Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: juhannus

Juhannusperinteitä vaalimassa Pohjanmaalla

Paula Gaston

Pääsimme vuosien jälkeen viettämään juhannusta ylipäätänsä Suomessa, mutta jopa kotipaikkakunnallani Pohjanmaalla. Säät eivät varsinaisesti meitä suosineet, mutta se ei haitannut, sillä toivuimme vielä aikamoisesta aikaeroväsymyksestä. Lauantaina vihdoin tuuli ja sade kuitenkin taukosivat, ja lähdimme kyläilemään ystäviemme mökille meren rantaan. Siitä alkoi todellinen juhannusfiilis.

POHJALAISET PERINTEET

Meillä perinteisiin ei ole koskaan kuulunut juhannuskokon poltto. Sen sijaan juhannuskoivut on yleensä haettu kesämökin oven pieliin, on syöty hyvin, saunottu ja valvottu. Saunavihtakin on saatettu tehdä. Yksi Pohjanmaan oma perinne on niin sanottu "juhannusjuusto" eli punainen hera. Muistan lapsuudestani juhannusjuuston nimellä juustokeitto, ja äitini sitä aina joskus teki. Ja kun rannikolla ollaan, juhannuspöytään kuuluu runsaasti erilaisia kalaherkkuja. Tarjolla on tietenkin myös uusia perunoita ja aika usein jonkunlainen marja- tai raparperipiirakka. Aikoinaan Pohjanmaalla on myös pystytetty juhannuskuusi keskelle pihaa, mutta itse en ole koskaan tätä perinnettä nähnyt vaalittavan.

Ja ruotsinkielisellä alueella kun osittain ollaan, jostakin saattaa löytyä myös juhannussalko. Kokkolassa sellainen löytyy yleensä Cafe Brygganilta Öjassa, joka on kiva rantakahvila. Tänä vuonna sitä ei siellä kuitenkaan ollut, vaikka mekin kävimme illalla sitä etsimässä. Liekö syynä myrskyävä sää vai mikä. Mutta alla kuva juhannussalosta aiemmilta vuosilta. Kokkolan alueen muita perinteitä ovat myös Pidron peluu ja juhannustansseissa käynti. Pidro on alueen oma korttipeliä mutta harmikseni luulen, että olen tainnut unohtaa miten sitä pelataan. Nuorena sen parissa on kuluneet monet illat ja yöt. Ehkä täytyy verestellä muistia ja opetella se uudelleen. Juhannustansseissa olemme aikoinaan käyneet ainakin Kalajoella.

juhannussalko.jpg

JUHANNUSTAIAT

Erilaiset juhannustaiat kuuluvat tietenkin oleellisena osana varsinkin naimattomien naisten juhannusperinteisiin. Juhannukseen on kuulunut aikoinaan paljon erilaisia uskomuksia. Uskottiin esimerkiksi, että erilaiset henget ja kummitukset liikkuvat maan päällä juhannuksen aikaan. Pahoja henkiä karkotettiin polttamalla kokkoja, tai muuten vaan remuamalla kova äänisesti ja juomalla alkoholia.

Monet juhannustaiat tehtiin alasti, tai niihin liittyi jollakin tavalla saunominen. Yksi varmasti tunnetuimmista taioista on kerätä seitsemän erilaista kukkaa seitsemältä eri niityltä ja nukkua ne tyynyn alla, niin näkee unessaan tulevan sulhonsa. Ja kieriskelemällä juhannusyönä alastomana kasteisella niityllä voi taata itselleen hyvän naimaonnen. Juhannustaikoja on eri puolilla Suomea lukuisat määrät, ja joskus nuorempana niitä tietenkin itsekin kokeiltiin.

Jos juhannusyönä neito kuulee käen kukuntaa, hän voi laskea siitä montako vuotta menee sulhasen löytymiseen. Ellei käki kuku lainkaan, löytyy sulho jo sinä samaisena vuotena. 

Naimaonnen lisäksi juhannustaioilla varmistettiin muun muassa hyvää satoa taikka hedelmällisyyttä. 

