Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

           

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Vinkit Suomen passin uusimiseen netissä

Matkablogi Lifestyle-blogi Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Vinkit Suomen passin uusimiseen netissä

Paula Gaston

Viimeksi Suomesta lähtiessäni ystäväni halusi vilkaista passejani jättäessäni minut lentokentälle. Amerikan passi ei kävele ihan joka päivä suomalaista vastaan, joten se herättää usein mielenkiintoa. Koska olen kaksoiskansalainen, matkustan siis kahdella passilla; Euroopassa Suomen passilla ja Amerikassa Yhdysvaltojen passilla. Plaratessani passejani ystäväni totesi lopuksi, että: "Suomen passisi onkin menossa kohta umpeen." Voi himpulat! En ollut huomannut tätä lainkaan. Suomen passin lisäksi minulla oli edessä tyttäreni Amerikan passin uusiminen, ja ajattelinkin myöhemmin kertoa millaisia eroja näissä prosesseissa oli.

Kaliforniaan päästyäni aloin miettimään miten saisin Suomen passini uusittua, sillä näköpiirissä ei ollut uutta matkaa Suomeen. Harmitti etten ollut huomannut passin vanhenemista sillä olisin tietenkin käynyt sen matkallani uusimassa. Ulkomailla Suomen passin saa tyypillisesti uusittua konsulaatissa tai hyvällä tuurilla passikoneen vieraillessa alueen kunniakonsulin luona. Tämä edellyttää sitä, että kaikki tiedot Suomen väestörekisterissä ovat ajan tasalla. Meidän lähin konsulaattimme on Los Angelesissä, jonne ajomatka venähtää helposti seitsemän tai kahdeksankin tunnin mittaiseksi ruuhkista riippuen. Lisäksi konsulaattiin on mentävä heidän osoittamanaan aikana (ei suinkaan silloin kun itselle sopisi) ja passin anominen sitä kautta maksaa neljä kertaa enemmän kuin Suomessa. Jep, luit ihan oikein! Niinpä kyseinen matka passia anomaan ei juurikaan houkutellut. 

Sitten näin netissä muutamia keskusteluja siitä kuinka passin voi helposti uusia nykyään sähköisesti. Eli jos sormenjäljet ja allekirjoitus eivät poliisilla ole kuutta vuotta vanhemmat, ja muutkin kriteerit täyttyvät, voit täyttää anomuksen netissä ja passi postitetaan noutopaikkaan kun se on valmis. Itse olin käynyt konsulaatissa vajaa viisi vuotta sitten, eli siltä osin sormenjäljet ja muut olivat kunnossa. Pientä probleemaa aiheutti valokuva, sillä amerikkalaiset passikuvat ovat eri kokoa kuin suomalaiset. Kuvan voi räpsäistä ihan itsekin ja ladata sitten Lupahallinnon kuvapalvelimelle, mutta sen on oltava todella tarkka ja kaikkien sääntöjen mukainen. Itse en jaksanut sen enempiä kanssa tapella, vaan kävin passikuvaliikkeessä täällä ja pyysin lähettämään kuvan sähköpostiini. Muokkasin kuvan sitten Suomen kokoihin e-passikuva työkalulla, ja kuvapalvelin hyväksyi sen oitis. Hyväksyessään kuvan kuvapalvelin antaa numeron, joka sitten liitetään passianomukseen ja tällä tavalla passiin tulee oikea kuva. Suomessa ollessa kuvan voi toki käydä ottamassa valokuvaamossa jolloin kuvaaja lataa valokuvan kuvapalvelimme suoraan. Ulkosuomalaisen kannattaa huomioida että passianomukseen tunnistaudutuaan suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla, eli ilman niitä homma ei onnistu! Mikäli passianomuksessa on epäselvyyksiä, voi viranomainen vaatia tunnistuskäyntiä ennen kuin myöntää passin. 

Passin käsittelyn edistymistä voi käydä seuraamassa omassa profiilissa. Omassa käsittelyssäni kesti kokonaista neljä päivää, mikä on ihan uskomatonta! Laitoin anomuksen sisään sunnuntaina ja torstaina äitini kävi noutamassa passin K-kaupasta kirjoittamallani valtakirjalla. Helppoa kuin heinänteko, ainakin verrattuna monimutkaiseen Amerikan passin anomiseen! Toistaiseksi matkustan Amerikan passilla sillä vanha Suomen passinihan mitätöityi kun uusi myönnettiin. Ja nyt minua odottelee äidin pöytälaatikossa Suomen 100-vuotisjuhlapassi! Jippii!