Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Category: Suomi

Yövyimme vanhassa vankilassa - Hotel Katajanokka, Helsinki

Paula Gaston

*Kaupallinen yhteistyö: Hotel Katajanokka

Viime viikollahan kiertelimme Helsinkiä vähän ristiin rastiin ihan turistina. Tuolla reissulla yövyimme Hotel Katajanokalla, jonka punaisten tiilimuurien sisällä aukeaa ihan oma maailmansa. Hotellin rakennuksessa on toiminut aikanaan Helsingin lääninvankila, joten pääsimme kokeilemaan millaista on nukkua yö vankilasellissä. Tosin, nämä sellit ovat tainneet näyttää aika erilaisille silloin kun talossa vielä oli oikeasti vankeja. Vai mitä mieltä olette?

Hotel Katajanokka

Hotel Katajanokka

HOTEL KATAJANOKAN SUPERIOR FAMILY

Majoituimme hotellin neljänteen kerrokseen, Superior Family -huoneeseen, jossa oli hyvin tilaa kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Tässä samaisessa kerroksessa ovat olleet tutkintovankeudessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vuonna 1945 tuomitut presidentti Risto Rydistä lähtien. Aikamoinen historia siis. Nyt selleistä on yhdistetty ja rakennettu tasokkaita huoneita joiden sisustuksessa näkyy sekä rakennuksen, että kaupungin historia. Huoneessamme oli King sänky sekä levitettävä vuodesohva, johon mahtui helposti kaksi nukkujaa. Lisäksi kylpyhuoneesta löytyi ammeen lisäksi valikoima erilaisia kylpytuotteita, mikä oli kiva yllätys. Meidän puoli-amerikkalaiset lapset kun ovat tottuneet kotona käymään kylvyssä saunomisen sijaan, joten amme ja tuotteet pääsivät heti käyttöön. Lasten kanssa kylpyamme on kyllä hirmu kätevä vaikka me sitä saunaa aina siellä kaipaammekin.

Lasten lempipuuhaksi huoneessa muodostui aika nopeasti laivojen katselu ikkunasta. Aamuin, illoin näimme laivan palaavan matkaltaan, vaihtavan matkustajia ja lähtevän sitten uudelleen matkaan. Se on varmaan sellainen näky jotka jaksaa katsella jonkin aikaa, ei niitä laivoja nimittäin ihan koti-ikkunasta näy. Ainakaan meillä.

katajanokka_huone.jpg
katajanokka_tossut.jpg
katajanokka_lapset.jpg
katajanokka_nimitaulu.jpg

HÄMYISESTÄ VANKILASTA UPEAKSI HOTELLIKSI

Hotellin rakennus on 1800-luvun lopulta, jolloin nämä punatiiliset lääninvankilat tyypillisesti rakennettiin pelottavan näköisiksi ulkoa katsottuna, ja masentaviksi sisältä. Tätä ennen Katajanokalla oli ehtinyt olla jo useampi vankila. Helsingin lääninvankila toimi lähinnä tutkintavankilana, jonne lähetettiin vankeja odottamaan oikeuskäsittelyä. Vankilaa on kutsuttu myös nimillä Skatta ja Nokka. Sen kuuluisimmat vangit lienevät presidentti Risto Ryti sekä sen aikaiset seitsemän ministeriä, joihin viittasinkin jo tuossa aiemmin. Heidät kaikki tuomittiin sotaoikeudenkäynnissä, ja esimerkiksi Väinö Tanner kirjoitti vankina ollessaan useamman teoksen. Jatkosota näkyi Skattalla muutenkin. Rakennus nimittäin sai vaurioita pommituksissa vuosina 1942 sekä 1944.