Juhannusyönä oli kiva pulahtaa meriveteen vilvottelemaan auringonvalossa

Juhannusyönä oli kiva pulahtaa meriveteen vilvottelemaan auringonvalossa

 

Meidän juhannusiltamme kului höpötellessä mukavia sillä emme olleet nähneet ystäviämme yli puoleentoista vuoteen. Söimme hyvin ja poikkesimme vähän perinteistäkin tekemässä sulattamalla takkatulessa vaahtokarkkeja keksien väliin amerikkalaiseen tyyliin. Saunassakin tietenkin kävimme yöttömän yön valossa, ja kastauduimme vilpoisassa merivedessä. Talon nuorempi väki oli tehnyt käyttöömme vastat. Yllä mainitut juhannustaiat jäivät osaltamme tekemättä mutta muuten oli kiva olla viettämässä perinteistä juhannusta jollaiseen olen Pohjanmaalla tottunut.  

10 parasta kokemusta Suomesta ulkomaalaisen silmin

Paula Gaston

Menin vuonna 2011 naimisiin amerikkalaisen miehen kanssa. Sitä ennen, ja sen jälkeen, hän on tehnyt monen monta Suomen matkaa. Maata on kierretty ristiin rastiin kaikkina mahdollisina vuoden aikoina. On palattu vanhoihin paikkoihin ja käyty katsomassa uusia. Kaikenlaisia herkkuja on maisteltu, ja ostettu kotiin vietäviksi. Vaan mitkä näistä muistoista on olleet ne mieleenpainuvimmat, sellaisia joista vieläkin puhutaan? Tässä niistä ne, jotka kannattaa muistaa kun saat ulkomaisia vieraita:

1. REVONTULET

No ne penteleen revontulet! Niitä on metsästetty jo useampi vuosi ja ne on edelleen näkemättä, miehelläni siis. On kuunneltu uutisia, tutkittu revontuliennustuksia, valvottu yötä Lapissa ja käyty aamuyöstä portailla katsomassa taivaalle. Kun ei näy, niin ei näy! Mies on alkanut jo vihjailemaan, että me suomalaiset ollemme keksineet koko jutun, ja ettei revontulia ole olemassakaan. Mutta siinäpä se taika lieneekin, että kaikki eivät niitä onnistu näkemään vaan pitää olla onnea matkassa. Ja aika eksoottisia ne ovat nuo revontulet, sen verran paljon kysymyksiä Amerikan sukulaisilla ja työkavereilla niistä aina on.

Revontulia voi muuten ihailla Google Maps:n Streetview:ssä jollei oikeita satu löytymään.

2. YÖTÖN YÖ


Siitä yöttömästä yöstä muutama vuosi sitten puhutaan vieläkin. Silloin oli kaunis juhannusyö Evijärvellä. Aurinko paistoi ja järven pinta oli peilityyni. Paljussa oli lämmintä, eikä kukaan huomannut että kello oli jo kaksi yöllä koska aurinkokin oli vielä taivaalla. Ainoa mikä hiukan rikkoi idylliä oli ne tuhannet hyttyset, joiden vuoksi perheen miehet olivat ikään kuin jumiin paljuun. Onneksi nykyaikana on kännykät ja voi soittaa sisälle kesämökkiin, että josko ne emännät toisi vielä pari olutta ulos. Sellaisesta yöstä riittää juttua kotipuolessa.
 

juhannus_yo.jpg

3. KÄVELY MEREN JÄÄLLÄ


Sellaisen joka ei näe usein lunta ja jäätä, on vaikea uskoa, että kokonainen meri voi jäätyä. Ja vielä vaikeampaa on uskoa, että meren jäällä voi kävellä tai ajaa autolla. "Hulluja nuo suomalaiset" sanoi mieheni, kun näki suomalaisia hiihtämässä meren jäällä. Joka talvimatkalla hän kuitenkin haluaa jäälle kävelemään, ja kuvia sieltä lähetellään sitten tietenkin koko suvulle. Eikä hän ole suinkaan ainoa matkailija jonka kuvia olen meren jäällä joutunut räpsimään. Järven jää käynee myös jollei meri ole lähellä.
 

