselvästi ihastui vaaleahiuksiseen pikkuneitiimme, ja he hymyilivät ja vilkuttelivat hetken toisilleen. Tämä maiko oli ehkä matkalla töihin ja hän näytti odottelevan kyytiä. En aluksi huomannut hänen vieressään olevaa miestä, ja koska olen kuullut ettei geishoja tulisi kuvata asiakkaiden kanssa, sumensin hänen kasvonsa. En kyllä ole ollenkaan varma olivatko he samassa seurueessa.

Mieheni ihastui niin Gionin tunnelmaan, että ehdotti sinne palaamista myös seuraavana päivänä. Käveleskelimme alueella etsien illallispaikkaa, ja sen jälkeen kävimme muutamassa turistien valtaamassa matkamuistomyymälässä lähistöllä  ja Yasaka-Jinja pyhäköllä. Näistä kirjoitinkin jo aiemmin. Tällä kertaa meitä ei onnistanut, emmekä siis nähneet yhtään geishaa, mutta nautimme paikan tunnelmasta. Eräänä iltana kävimme myös kävelyllä Pontocho geisha -alueella, joka on toinen Kioton geisha-alueista. Paikka oli todella ihastuttava pienine kujineen ja teetaloineen. Sielläkään ei geishoja näkynyt. Tunsimme siis itsemme varsin onnekkaiksi, että olimme yhtenä iltana nähneet niin monta geishaa. Olimme taatusti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Jos sattuu törmäämään geishaan, kannattaa muistaa, että heillä on kiire töihin. He ovat varmasti väsyneitä alati kasvaviin turistilaumoihin ja ihmisiin jotka tunkevat liian lähelle. Tämä on geishoille joka päiväistä arkea. Varoitustaulu geisha-alueella kertoo karua kieltä siitä, että joku on joskus unohtanut nämä asiat.

VINKIT KIOTOON JOS HALUAT NÄHDÄ GEISHAN

  • Helpoin tie geishan näkemiseen on ostaa lippu Yasaka Hall Gion Cornerin kulttuuriesitykseen. Liput ovat noin 30€ aikuisilta, ja lapsille ja opiskelijoille on alennuksia. Ei siis mitään ylettömän kallista!

  • Jotkut myyvät myös illallispakettia jossa pääset tapaamaan geishan ja ottamaan kuvia hänen kanssaan. Hinnat ovat hiukan korkeahkot mutta elämys varmasti ikimuistoinen.

  • Parhaat alueet geishan näkemiseen muuten vain ovat Gion Geisha District (etenkin pääkatu Hanamikoji Dori) tai Pontoncho.

  • Geishat saapuvat teetaloihin auringonlaskun jälkeen. Me näimme geishoja juuri ennen kello kuutta illalla ja lisää juuri ennen kello seitsemää.

  • Parhaat viikonpäivät lienevät viikonloppuna ja varsinkin lauantaina jolloin järjestetään paljon illanviettoja ja tilaisuuksia.

Tokion Muumi Cafessa ei tarvitse olla yksin

Paula Gaston

Marraskuun Japanin matkallamme vierailimme Tokyo Domen alueella Muumi Cafessa. Moomin Bakery & Cafe oli varsin hauska kokemus, varsinkin perheemme pienimmälle. Kahvilan ajatuksena on, ettei kenenkään tarvitse olla siellä yksin, vaan Muumihahmot kiertävät pöydissä samalla kun asiakkaat nauttivat kahvilan antimista. 

Me satuimme kahvilaan juuri aamiaisen ja lounaan välissä, jolloin olisimme periaatteessa olleet valmiita jo syömään, mutta meitä kehotettiin valitsemaan valitsemaan jotain leipomon puolelta. Tykkäsimme leipomossa ja kahvilassa erityisesti siitä, että lähes kaikki tarjottava oli jollakin tavalla Muumi -aiheista. Kahvilan puolelta löytyi minulle makoisa, juustoinen kinkkupiiras ja jälkkäriksi valitsin joulutortun. Tortun sisus ei kyllä maistunut luumuhillolle, mutta hyvää se oli silti. Muut valitsivat suklaaleivokset. Kahvien kera tuli vielä Muumi-keksit. Myös ruoat olivat aika hauskan näköisiä ja kaikissa oli jollakin tavalla esillä Muumit. Alkuruokapöydästä näytti löytyvän jopa ruisleipää!