Helsingin lääninvankila suljettiin vuonna 2002, ja rakennus muuttui hotelliksi vuonna 2007. Näin tämä Museoviraston suojelema hieno rakennus sai ihan uudenlaisen elämän. Vuodesta 2016 se on ollut yksityisessä omistuksessa oleva Lifestyle-hotelli, joka on vasta päässyt mukaan Marriott International -ketjun Tribute Portfolioon. Hotel Katajanokalla yöpyessä kannattaa vähän kierrellä ympäriinsä, sillä kellariin on jätetty nähtäville pari vanhaa vankiselliä. Toinen niistä on todella karu ja pimeä Ryhmäselli, ja kun taas vanha Eristysselli muistuttaa enemmän meille tuttua vankilaa ristikkoineen. Tämän lisäksi hotellissa on vankilakappeli, sekä sauna- ja kuntoilutilat.

katajanokka_kaytava.jpg
hotel_katajanokka_banner.jpg
Hotel Katajanokka - Ryhmäselli

Hotel Katajanokka - Ryhmäselli

katajanokka_eristyssellli.jpg

RAVINTOLA LINNANKELLARI

Ensimmäisenä iltanamme Helsingissä söimme hotellin omassa Ravintola Linnankellarissa. Kellarissa on ihanan rauhallinen ja hämyinen tunnelma, ja me viidyimmekin paikalla aika pitkään. Lista ei ole hirveän laaja, mutta löysimme siitä heti omaan makuumme olevat ruoat. Minä perinteisesti kalalinjalla, kun mieheni valitsee yleensä aina jotain lihaa. Olemme kyllä hyviä närppimään toistemme lautasiltakin, sillä kumpikin haluaa aina maistaa kaikkea mahdollista. Jälkkärivalikoimassa oli kaksi ihanaa klassikkoa pienellä “twistillä” valmistettuna, ja silloin kun Creme Brûléeta on tarjolla, mieheni valitsee sen edes harkitsematta mitään muuta. Pavlova tuntui huutelevan taas minun nimeäni.

katajanokka_linnankellari.jpg
katajanokka_kattaus.jpg

Ruoka oli maittavaa, ja pidimme kovasti ammattitaitoisesta ja iloisesta tarjoilijastamme. Ainoa mitä vähän kaipailimme oli jonkunlainen menu lapsille, vaikkakin keittiö olikin hyvin avulias ehdotuksineen ruoista listan ulkopuolelta. On kuitenkin helpompaa tehdä valinta kun on vähän mustaa valkoisella, josta voi rauhassa miettiä mitä haluaa lapsille tarjota. Varsinkin, kun itselläni on toiveena, että tämä “nakkikori-kananugetti-rasvassa keitetyt lihapullat -kulttuuri” joskus katoaisi, ja lapsillekin olisi tarjolla ihan oikeaa ruokaa. On helpompaa ujuttaa lapsille vähän terveellisempää ruokaa kun äiti pääsee lukemaan listan ensin. Mutta eipä silti, kyllä meilläkin syödään niitä ranskiksia ja nakkeja silloin tällöin, ja varsinkin reissussa. Linnankellarissa lasten annoksenkin mukana tuli raikas salaattilautanen, mikä oli kiva juttu.

Alkuun Vankilan lajitelma; Grillattua parsaa & keltuaista, Hiillostettua kalaa & kuusi-escapechea, Kappelin Juustolan sinihomejuustoa & makeaa raparperia, Kesäperunoita, piparjuurta & ruskeavoimajoneesia, Sesongin pikkeleitä ja muita juttuja

Alkuun Vankilan lajitelma; Grillattua parsaa & keltuaista, Hiillostettua kalaa & kuusi-escapechea, Kappelin Juustolan sinihomejuustoa & makeaa raparperia, Kesäperunoita, piparjuurta & ruskeavoimajoneesia, Sesongin pikkeleitä ja muita juttuja

KESÄAAMIAISELLA SYÖDÄÄN JÄTSKIÄ, MITÄS MUUTAKAAN

Ja niin se meni meilläkin.. ha ha. Ihana kamppis! Ensin toki syötiin alle vähän muutakin, muun muassa herkullisia pannukakkuja ja raikkaita hedelmiä. Aamiaisen parasta antia oli se, että se ei ollut ihan sitä perussettiä. Normaalien kananmunien, nakkien ja pekonin lisäksi aamupalalla oli tarjolla muun muassa uunituoretta jauhelihapasteijaa, banaani-smoothieta ja ihanan samettista kaurapuuroa. Puuro oli keitetty riisimaitoon, ja aion kokeilla kotona tätä samaa, oli se sen verran hyvää. Kahvit siihen päälle vielä vankila-tyyliin metallimukista, niin eiköhän sillä saa päivän alkamaan.