merella.jpg

4. SAUNASTA AVANTOON


Sauna ei varsinaisesti ole koskaan ollut mieheni eikä muidenkaan ulkomaan vieraideni lempikohde. Mutta saunaan kun lisätään hyinen avanto, niin saadaan takuulla turistille muisto, joka ei hevillä unohdu. Ei ainakaan meillä. Tätä kuvaa on esitelty joka käänteessä; "Ajattele, kävin sitten uimassa jäisessä meressä, KAHDESTI! Moni saunojista kävikin vain yhden kerran." Tietysti pitää olla tilanne, jossa ulkomaan matkaaja ei voi kieltäytyä tästä "Suomen kasteesta", kuten vaikka ensimmäinen matka Suomeen morsiamen perhettä tapaamaan. Veljen ja kavereiden edessä ei tietenkään kehtaa kieltäytyä. Ja sitten pitää olla myös pokkaa mennä itsekin veteen tai muuten vieraskin voi palata saunalle.

Erilaisia saunaversioitakin olemme päässeet kokeilemaan vanhanajan pihasaunasta aina savusaunaan saakka. On tainnut perheen emäntä enemmän nauttia näistä kokemuksista, vaikka kyllä se mieskin pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään mikä se saunan henki on.
 

avanto.jpg

5. TUHANNET JÄRVET


Ajo Suomen läpi voi olla ulkomaalaiselle unohtumaton kokemus. Jossain vaiheessa tulee mieleen, että pitäisiköhän näitä järviä matkan varrelta alkaa laskemaan. Niitähän meillä Suomessa on kokonaisuudessaan 188 888 kappaletta. Laskut menevät kuitenkin äkkiä sekaisin kun mennään Järvi-Suomen läpi. Välillä ei tiedä missä edellinen järvi loppuu ja missä uusi alkaa, ja välillä vettä on molemmilla puolilla tietä. Mieheni totesi järvien laskemisen olevan mahdotonta.
 

kailen_mokki.jpg

6. LINNAT JA HISTORIALLISET RAKENNUKSET

Tämä ei ehkä päde eurooppalaisiin, mutta amerikkalaisiin kyllä, ja varsinkin kaikkiin jotka ovat kiinnostuneita historiasta. Kaikenlaiset keskiaikaiset linnat ja historialliset rakennukset ovat olleet kohdelistamme kärjessä jo pitkään. Meidän pitäisi muistaa olla ylpeitä siitä, että monet rakennukset on rakennettu niin että ne ovat kestäneet tähän päivään saakka, ja että olemme onnistuneet suojelemaan niitä. Asia ei välttämättä ole niin joka maassa.

turun_linna.jpg

7. KIRKOT

Me kävimme Suomen kierroksella useammassa kirkossa kun selvisi, että suomalainen kirkkokulttuuri kiinnostikin miestäni aika paljon. Hänestä oli erikoista, että maassa on näin laaja-alaisesti yksi valtauskonto, ja että kirkolla on varsin värikäs historia. Kaikki kirkot ovat erilaisia ja niitähän tietysti löytyy joka kylästä ja kaupungista. Myös vaivaisukkojen historia tuntui häntä kiinnostavan. 

Petäjänveden vanhakirkko kuuluu Unescon maailman perintöluetteloon.

Petäjänveden vanhakirkko kuuluu Unescon maailman perintöluetteloon.

8. RUOKA

Suomalainen perinneruoka ei välttämättä tule ihan ensimmäiseksi mieleen ulkomaalaisten houkuttimena. On kuitenkin joitakin herkkuja jotka tekevät ulkomaalaiseenkin vaikutuksen. Yksi sellainen on yllättäen neulamuikut ja lohikeitto. Myös suomalaistyylinen pannukakku sai paljon kehuja. Suomalaisten karkki- ja jäätelövalikoima on tehnyt ainakin meillä vaikutuksen. 

muikut.jpg

9. RISTEILYT

Suomi on maantieteellisesti makoisassa paikassa, sillä ulkomaanvieraita on helppoa viedä naapurimaihin vierailulle. Risteillen pääsee ainakin Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle. Mieheni on päässyt kokeilemaan kaikkia näitä paikkoja lyhyempänä tai pidempänä versiona Suomen matkansa aikana.