Kahvila oli hauskasti sisustettu Muumein ja erilaisin Suomi-aiheisin jutuin. Koivua oli käytetty useissa seinäkoristeissa ja suomenkielisiä Muumi-lainauksia oli kirjoitettu seinille. Meitä kävi viihdyttämässä pöydässämme Niiskuneidin lisäksi Haisuli, ja pikkuneitimme sai päähänsä Muumipapan hatun. Tarjoilijat sitten siirsivät hahmot toisiin pöytiin niin, ettei kenenkään tarvinnut istua ilman Muumihahmoa. Tarjoilijat näyttivät myös ymmärtävän ainakin sanan "kiitos", ja käyttivät sitä auliisti kun kuulivat, että olemme Suomesta.

Ymmärtääkseni näitä Muumi-kahviloita on Tokiossa muuallakin. Nopealla haulla löysin yhden Tokyo SkyTreessä nimeltään Moomin House Cafe, sekä Muumi-aiheisen kaupan. Japanilaisethan tunnetusti tykkäävät kovasti Muumeista, ja moni tunnistikin hahmon tyttäremme repusta, joka oli päässyt nyt Suomen kautta Kaliforniaan ja sieltä Japaniin saakka. 

Lähtiessä kävimme vielä matkamuistomyymälän puolella. Siellä oli myynnissä kaikenlaista Muumimukeista lusikoihin saakka. Mieleni olisi tehnyt ostaa Muumi-pastaa kun en ollut ennen sellaista nähnyt, mutta koska kiertomatkamme oli vielä aluillaan, ja rinkat tursusivat jo tavaraa, jätin pastan kauppaan odottelemaan parempia suita. Muumi Cafe oli kuitenkin ihan kiva kokemus vaikkakin tavallisia kahviloita hieman arvokkaampi. Alueella oli lisäksi paljon muutakin lapsille mieluisaa ohjelmaa kuten huvipuisto vuoristoratoineen ja karuselleineen, sekä aikuisille paljon kauppoja ja ravintoloita. Täällä olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta meillä oli muita suunnitelmia loppupäivää varten. 

 

Älä ohita näitä ruokia jos vierailet Japanissa

Paula Gaston

Yksi Japanin matkamme parasta antia oli ehdottomasti ruoka. Nautimme siitä täysin siemauksin ja maistelimme kaikenlaisia uusiakin tuttavuuksia. Vaikka olin luullut saaneeni suhteellisen autenttista japanilaista ruokaa Kaliforniassa, tajusin vasta paikan päällä kuinka raaka-aineet kuitenkin antoivat ruoille ihan eri vivahteen. Ruoka Japanissa oli taivaallisen hyvää!

Minua etukäteen hieman jännitti, miten osaamme toimia paikallisen etiketin mukaan vieraassa maassa, mutta aika pian turha kainostelu unohtui. Japanilaiset ovat varsin tottuneita matkailijoihin ja antavat anteeksi sen, ettei ihan jokaista asiaa voi heti tietää. Olemalla kohtelias henkilökunnalle pääsee aika pitkälle vaikkei aina kaikkia sääntöjä hallitsisikaan. Nopeasti aloimme kuitenkin hahmottamaan millaisissa paikoissa esimerkiksi riisuttiin kengät pois, tai miten mitäkin ruokia syötiin. Naapuripöydästäkin voi aina kurkkia vähän mallia. Japanilaiset ovat erityisen ystävällisiä lapsille, ja varsinkin tällainen vaaleatukkainen pikkuneiti sai paljon huomiota. Hänelle tuotiin lähes aina lasten lautanen sekä haarukka ja veitsi, tai piirreltiin kivoja kuvia lautasen reunoille. 

Jos vierailet Japanissa niin kokeile ainakin näitä: 

1. RAMEN

Näitä ruokia ei kannata ohittaa kun on matkalla Japanissa. Yksi niistä on Ramen.

Näitä ruokia ei kannata ohittaa kun on matkalla Japanissa. Yksi niistä on Ramen.