Katajanokka_mukit.jpg
katajanokka_puuro.jpg
Kesäaamiaisella syödään jätskiä. Puuroa syödään sitten kotona. Näin on.

Ja vielä sitä jätskiä! Prime-hotellien Priimakesäkamppanja on tuonut alennettujen huonehintojen lisäksi jätskipakastimet aamiaisille, josta sitten jokainen saa pyöritellä jäätelöpalloja niin paljon kuin jaksaa. Ja siitäkös tietysti lapset riemastuivat. Varsinkin kun sai itse kaataa päälle kastiketta ja ripotella strösseleitä. Niin, ja pitihän sitä äidinkin vähän maistaa jäätelöä. Jäätelökyltit oli hauskasti ripustettu roikkumaan katosta käsiraudoilla.

Jep jep, aamiaista ja jätskiä. Voiko enää parempaa lasten mielestä ollakkaan. Ainakin aamupalat katosi lautasilta alta aika ykikön kun tiedossa oli jälkkäriksi itse lasten koristelema jätskiannos.

Jep jep, aamiaista ja jätskiä. Voiko enää parempaa lasten mielestä ollakkaan. Ainakin aamupalat katosi lautasilta alta aika ykikön kun tiedossa oli jälkkäriksi itse lasten koristelema jätskiannos.

Jätskiä ja muutakin lautaselle kerätessä, on hyvä muistaa myös tämä! Mielestäni tällainen taulu on hieno idea, saimme nimittäin tästä keskustelua aikaan myös lasten kanssa.

Jätskiä ja muutakin lautaselle kerätessä, on hyvä muistaa myös tämä! Mielestäni tällainen taulu on hieno idea, saimme nimittäin tästä keskustelua aikaan myös lasten kanssa.

Hotelli Katajanokan yksi hyvä puoli on sen sijainti. Se on rauhallisella paikalla ilman liikenteen ääniä, mutta sieltä kävelee nopsasti keskustaan. No ok, rautatieasema ja sellaiset ovat vähän toisella puolella keskustaa, mutta aina voi hypätä 4:sen ratikkaan. Se pysähtyy ihan hotellin eteen.

ratikka.jpg

Täytyy rehellisesti sanoa, että tämä on yksi miellyttävimmistä hotellikokemuksista joita meillä on ollut. Pidimme todella siitä, että tällä paikalla on ihan mieletön tarina kerrottavanaan, ja se on restauroitu historiaa kunnioittaen mutta kuitenkin todella tyylikkäästi. Hotellissa oli todella rauhallinen tunnelma, ja henkilökunta oli iloista ja ystävällistä. Yö vankilassa ei siis kuulosta ollenkaan hullummalle!

 

Helsinki ulkomaalaisen silmin

Paula Gaston

Amerikkalainen mieheni palaili jo toiselle mantereelle töiden vuoksi. Ja me tytöt päätimme lähteä kesäiseltä Pohjanmaalta vähän reissun päälle, ja saatoimme hänet samalla Helsinkiin. Vietimme Helsingissä muutaman päivän ihan vaan turistina, ja olikin mielenkiintoista nähdä mikä kaikki ulkomaalaista kiinnosti kotoisassa pääkaupungissamme. Itsehän sitä tulee harvemmin kierreltyä varsinaisia nähtävyyksiä, kun yleensä on ollut paikalla joko työmatkalla tai ohikulkumatkalla. Olemmehan me toki Helsingissä ennenkin käyneet yhdessä, mutta usein ohjelmaa on aamusta iltaan, eikä ole juuri aikaa kierrellä paikkoja turistina.

Tällä kertaa yövyimme Hotel Katajanokalla, joka on rakennettu entiseen Helsingin läänin vankilaan, ja josta kerron teille myöhemmin lisää. Mutta Katajanokalta oli todella kätsyä lähteä kävellen liikenteeseen, sillä se on lähellä kauppatoria ja keskustaa. Olkoonkin, että heti ensimmäisenä iltana yksi Kauppatorin kuuluisista lokeista heitti plöröt päähäni, ja toisena iltana kastuimme läpimäriksi yllättävän ukkoskuuron aikana. Mutta silloinkin oli kätevää olla lähellä hotellia, pääsimme nopeasti korjaamaan tilanteen!