Tukholma satamasta katsottuna.

Tukholma satamasta katsottuna.

10. KESÄMÖKIT

Samanlaista kesämökkikulttuuria mikä meillä Suomessa on, on kyllä vaikea löytää muualta. Ja mökkeilyssä on se jokin oma tunnelmansa. Moni ulkomaalainen ei ole koskaan kokenut vastaavaa, ja ovathan mökit yleensä myös kauniilla paikoilla. Mökille kannattaa suunnata varsinkin jos ulkomaan vieras sattuu Suomeen kesäaikaan. 

kailen_moksa.jpg

Millaisia kokemuksia sinulla on ulkomaalaisista vieraista Suomessa? Mistä tykätään ja mistä ei?

Ja 5 asiaa jotka eivät ainakaan houkuta (tällaisia vastauksia sain mieheltäni)...

  1. HYTTYSET

  2. GRILLIRUOKA

  3. NENÄN JÄÄTYMINEN TALVELLA

  4. PITKÄT KALSARIT

  5. RAVINTOLOIDEN JA LIIKKEIDEN LYHYET AUKIOLOAJAT

Ihana Suomen kesä kuvina

Paula Gaston

Tänä kesänä olin onnekas ja sain viettää Suomessa kokonaisen kuukauden. Siihen mahtui monen monta aurinkoista päivää, kaunista maisemaa ja hauskaa hetkeä perheen, ja ystävien kanssa. Joukossa oli tietenkin niitä sateisiakin aamuja, ja yksi kunnon ukkonenkin, mutta se ei kesän viettoa haitannut. Mieleen ja muistoihin jäivät:

Kesämaisemat

Mikään ei lämmitä ulkosuomalaisen mieltä niin paljon kuin tämä kesämaisema. Pitkästä aikaa! Ajellessa kaupungista toiseen oli ihan pakko pysähtyä näppäämään jokunen kuva.

Latomaisema

Järvet

Pieni pulahdus järveen kuumana kesäpäivänä on ihan parasta. Vaikka merikin on lähellä sydäntäni, niin tällä laiturilla olisi voinut istua vaikka koko päivän!

Järvimaisema

Juhannus

Juhannuksena saimme nauttia upeasta säästä ihan läpi viikonlopun. Keskiyön aurinkoa häiritsi pieni pilvipeite mutta se ei tunnelmaa haitannut. 

Juhannusyön maisema

Sauna

Saunominen kuuluu joka Suomen matkan ohjelmaan, ja näin kesällä tulee saunottua useammin kuin talvella. Sauna lämpeni lähes joka toinen päivä tälläkin reissulla.

Sauna

Ruoka

Kesään kuuluu tietysti uudet perunat! Niitä on kyllä totisesti kaivattu. Suomalaiset perunat ovat muutenkin hirmu maukkaita. Kesällä grillataan paljon, ja pakkohan sitä makkaraakin oli taas maistaa. Ja savukalaa! Jälkkäriksi oli useimmiten jäätelöä. Suomessa osataan jäätelön teko, nam nam!

Makkaran paistoa

Metsä

Suomi on täynnä metsää ja se näkyy monessa asiassa. Metsässä on kiva samoilla ja nauttia luonnosta. Tänä kesänä emme valitettavasti saaneet nauttia marja- ja sienisesongista, mutta onneksi pakastimesta löytyi edelliskesän satoa. Mansikoita sentään pääsimme maistamaan. 

Mustikka

Hiljaisuus

Tämä on yksi asia jota kaipaan Suomesta eniten. Se oli amerikkalaisen mieheni suurin ihmetys hänen ensimmäisellä Suomen matkallaan, hän sanoi, ettei ole koskaan kokenut vastaavaa. Illalla myöhään on ihanaa istua portailla ja kuunnella hiljaisuutta. Joskus kuulee luonnon ääniä, joskus ei kuulu yhtään mitään. Se on rauhoittavaa!