Ramen on japanilainen nuudeliruoka jossa on kiinalaisia vaikutteita. Nuudelien lisäksi annoksessa on yleensä runsaasti maukasta lientä, ja se on maustettu soijalla tai misolla. Riippuen millaista ramenia tilaa, mukana saattaa olla possunlihaa tai esimerkiksi merilevää. Ramenista on todella monia eri versioita, ja lähes jokaisella maan alueella on omanlaisensa ramen-ruoka. Hyviin ramen-ravintoloihin saattaa joskus olla jopa jono lounasaikana. Meille kerrottiin, että ramenia syödessä ei tarvitse hienostella, vaan voi reilusti imeä loput nuudelit suuhunsa kun on puikoilla osan sinne jo saanut, eivätkä pienet ryystämisen äänetkään haittaa. 

Me löysimme kivan pienen ramen-paikan Kiotosta jonne palasimme useampaan kertaan takaisin. Jopa pikkuneitimme ihastui siellä ramenin makuihin niin, että vieläkin ehdottaa ruoaksi nuudelia tarkoittaen sillä ramenia. Nuudelin lisäksi hänen suurta herkkua oli juuri tuo maukas liemi. 

2. SOBA NUUDELIT

japani_soba_nuudeli.jpg

Soba nuudelit on valmistettu pääasiassa tattarijauhosta mikä antaa niille hieman tummemman värin. Sobaa tarjotaan usein keittona mutta sitä voidaan tarjoilla myös monin usein tavoin. 

3. SUSHI

japani_sushi.jpg

Tässä on elämäni toistaiseksi maukkain sushi-annos. Olin kuin taivaassa sen syötyäni! Vai olinkohan vain niin nälkäinen... mutta onhan se selvää, että kun kerran ollaan Japanissa, on sushiakin syötävä. Satuimme tähän pieneen ravintolaan Kiotossa ihan sattumalta, ja kun syötyäni aloin katselemaan ympärilleni, oli sen hyllyt täynnä pokaaleita ja diplomeita. Ehkä tässä syy siihen, että ruoka oli niin hyvää? 

4. TEMPURA

japani_tempura.jpg

Tempura on suosittu japanilainen leivitetty ja uppopaistettu ruoka. Se on yleensä tehty merenelävistä tai vihanneksista. Tempuraa voidaan tarjota sellaisenaan, tai se voi olla nuudelien, sushin tai riisin kyytipoikana.

5. YAKITORI

Yakitori -vartaat

Yakitori -vartaat

Yakitori on pelkistetyimmillään tarkoittaa grillattua kanavarrasta. Vartaat tarjoillaan usein erilaisten lisukkeiden kera, kuten tässä; kahdenlaisen juustovartaan ja kasvisvartaan kanssa. 

6. OKONOMIYAKI

japani_okonomiyaki.jpg

Japanilainen työkaverini piti huolen, että muistamme varmasti maistaa hänen kotiseuduiltaan, Hiroshiman alueelta tulevaa okonomiyakia (kuvassa vasemmalla). Hän kuvaili sen olevan eräänlainen japanilainen pannukakku tai munakas. Okonomiyakasta tulikin nopeasti yksi suosikkiruoistani Japanissa. Perinteisesti aineksina on venhnäjauhoja, jamssia, kananmunaa ja kaalta. Sitten voi maun mukaan valita erilaisia lisukkeita kuten äyriäisiä, lihaa, vihanneksia tai juustoja. Hiroshiman ja Osakan alueen "pannukakut" ovat hieman erilaisia, joten kannattaa maistaa erilaisia variaatioita. Okonomiyaki valmistetaan paistolevyllä joka on yleensä ruokapöydän keskellä, ja sen päälle on tarjolla erilaisia kastikkeita. Kuvassa oikealla on mieheni tilaama nuudeliruoka.

7. TONKATSU

Tonkatsu - Tällaisia malliannoksia oli usein ravintolan ikkunoissa.

Tonkatsu - Tällaisia malliannoksia oli usein ravintolan ikkunoissa.

Tonkatsu on eräänlainen leivitetty ja uppopaistettu porsaanleike, joka tarjoillaan erityisen tonkatsu-kastikkeen kanssa. Söimme sitä itse asiassa aika monena päivänä, sillä se tuntui maistuvan meidän pikkuneidille, joka välillä vierasti joitakin outoja makuja. Tonkatsun lisukkeena on usein riisiä, kaalisalaattia ja muita ruokia. 