HELSINKI ON TÄYNNÄ UPEITA VANHOJA RAKENNUKSIA

Miestäni kiinnostavat aina kaikki vanhat rakennukset, ja kaikki mihin liittyy historiaa. Ja Helsingissähän ei tarvitse kuin käveleskellä vähän ympäriinsä, näkemistä riittää keskustan tuntumassa lähes joka kadulla. Erityisesti Katajanokalla on paljon kauniita Jugend-rakennuksia. Ihastusta herättää joka kerta myös Eliel Saarisen suunnittelema rautatieaseman rakennus 1860-luvulta. Kun miettii tätä asiaa Amerikkalaisesta näkökulmasta, niin siellähän ei juurikaan kovin vanhoja rakennuksia ole. Se selittänee sikäläisten innostuksen hienoihin kivirakennuksiimme ja myös keskiaikaisiin linnoihin. Kiva, että joidenkin rakennusten juurella oli jopa kerrottu kyltein mitä ne ovat, tai millainen historia niillä on ollut.

Tulli- ja pakkahuoneen rakennus Katajanokalla.

Tulli- ja pakkahuoneen rakennus Katajanokalla.

helsinki_rakennus.jpg

Historiafriikille Suomenlinna on muuten ihan mahtava paikka! Olemme käyneet siellä joskus aiemmin, mutta tälläkin kerralla mietimme sinne menoa.

Ja sittenhän on tietenkin se kaikkien turistien vakkarikäyntikohde; Helsingin tuomiokirkko. Taisin ensimmäistä kertaa itsekin olla ihan sisällä saakka.

Helsingin tuomiokirkko

Helsingin tuomiokirkko

JOTAKIN UUTTA JA MODERNIA

Viime kesänä vierailimme Temppeliaukion kirkossa, joka oli upea, ja itsellenikin silloin uusi tuttavuus. Kallioon louhittu kirkko tuntui miehestäni ihan utopistiselta, koska Kaliforniassa meillä ei juurikaan kallioita ole. Isoja kiviä ja röpöläistä kivimaata kyllä löytyy, mutta en ollut koskaan ajatellut, että joku ei ehkä ole eläissään nähnyt sellaista sileää kalliota. Eihän sille ole englanninkielessä sellaista kunnollista sanakaan, joka mielestäni kuvaisi sitä, mitä kallio todella on.

Tällä kerralla käväisimme sitten myös Kampin Kappelissa, joka on vähintään yhtä erikoinen kuin Temppeliaukion kirkkokin. Sen on suunnitellut Mikko Summanen, ja se on aloittanut toimintansa vuonna 2012. Kampin kappelissa ei järjestetä kirkollisia toimituksia, vaan sen tarkoituksena on toimia hiljentymispaikkana.

Kampin kappeli

Kampin kappeli

Samalla kun käväisee Kampin kappelilla, tulee nähtyä myös Amos Rexin sisäpihalla olevat kattokupolit. Ne näyttivät olevan etenkin lasten suosiossa, ja vähän kauhulla katselinkin miten rohkeasti monet vanhemmat antoivat pienten lasten roikkua ihan ylimmälläkin osalla. Aika erikoinen kattohan se on, ja ensi kerralla menemme varmasti sisälle saakka Amos Rexin museoon.

Amos Rexin aukio

Amos Rexin aukio

KOKO PERHEEN JUTTUJA

Katajanokalta kun suunnistaa kohti Kauppatoria, ei voi olla huomaamatta Helsinki Skywheeliä Allas Sea Poolin vieressä. Meidän vanhin neiti tietenkin niin hirveän kovasti toivoi pääsevänsä maailmanpyörään, että lopulta hellyimme ja menimme ajelulle sitten koko porukka. Ihan mukavaahan se oli katsella Helsinkiä ylhäältä, ja maailmanpyörän gondolassa oli muutenkin mukavaa istuskella.

Allas Sea Pool on itselläni vielä kokematta, mutta kovasti se houkuttelisi siinä torin laidalla. Vaikka ilma oli välillä ihan aurinkoinenkin, niin sen verran oli koleaa, ettei uiminen juuri houkutellut.