Meteoriihi Vaasa

Aamukaste

Joskus kaipaan Suomesta niitä halla-aamuja kun ilma on viileää ja saa vetaista keuhkot täyteen puhdasta ilmaa. Maassa on kuuraa. Kesällä vastaavan voi tuntea kun menee ulos aikaisin aamulla kun muut vielä nukkuvat, tai jos yöllä on satanut vettä. Ilma on raikas ja luonto kauneimmillaan!

Aamukaste

Oi ihana Suomen kesä!

 

Juhannuksen uusi suurtapahtuma on Härmän Nordic King

Paula Gaston

"Mikä ihmeen Nordic King?" kysyy teistä nyt suurin osa. Niin minäkin kysyin kun tulin Suomeen lomalle. En ollut kuullut, että Etelä-Pohjanmaan pikkuruinen Härmä, joka nykyään on osa Kauhavaa, oli kaikessa hiljaisuudessaan rakentanut uuden raviradan ja pistänyt hevosihmisille luun kurkkuun tarjoamalla kylmäverilähdön voittajalle kaikkien aikojen suurimman voittopotin maailmassa. No, ehkä ei niin hiljaisuudessa etteikö siitä täällä tiedetty, mutta Kaliforniaan asti tämä tieto ei nyt ollut ehtinyt levitä.

 

Juhannuksen kunniaksi Härmän raviradalla ravattiin sitten historian ensimmäiset Nordic King -ravit kaksipäiväisessä tapahtumassa. Ravilippuun kuului sisäänpääsy ihan kivenheiton päässä olevaan PowerPark -huvipuistoon joka on saman puuhamiehen käsialaa sekin. Eikä ilon pito tietenkään vielä siihen päättynyt, vaan kahtena iltana järjestettiin ravien jälkeen myös iltajuhla jossa esiintyi valtava määrä Suomen eturivin artisteja. Ei hassumpaa! Pitihän meidänkin sitten lähteä katsomaan mistä tässä hommassa oikein on kyse.

Juhannusaatto alkoi aurinkoisena kun saavuimme Härmään kello 12, eli juuri kun huvipuiston ovet aukaistiin. Tarkoituksena oli viettää aamupäivä PowerParkissa ja mennä sitten iltapäivällä raveihin käymään. Mukana meillä oli myös lapsia joten iltajuhlat saivat nyt jäädä välistä tänä vuonna. Edellisenä päivänä etsimme tietoja aukioloajoista, lipuista ja muista järjestelyistä. Lippuja olikin myynnissä tapahtuman kotisivuilla mutta missään ei mainittu, ettei niitä saa ostettua huvipuiston portilta joten oletimme, että tottakai saamme liput sieltä. Paikan päällä kuitenkin kävi selväksi, että lipunmyyjillä ei ollut pienintäkään tietoa yhteislipuista, ja lopulta he ohjasivat meidät kävelemään (lasten kanssa) toiseen päähän puistoa hotellin respaan. (DING! Ensimmäinen kehittämisen paikka ensi vuotta ajatellen). Onneksi saimme respasta samalla tietoa raviradalle menevistä ilmaiskuljetuksista ja kellonajoista (joka sekin olisi hyvä tieto olla ihan jokaisella lippuluukulla) ja pääsimme aloittamaan juhannusaaton hauskuuden.

Aika PowerParkissa meni todella nopsasti. Juhannus ei tainnut olla ihan se vuoden kiireisin päivä sillä pääsimme nauttimaan lyhyistä jonoista joka laitteeseen. Puisto on hyvin amerikkalaistyylinen, hyvin tehty ja siisti. Laitteita on moneen lähtöön ja iloisena yllätyksenä niitä oli runsaasti myös ihan pienille. Toisessa päässä puistoa on Röllimetsä jossa pääsee tapaamaan Rölliä ja Röllin ystäviä, tai voi käydä katselemassa metsän hauskoja rakennuksia. Täytyy sanoa, että olin erittäin positiivisesti yllättynyt tästä kokonaisuudesta. PowerPark kiilasi kyllä ihan kärkisijoille Suomen huvipuistolistallani.

