Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: ystävänpäivä

Hyvää Ystävänpäivää Amerikan malliin

Paula Gaston

Niin sitä taas ollaan helmikuun puolessa välissä. Vastahan me vietettiin hellekesää Suomessa ja kesä 2019 tuntui todella kaukauselta ajatukselta. Nyt taas tuntuu, että hitsi, kohta on taas kesä ja meidän kaikki suunnitelmat on vielä ihan levällään. Uskomatonta, että ollaan jo Ystävänpäivässä! Apua!

Tuttuun tapaan, amerikkalaiset on tietenkin osanneet kaupallistaa tämänkin rakastavaisten juhlan ihan viimeistä piirtoa myöten. Kaupat on myyneet ystävänpäivän kamaa jo heti uudesta vuodesta asti, ja hyllyt notkuvat sydämen mallisia suklaarasioita. Tänään töistä kotiin palaavat miehet voivat pysähtyä huoltoaseman pihoilla oleville kukkakojuille, ja hakea viime hetken kukkapuskat kotiin viemisiksi. Siis sellaiset, jotka eivät kiireisen ja pitkän työpäivän aikana ehdi varsinaisiin kukkakauppoihin. Tai muista.

29D81702-643F-4CD4-AE05-9F875A528631.JPG

Yhdysvalloissa Ystävänpäivä on perinteisesti ollut aina enemmän rakastavaisten päivä, kuin ystävien. Suomalaiset tapaavat ystäviään kahviloissa ja töihinkin tuodaan usein leivoksia. Täällä ei sellaista kulttuuria juurikaan ole. Sen sijaan miehet tuovat vaimoille ja tyttöystäville lahjoja ja kukkia, ja vievät heitä syömään ulos. Me olemme jo kauan sitten luopuneet ystävänpäivän illallisesta ravintolassa. Se on osoittautunut enemmänkin stressiksi kuin rentouttavaksi ja mukavaksi illaksi. Ravintolat ovat tupaten täynnä, varauksia on vaikea saada, menu tuplahintainen ja palvelu hidasta. Viime vuosina olemme hakeneet ruokaa kotiin, tai olemme käyneet syömässä Ystävänpäivää edellisenä tai sitä seuraavana viikonloppuna. Niin teemme nytkin. Ensi sunnuntaille meillä on varaus San Franciscon ikonisen Cliff House ravintolan shamppanjabrunssille.

6C9A297B-0255-477D-9AE3-0610C15153FD.JPG

Pienelle koululaiselle Ystävänpäivä tuntuu olevan iso juttu. Koulussa vaihdetaan luokkakavereiden kanssa kortteja, ja lapsia on pyydetty pukemaan päälle jotain vaaleanpunaista tai punaista. Varmaan jotakin muutakin ohjelmaa koulussa on teemaan liittyen. Vanhanaikaiset itse askarrellut Ystävänpäivä -kortit ovat niin “last season”! Nyt annetaan kortteja joihin kuuluu joku pieni juju. Esimerkiksi eri karkkimerkeillä on omia kortteja joihin on kiinnitetty minimaalisen kokoinen karkkipussi. Meille valikoitui tänä vuonna kahdenlaisia kortteja; Star wars -kortteja joiden sisällä oli pieni valotikku, ja vähän tyttömäisempi kortti joka toimii samalla kirjanmerkkinä. Itse tykkäisin silti niistä perinteisistä askarreltavista.

Minäkin kipaisin paikalliseen donitsikauppaan hakemaan kahvipullat. Mitäs sanotte näistä?

1D08C70F-E3B7-47AA-BCFE-CECD4DCF18C7.JPG

No mutta oikein hyvää Ystävänpäivää kaikille! Syökää paljon suklaata ja herkkuja!

 

Ystäviä matkojen varrelta

Paula Gaston

On Ystävänpäivän päivän aamu. Istun keittiössä kahvikupin ja bagelin kanssa, ja katselen ulos ikkunasta aurinkoon. Mietin miksei tämä Ystävänpäivä ihan sanan varsinaisessa merkityksessä hetkauta suuntaan eikä toiseen. Kaupallisuus, krääsä, ylikalliit hinnat; niistä on Amerikan Ystävänpäivät tehty. Tätähän on rummutettu jo heti kun joulu saatiin alta pois. Kyllästyttää!

Pikkuneiti on saateltu jo aamulla kouluun jossa päivän kohokohtana on Ystävänpäivän juhlat. Nopealla vilkaisulla lapseni saattoi olla luokan ainoita, joka vei mukanaan itsetehdyt kortit luokkakavereille. Muilla näytti olevan viimeistä huutoa olevia Shopkins- tai Spidermankortteja jotka tulevat suklaan tai tikkarin kera. Ja ihmettilisin jos Piilaaksossa lahjat jäisivät vain niihin. Osasin tätä jo ennakoida, joten laitoimme kortteihin sentään Valentine's Day -lyijykynät. Mikseivät lapset voi vaihtaa vain pelkkiä kortteja ilman takaa-ajatuksia siitä, kenen vanhemmat ostavat parhaat lahjat?

Viime vuonna päätimme mieheni kanssa, että emme lähde enää Ystävänpäivänä dinnerille ulos. Ravintoloissa on ahdistava tungos, erikoismenu tuplahinnoin ja liian kiireiset tarjoilijat. Ei se ole mitenkään romanttista. Viime vuonna kävimme syömässä päivää ennen, ja tänään meillä on suunnitelmissa hakea thai-ruokaa kotiin yhdestä lempiravintolastamme. Sen sijaan mieltä lämmittävät kaikenlaiset pienet viestit ja kortit joita ystäviltä tulee maailmalta. Se on ihan parasta!

pullot.jpg

Monet ystävistäni olenkin tavannut matkoillani, itseasiassa mieheni myös. Ja lähes kaikkien lapsuudenystävieni kanssa olen muuten vain matkustellut. Suuri osa parhaista muistoistani onkin juuri näiltä matkoilta. Valokuva-albumista löytyy kaikenlaisia reissuja; etelän löhölomia, ravimatkoja Ruotsiin ja Ranskaan, opintomatka Ruotsiin, palkintomatka Turkkiin, ex tempore lähtö Egyptiin, kesätöihin USA:han. Monelta matkalta on jäänyt elinikäisiä ystäviä; Amerikan kesästä sekä Suomeen, että rapakon taakse. Muutaman ystävän kanssa meitä on yhdistänyt kaipuu maailman toiselle laidalle. Ja vaikka monien kanssa ei pidetäkään yhteyttä säännöllisesti, kun tauon jälkeen tavataan, jatketaan siitä mihin edellisellä kerralla on jääty. Se on sellaista ystävyyttä joka merkitsee jotain! Paljon enemmän kuin sametilla päällystetyt suklaarasiat ja kynttiläillalliset. 

Hyvää Ystävänpäivää kaikille!