Sauna ja Allas Sea Pool

Sauna ja Allas Sea Pool

helsinki_gondola.jpg
helsinki_paula.jpg
paula_skywheel.jpg
skywheel_nakoala.jpg

SUOMALAISTA RUOKAA

Suomalaista tai perinteistä suomalaista ruokaa ei ole vaikea löytää keskustan alueelta. Ja sitähän nämä ulkomailta tulevat matkailijat halajavatkin. Myös mieheni haluaa joka matkalla syödä jotakin paikallista ja mahdollisimman usein. Me tapasimme tällä kertaa paikallisia tuttuja joihin olemme tutustuneet Piilaaksossa, ja illallistimme Ravintola Ainossa. Jotenkin ruoasta ja listasta jäi mieleen sana puhdas. Ei mitään ylimääräisiä kikkailuja, hyvää ja maukasta ruokaa, ja selkeitä ruokalajeja. Ja löytyihän sieltä mieheni mieleenkin poroa useammalla tavalla valmistettuna, ja sekös tietysti teki hänet tyytyväiseksi.

Pieni pala paikallista juustoa ja hilloketta jälkiruoaksi cappuccinon kera.

Pieni pala paikallista juustoa ja hilloketta jälkiruoaksi cappuccinon kera.

Kun on liikkeellä ulkomaalaisen kanssa, niin tulee jotenkin itsekin katseltua paikkoja eri näkövinkkelistä. Sellaisetkin paikat joiden ohi on ennen kiireellä kävellyt, saattavat nyt ollakin mielenkiintoisia “nähtävyyksiä”. Ja täytyy sanoa, että en itse muista koskaan Helsingin olleen näin täynnä turisteja siellä käydessäni. Joka paikassa kuului eri maiden kieliä, ja kamerat räpsyivät. Ylipäätänsä ihmisiä oli liikkeellä enemmän omat muistikuvani Helsingin kesästä ovat. Ja hassua kyllä, tuttujakin sieltä joukosta löytyi. Ihan mahtava Suomen kesä!

 

Isonkyrön Vanha kirkko ja sen upeat seinämaalaukset

Paula Gaston

Viime kerralla kerroin teille vierailustamme Napue Ginin synnyinsijoille Isoonkyröön, ja Kyrö Distilleryn tislaamokierroksesta. Tuo samainen reissu vei meidät hieman yllättäen myös Isonkyrön Vanhalle kirkolle, joka olikin todella hieno ja historiallinen paikka. Meidän perheestä on tullut jotenkin tällainen matkoilla kirkkoja kiertävä poppoo, vaikka emme kovin usein muuten kirkossa käy. Viime kesänäkin kävimme sekä Temppeliaukion kirkossa Helsingissä ja Mikaelin kirkossa Turussa, ja aiempina vuosina monissa muissakin Suomen kirkoista. Mietin, että miten en ole tästäkään hienosta paikasta tiennyt ennen, ja miten pienellä paikkakunnalla kaikki asiat ovat jollakin tavalla hauskasti kytköksissä toisiinsa.

ISOKYRÖN VANHA KIRKKO ON KESKIAJAN TAIDONNÄYTE

Isokyrön Vanha kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka on nykyään suosittu vihkikirkko ja vierailukohde. Alunperin kivikirkon paikalla oli puukirkko jolla oli tiilestä rakennettu sakaristo. Sakaristo on nykyisen kirkon vanhin osa. Nykyisen kirkon rakennusvuotta ei tiedetä tarkasti, mutta sen on arvioitu olevan 1300-luvun alussa. Nykytutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että oikeampi aika olisi lähempänä keskiajan loppupuolta.

1700-luvulla kirkon sisustus muutettiin rokokootyyliseksi, mikä näkyy sen saarnastuolissa ja alttarilaitteessa. Mielestäni ne olivat varsin hienot, sillä en muista, että olisin sellaisia nähnyt muualla.

