Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Utahin mielettömät suolatasangot - Bonneville Salt Flats

Matkablogi Lifestyle-blogi Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Utahin mielettömät suolatasangot - Bonneville Salt Flats

Paula Gaston

Utahin road tripin viimeinen etappimme oli Bonnevillen suolatasangot, jotka ovat monelle tutut siellä käydyistä kilpa-ajoista. Tämä ei varsinaisesti ollut yksi meidän matkan kohteista, mutta koska se sattui matkamme varrelle, halusin pysähtyä ottamaan siellä pari kuvaa. Olemme pysähtyneet siellä aiemminkin ohikulkumatkalla mutta päivä oli tuolloin pilvinen, eikä suola-aavikko näyttänyt yhtä upealle kuin olin kuvissa nähnyt. Kun lähdimme kotimatkalle Utahin Vineyardista, ristin sormeni toivoen, että Bonnevilleen päästyämme aurinko paistaisi.

Bonnevillen suola-aavikko sijaitsee ihan Utahin ja Nevadan rajan tuntumassa, I-80 tien varressa. Tämä niin sanottu “suolapannu” on syntynyt kun entisaikojen vesistö alueelta on haihtunut pois ja jättänyt jälkeensä suolakerrostuman. Bonnevillen suolatasanko on paksuimmillaan 1,8 metriä paksu, mutta se voi paikoin olla pettävä, sillä suolakuoren alla on usein liejua. Bonneville Speedwayllä on rikottu monia nopeusennätyksiä, ja joka vuotinen Speed Week televisioidaan moniin maihin. Muutamina lähivuosina Speed Week on kuitenkin jouduttu perumaan suolakerroksen ohenemisen vuoksi.

 

Aurinkoa toivovalle alkumatkamme ei näyttänyt mitenkään suotuisalle, sillä taivaalta putoili maahan hiljalleen lumihiutaleita. Joka suunnassa näytti harmaalle. Vasta kun ohitimme Salt Lake Cityn (josta muuten kirjoittelin muutama vuosi sitten), ja ajelimme Ison Suolajärven reunamaa pitkin, alkoi aurinko pilkottaa pilvien lomasta. Ensimmäinen vihje lähenevästä tasangosta oli Mortonin suolatehdas tien varressa. Morton on ainakin meillä Kaliforniassa varmasti käytetyin suolamerkki. Ja lopulta kun pääsimme itse suola-aavikkolle, taivas oli täysin pilvetön. Jippii! Mutta sitten kohtasimmekin toisen ongelman. Aavikkolla oli ihan hemmetinmoinen tuuli joka oli puhaltanut suolan päälle kerrostuman hiekkaa. Nyt kun taivas ei ollutkaan harmaa, suolatasanko sitten oli.

Lopulta löysimme aavikolta kohdan jossa suola säihkyi valkoisena auringossa. Se sattui olemaan levähdyspaikan kohdalla jossa oli myös vessat, joten parkkeerasimme auton sen pihaan. Monet ajoivat suoraan suolan päälle autoilla ja jatkoivat matkaa kauemmaksi aavikolle. Näin mekin teimme viimeksi, mutta nyt päätimme säästää autoa, sillä sen suolaaminen ei ole koskaan hyvä idea. Kävelimme pienen matkaa suolan päälle ottamaan vähän kuvia. Olisimme ehkä ottaneet enemmänkin kuvia tällä stopilla, mutta tuuli oli kertakaikkiaan todella jäinen. Kuvia katsellessa on vaikea uskoa kuinka järkyttävän kylmää aavikolla oli. Vinkkinä muuten pysähdyspaikkaa etsivälle sanottakoon, että kun sellainen sattuu kohdalle, ei kannata ajaa ohi! Moottoritieltä ei nimittäin pääse kääntymään enää takaisin kuin ajamalla tuhottoman kauan, tai tekemällä laittoman u-käännöksen, jonka mekin sitten päädyimme tekemään…shhh!

Suolaa suolaa, enemmän suolaa…

Suolaa suolaa, enemmän suolaa…

05818EFA-63E3-426B-89F4-A1E4F08F2070.JPG
FB9338D4-5471-4A65-9C72-39D1B73427F3.JPG
bonneville_jalat.jpg
441F7F65-69F3-413A-8763-61C07681AF49.JPG

Bonnevilleä lähin kaupunki on West Wendover, jossa mekin pysähdyimme syömään. Tietää todella tulleensa Nevadan puolelle kun kaupungin ainoa Starbucks löytyy kasinolta! Mutta kahvit saatiin ja matkamme jatkui kohti Winnemuccan kaupunkia jossa yövyimme. Suolatasangot ovat aina upea näky, mutta siellä ei sitten kirjaimmellisesti ole mitään muuta. Lähialueen huoltoasemalta voi ostaa matkamuistoja ja postikortteja jos haluaa tuntea itsensä turistiksi. Mutta muuten, en ehkä lähtisi näin kauas ajamaan ihan vain suolaa katsomaan. Oli kuitenkin kiva, että kotimatkallakin oli jotakin nähtävää. Nevadan erämaa nimittäin on todella puuduttavaa katseltavaa.

bonneville_cowboy.jpg

Kotiin Kaliforniaan päästiin seuraavana päivänä, ja näin on taputeltu tämäkin matka. Ensi kerralla ollaan vihdoin vähän jouluisimmissa tunnelmissa!