8. TAKOYAKI

Takoyaki ei hurmannut miestäni ainakaan ensi kosketuksella.

Takoyaki ei hurmannut miestäni ainakaan ensi kosketuksella.

Okei, nämä mustekalapalleroiset eivät ehkä olleet meidän makuun, tai sitten niihin pitää vähän totutella ensin. Mutta yritettiin kuitenkin! Takoyaki on suosittua katuruokaa, ja se on käytännössä leivitettyä ja uppopaistettua mustekalaa. Sen päällä tarjoillaan okonomiyaki-kastiketta, kuivattua kalaa (katsuobushi) ja mausteita. 

9. DORAYAKI

Dorayaki

Dorayaki

Maistoin ensimmäisen dorayakin jo lentokoneessa, jossa niitä tarjoiltiin jälkiruokana. Myöhemmin ostimme niitä ihan vaan välipalaksi. Dorayakissa on käytännössä kaksi pientä pannukakkua joiden välissä on adzuki pavuista tehtyä tahnaa. Tähän punaiseen tahnaan törmäsimme useissa välipaloissa, ja se sopi hyvin suomalaiseen makupalettiin, sillä ainakaan dorayakissa se ei ollut kovin makeaa. 

11. MATCHA- JA SEESAMIJÄÄTELÖ

Matcha oikealla ja seesami vasemmalla. Joku on kerennyt jo haukkaamaankin toisesta.

Matcha oikealla ja seesami vasemmalla. Joku on kerennyt jo haukkaamaankin toisesta.

Japanissa kaikki on värikästä! Niin myös jäätelöt. Uteliaana kokeilimme vihreän teen makuista jäätelöä eli matcha-jäätelöä, ja seesami-jäätelöä. Eivät ehkä olleet minun makuuni mutta jädet piristivät muuten mukavasti päivää. 

12. JAPANILAISET MAKEISET (WAGASHI)

Sokerikarkkeja

Sokerikarkkeja

Kannattaa maistaa myös japanilaisia makeisiaNiitä on monia erilaisia mochi-palloista koristeellisiin higashi-kakkuihin. Monissa on sisällä adzuki-paputahna, kuten alla olevissa taiyaki-kaloissa, jotka nekin varmaan voitaisiin laskea makeisiin. Herkut pakataan aina todella kauniisiin rasioihin ja koristellaan, joten ne ovat todella kivoja tuliaisia kotiin viemisiksi. 

13. TAIYAKI

Tayaki

Tayaki

Näitä hauskoja kalakakkusia löytyi matkallamme useasta paikasta. Ne ovat kuin vohveleita joiden sisällä on täyte. Yleisin täyte oli adzuki-paputahna, mutta maistoimme myös vaniljakreemillä täytettyjä kaloja. Näitä on helppo haukata välipalaksi tai ottaa mukaan evääksi. 

13. LEIVONNAISET

japani_leipomo.jpg

Kannattaa pysähtyä matkalla paikallisissa leipomoissa. Niitä tuntui olevan kaikkialla, ja erilaiset leivonnaiset olivat kivoja aamupalana, välipalana ja matkaeväänä. Japanilaiset panostavat leivonnaisten ulkonäköön ja näimme kaikenlaisia hauskoja pullia ja kakkuja.

✻✻✻

Japanista jäi monen monta mukavaa ruokakokemusta ja ihmetyksenkin aiheita. Monilla ravintoloilla on englanninkieliset ruokalistat kuvineen mikä helpottaa kovasti tilaamista. Joissakin paikoissa näyteikkunassa oli nähtävillä oikean näköiset muovista tehdyt ruoka-annokset. Yksi hauska kokemus oli myös tilata ruoka automaatista, ja istua sitten pöytään odottamaan kun keittiö valmistelee ruokaa. Tällaisia automaatilla varustettuja ramen-ravintoloita oli siellä täällä. 

ramen_automaatit.jpg

Monenlaisia herkkuja jäi vielä kokeilematta tai ne eivät muuten mahtuneet tälle listalle mukaan. Herkutteletko sinä japanilaisella ruoalla? Mikä on lempparisi?