Isonkyrön keskiaikainen Vanha kirkko

Isonkyrön keskiaikainen Vanha kirkko

kyro_tuoli.jpg
kyro_kirkko.jpg
kyro_sakasti.jpg

ISOKYRÖN VANHAN KIRKON UPEAT SEINÄMAALAUKSET

Kirkko on tullut kuuluisaksi sen upeista seinämaalauksista. 1560-luvulla maalatut seinämaalaukset täyttävät käytännössä koko kirkon sen sisäpuolelta. Näky on upea! Ne on maalauttanut kirkon rovasti Jaakko Geetin omalla kustannuksellaan. Vuonna 1666 sen aikainen kirkkoherra Brenner päätti peittää ne kalkkilaastilla, ja maalaukset unohdettiin kokonaan kahdeksi vuosisadaksi. Myöhemmin kirkon papereista löydettiin tietoa maalauksista ja niitä alettiin etsiä. Mitään ei kuitenkaan löydetty ja työntekijät olivat lähdössä jo pois, kun pettynyt tutkija löi moukarilla seinään ja vahingossa paljasti kuvat. Lopulta maalaukset paljastettiin kokonaisuudessaan vuonna 1885. Onneksi!

Seinämaalauksia on yhteensä 114 ja ne ovat kolmella eri rivillä. Jokainen rivi kertoo oman tarinansa. Ylimmällä rivillä on Vanhan Testamentin tapahtumia, keskimmäisellä Jeesuksesta kertovia kuvia ja alimman rivin kuvat liittyvät pyhäpäivien evankeliumiteksteihin.

kyro_seinamaalaus.jpg
isokyro_kirkonseina.jpg

Me siis keksimme lähteä kirkolle siitä syystä, että Kyrö Distilleryä vastapäätä on Napuen taistelun muistomerkki, josta siis Napue Gin on saanut nimensä. Muistomerkillä mainittiin, että kirkon pihassa on taistelussa kuolleiden 114:sta talonpojan joukkohauta. Koska kirkko oli ihan lähellä, päätimme käväistä kurkkaamassa myös sen samalla. Ja onneksi kävimme, se jotenkin kruunasi koko retken Isoonkyröön!

napue_joukkohauta.jpg

Tapaatko käydä kirkoissa lomamatkoilla?

 

Tislaamokierros Napue Ginin kotipaikassa Kyrö Distilleryllä

Paula Gaston

Vietämme kesää yleensä Pohjanmaalla josta teemme usein pieniä retkiä ympäri Suomea. Viime kesänä haaveilimme vierailusta Kyrö Distillerylle Isoonkyröön, mutta emme millään saaneet sitä mahtumaan aikatauluun. Viime kesänähän teimme road tripin Suomen toiselta laidalta toiselle, ja matkustimme myös Viipuriin Saimaan kanavaa pitkin. Tänä kesänä lupasin sitten amerikkalaiselle miehelleni, että nyt mennään varmasti sinne hänen lemppari ginin synnyinsijoille. Niinpä siis suuntasimme viime lauantaina kohti “Etelä-Pohojanmaata” ja Kyrö Distilleryä.

 
Kyrö Distillery Company Isokyrössä

Kyrö Distillery Company Isokyrössä

TISLAAMOKIERROS KYRÖ DISTILERYLLÄ

Saavuimme paikalle juuri parahiksi kun tislaamokierros oli alkamassa ja pääsimme joukon jatkoksi. Kierroksille voi ilmoittautua Kyrö Distilleryn nettisivuken kautta, mutta ilman varaustakin voi mennä paikalle kuten me teimme. Ja sattuipa vielä niin, että toinen tislaamokierroksista oli englanninkielellä, joten miehenikin sai enemmän irti vierailusta. Opastettu kierros maksaa 10€ ja lapset ovat myös tervetulleita. Kierros kesti noin 45 minuuttia, ja siinä tuli kyllä tuhti tietopaketti paikan historiasta ja tuotteista.

Kierroksella opimme itseasiassa aika paljon siitä, miten viskiä tislataan ja näimme siihen käytettävät laitteet. Homma on tietenkin muuttunut aika paljon siitä ajasta kun Isokyrössä vasta pullotettiin ensimmäisiä juomia, ja sen mukana kaikki tarvittavat välineet myös. Se ehkä olikin koko kierroksen mielenkiintoisin osuus; nähdä kuinka pienestä kaikki on saanut alkunsa ja miten homma on kehittynyt.