Röllimetsässä

Röllimetsässä

Muutaman tunnin huvipuistoilun jälkeen oli aika lähteä bussipysäkille ja katsastamaan raveja. Mutta eipäs sekään sujunut ihan helpoimmin (DING! Kehityskohde numero kaksi). Yllättäen puiston portit olikin suljettu siitä päästä josta linja-auton piti lähteä ja josta olimme tulleet sisään. Eli jälleen meidän piti kävellä toiseen päähän puistoa ja portista ulos, ja sieltä sitten puiston reunaa pitkin takaisin koko matka sinne suljetun portin luo ( ja taas niiden lasten kanssa). Koska missään ei varoiteltu, että portti suljettaisiin, emme olleet varanneet aikaa kävelyyn ja missasimme tietenkin sen bussin johon olimme ajatelleet hypätä. Onneksi sentään vielä yksi linja-auto tuli tämän jälkeenkin ja pääsimme perille.

Ravirata on ihan lähellä huvipuistoa ja moni varmaan matkasi sinne ihan kävellenkin. Uusi rata tietenkin näytti upealta ja sen reunoilla oli runsaasti tilaa katsojille ja myyntikojuille. Alue vain oli hiukan oudosti jaettu keskeltä kahtia "tavalliseksi" ja VIP-alueeksi. Ilman VIP-lippua ei ollut asiaa edes uuteen katsomorakennukseen. Oudoksun muutenkin tätä ravipiireissä olevaa VIP-lippukulttuuria jossa nämäkin liput ovat myynnissä kaikille. Niiden ainoa arvo se, että pääset alueelle jossa tarjoillaan ruokaa ja on ehkä parempi katsomotila. Mielestäni se ei tee sinusta VIP-vierasta sanan varsinaisessa merkityksessä että ostat itse itsellesi tämän kalliimman lipun. Ainakin meilläpäin VIP tarkoittaa jotain ihan muuta. Ehkä voitaisiin miettiä joku muu nimi tälle lipulle josta VIP-vieraat siis itse maksavat?

Juhannusaaton upea keli ja hyvä rata tarkoitti juoksuissa tietenkin huippuaikoja. On mahtavaa, että ravikansakin on saanut taas oman juhannustapahtuman kaivattujen suviyön suurravien tilalle. Mutta sitä kuninkuusravi -huumaa ei vaan ollut johon olin mielessäni jo varautunut kun luin Nordic King -tapahtumasta. Koko aikana ei ollut jonoja kahville, toto-pisteille tai vessoille, eikä ollut linja-autoihin tunkeilevia hurmiossa olevia ihmisiä. Kaikkea muuta oli, mutta ei vaan ollut niitä ihmisiä. Viikonlopun kävijämäärä jäi 24 ooo:n eli kauaksi kuninkuusraveista, mutta hiljaa hyvää tulee (Lähde: Nordic King). Ensi vuonna toivottavasti jo reilusti enemmän väkeä!

Tältä näyttää uusi ravirata

Tältä näyttää uusi ravirata

Jokivarren kunkku on Nordic King

Jokivarren kunkku on Nordic King

Toivon todella, että ravikansa ja muukin väki löytää tämän tapahtuman. Tästä ei paljoa konsepti parane! Tarjolla on jokaiselle jotakin ja tapahtuma on kritiikistäni huolimatta tasokkaasti tehty. Toivon myös, että raviväki osaa arvostaa sitä, että joku tarjoilee meille tällaisen mahdollisuuden näin upeaan suurkilpailuun Suomessa. Tästä kannattaa jokaisen ottaa hyöty irti ja olla iloinen, että meillä on mahdollisuus nostaa ravien profiilia.

Me palasimme raveista vielä huvipuistoon hetkeksi, ja kun kotiin lähtiessä näimme niin monta tanssimekkoon tai kauluspaitaan sonnustautunutta vastaantulijaa, että teki melkein mieli kääntyä kannoilla ja jäädä vielä joraamaan illaksi.