Oppaamme tislaamokierroksella

Oppaamme tislaamokierroksella

tislaamo.jpg
rye.jpg
rye_maistiaiset.jpg
kyro_pullot.jpg

IN RYE WE TRUST

Kyrö Distillery oli alkujaan viiden kaveruksen yritys, ja se on tullut tunnetuksi sen useasti palkitusta ginistään, Napuesta. Ajatus alkoholin valmistamisesta syntyi alunperin saunan lauteilla kun miehet maistelivat amerikkalaista ruisviskiä. He miettivät, että miksei Suomessa tehdä rukiista viskiä, vaikka käytämme muuten ruista eniten maailmassa. Niin he päättivät aloittaa viskin valmistuksen ihan puhtaalta pöydältä, ilman minkäänlaista kokemusta viinan valmistuksesta. Varsinainen tislaaminen pääsi alkuun vuonna 2014.

Pian miehille kuitenkin selvisi, että viskien valmistaminen vaatii paljon aikaa. Tislaamisen jälkeen viski jätetään tynnyreihin valmistumaan kolmeksi vuodeksi, joten niin palattiin saunan lauteille miettimään mahdollisia muita tulonlähteitä. Sitten syntyi idea ruisginistä, ja siitä lopulta ihka oikea tuote. Napue Gin niitti nopeasti mainetta maailmalla ja siihen tehty Gin Tonic valittiin maailman parhaaksi vuonna 2015. Napue Gin saa makunsa 12:sta eri yrtistä.

Tislaamon porukan motoksi on noussut sanonta: “In rye we trust.”

napue_gin.jpg

Kyrö Distillerystä on tullut piskuisessa Isossakyrössä varteenotettava työllistäjä, ja uusi, suurempi tislaamo valmistuu pian vanhan tislaamon viereen. Nyt sekä tislaamo että vierailukeskus sijaitsevat vanhassa meijerin rakennuksessa, jossa aikanaan valmistuivat ensimmäiset Oltermannijuustot. Niin, myös Oltermanni on Isokyröstä kotoisin! Vierailukeskus löytyykin osoitteesta Oltermannintie 6.

Napue Ginin kotipaikka Kyrö Distilleryllä Isokyrössä

Napue Ginin kotipaikka Kyrö Distilleryllä Isokyrössä

Porukkamme miehet osallistuivat vielä tislaamokierroksen jälkeen olleeseen maisteluun, jossa oli maisteltu paikan viskiä ihan alkutuotteesta valmiiseen viskiin saakka, sekä paikan muitakin tuotteita. Viskin ja ginin rinnalle on tullut muun muassa lonkeroa ja varsin erikoista, sinihomejuuston makuista kermalikööriä. Me naisväki taas odottelimme tislaamon ravintolassa kahvia juoden.

kyro_baari.jpg
kyro_kuppi.jpg

NAPUEN TAISTELU

Kyrön panimolla käydessä ei kannata ohittaa Napuen taistelun muistomerkkiä, sillä se on kirjaimellisesti toisella puolella tietä panimon rakennuksesta. Napuen taistelu käytiin suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1714. Tästä taistelusta on katsottu alkaneeksi isovihan aika, eli venäläisen ylivallan aika Suomessa. Taistelussa kuoli 141 paikallista talonpoikaa, joiden joukkohauta on Isonkyrön vanhan kirkon pihassa. Kirkko on muuten myös mielenkiintoinen vierailukohde, ja ajattelinkin kirjoittaa siitä ihan oman postauksen piakkoin.

napuen_taistelu.jpg

Me tykkäsimme kovasti vierailusta Kyrö Distillery Companylle. Hyvässä seurassa on aina hauskaa, mutta myös itse kierros oli varsin onnistunut. Itselleni tuli mieleen amerikkalaisittain, että tässäpä vasta on tullut toteen niin sanottu “American dream”. Aivan mahtava, että pienestä Isokyröstä on ponnistanut maailman maineeseen tällainen yritys!

 

Miten Miina Äkkijyrkkä päätyi Jukkolan navettaan Kokkolaan?

Paula Gaston

Suomen ihana kesä on ehtinyt jo juhannuksen yli. Puolitoista päivää Kööpenhaminassa aloitti kesän mukavasti, ja siitä saakka olemmekin saaneet nauttia auringosta, hyttysistä ja ihanista Suomi-herkuista. Juhannuksen jälkeen eräänä iltapäivänä huomasimme miettivämme mitä sellaista voisimme tehdä, joka ei vie montaa tuntia, ja keksimme ajella katsomaan Miina Äkkijyrkän näyttelyä Kokkolan Lohtajalle. Eikä ihan mihinkä tahansa galleriaan, vaan tietenkin navettaan nyt kun Äkkijyrkästä on kyse. Mutta miten Äkkijyrkkä päätyi Kokkolaan asti Jukkolan navettaan?

 

JUKKOLANMÄEN NAVETANVINTTI

Jukkolanmäen Navetanvintti on avattu Kokkolan Lohtajalla vuonna 2013 kun Jukkolan talon naisväki päätti ottaa tyhjän navetan uuteen käyttöön. Navetanvintti toimii pääsääntöisesti juhlatilana, ja onkin nykyään suosittu hääjuhla- ja kokouspaikka. Sen lisäksi se toimii kesäkahvilana ollen avoinna aina kesäviikonloppuisin myös niille, jotka eivät satu sinne saamaan juhlakutsua. Navetanvintti on sisustettu ihanan maalaisromanttiseen tyyliin, ja sinne mahtuu isokin poppoo pistämään jalalla koreasti.

Myöhemmin tämän naisporukan toiminta on laajentunut Navetanvintiltä myös Kellariin ja itse Navettaan, eli juhlatiloja on tullut lisää. Paikka on tosi ihastuttava ja henkilökunta ystävällistä, joten jos kesällä on ohikulkumatkalla, kannattaa kyllä stopata kahville!

navetanvintti.jpg
navetanvintti_sonni.jpg

MIINA ÄKKIJYRKÄN TAIDENÄYTTELY NAVETASSA

Kuvataiteilija Miina Äkkijyrkän näyttely on esillä Jukkolanmäen navetalla kesän ajan. Talon emännän, Eija Jukkolan mukaan, Äkkijyrkän saaminen Lohtajalle ei todellakaan ollut ihan helppoa. Siihen tarvittiin useampia puheluita ja suostuttelua. Tapasimme Eijan käydessämme näyttelyssä, ja hän kertoi meille sekä Äkkijyrkän töistä, että tilan historiasta. Miina Äkkijyrkkähän on tunnettu lehmä -aiheisista töistään, joten siinä mielessä taidenäyttely sopii navettaan kuin nenä päähän. Vähän yllättäen hänellä oli myös paljon hevosaiheisia töitä, joista minä tietysti tykkäsin. Näin jälkeenpäin luinkin, että hän on aikoinaan käynyt myös Ypäjän hevostalouskoulun. Eli hevosihmisiä siis!

Näyttely ei ole suuren suuri, joten sen kiertää läpi aika nopeasti. Esillä on 60 teosta. Maalausten lisäksi näyttelyssä oli jonkin verran myös veistoksia. Näyttelyssä on mukana myös Sanna Saastamoinen-Barroisin ja Johanna Loposen töitä, jotka ovat työskennelleet Äkkijyrkän kanssa. Kaikilla heillä näytti olevan hauska värikäs tyyli, joka jotenkin sopii tällaiseen kesämeininkiin.

jukkolan_navetta.jpg
akkijyrkka_lehma.jpg
akkijyrkka_ammuu.jpg
akkijyrkka_hevoset.jpg
Ravireliefi

Ravireliefi

Näyttelytilassa toimii sen aukioloaikoina pieni kahvila, viikonloppuisin kahvila toimi Navetanvintillä. Kaikki leivonnaiset ovat paikan päällä tehtyjä. Jukkolan tilalla tuotetaan myös Pohjanmaalla suosituksi tullutta Jukkolan leipäjuustoa ja jogurttia, joita oli kahvilassa pienimuotoisesti myynnissä.

akkijyrkka_kahvila.jpg
Kahvilan sisutusta

Kahvilan sisutusta

Olipas mukava ja vähän erilainen kahvilareissu tämä! Enpä olisi kotoa Kaliforniasta lähtiessä uskonut, että päädyn Suomessa Miina Äkkijyrkän näyttelyyn, mutta tällaiset yllättävät jututhan ne usein tekevät ne parhaat muistot.

Miina Äkkijyrkän näyttely on avoinna 7.6.-13.8. muina päivinä paitsi lauantaisin.