Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_uusin.jpg

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Yosemite

Yosemiten kansallispuisto - vihdoinkin Tioga Pass

Paula Gaston

Muutama viikko sitten seikkailimme Yosemiten kansallispuistossa kun ylitimme Sierra Nevadan vuoriston Tioga Passia pitkin. Aikaisimmilla visiiteillämme Yosemiteen olemme pysytelleet Yosemite Valleyssa, missä suurin osa vierailijoista on, emmekä olleet koskaan ennen ajaneet Tioga Passia, eli Route 120:tä pitkin. Pääasiassa olimme nytkin vain ohikulkumatkalla, mutta halusimme nähdä mitä tällä puolella puistosta on tarjottavanaan. Route 120 on suljettuna runsaan lumen vuoksi suurimman osan vuodesta. Mikäli siis suunnittelet tänne tuloa, kannattaa lähteä reissuun kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Ja voin luvata, et tule pettymään maisemissa! Tioga Pass on Kalifornian korkein vuoriston ohittava tie ja se sijaitsee Sierra Nevadan vuoristossa.

 


Tässä sellaiset paikat joissa ainakin kannattaa pysähtyä:

OLMSTED POINT

Olmsted Point on pysähdyspaikka jolta aukeaa ihan uskomattomat maisemat alas Yosemite kanjoniin. Ihmiset käveleskelevät ympäriinsä, kiipeilevät kivillä, ottavat kuvia ja nauttivat maisemasta. Olmsted Pontilta on nähtävissä molemmat, sekä Half Dome että Cloud’s Restin huiput. Tenaya kanjoni näkyy kaukana niiden välissä. Parkkipaikan vasemmalta puolelta lähtee pieni polku, jota seuraamalla pääsee paikalle, jossa voi nähdä vanhan jäätikön jälkeen jättämiä kivenlohkareita. Sellaisella minäkin seison alla olevassa kuvassa. Kun jää aikanaan suli, se jätti jälkeensä merkit olemassa olostaan. Valitettavasti paikalla oli myös aikamoinen määrä ampiaisia, joista yksi pääsi jotenkin pistämään tytärtämme jalkaan. Se vähän lyhensi aikaamme Olmsted Pointilla, mutta tämä on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka!

Olmsted Point Yosemitessa

Olmsted Point Yosemitessa

olmsted_point.jpg

TENAYA LAKE

Tenaya Lake on ihan tien varressa, ja on mielettömän kaunis ja kirkasvetinen järvi. Se syntyi Tenaya Glacierin tiimoilta, aivan kuten Half Domekin. Monet purot ja lähteet pitävät järven vettä yllä. Järvellä oli paljon ihmisiä uimassa, kalastamassa ja kajakoimassa. Moni istuskeli vain rannalla piknikin kanssa. Tenaya Lakelta lähtee myös patikkapolkuja jos metsässä samoilu kiinnostaa. Valitettavasti me emme ehtineet nauttia järvestä kauaa, sillä ampiaisen pisto vaivasi tytärtämme kovasti, mutta tänne haluaisimme palata joskus takaisin.

SODA SPRINGS

Soda Springs on lähde jossa kuplii kylmää, hiilihappopitoista vettä. Lähteelle pääsee lyhyehköllä patikkaretkellä Tuolumne Medowsien sydämessä. Auton voi parkkeerata Lembert Domen parkkipaikalle, ja siitä on helppo jatkaa seuraten kylttejä. Polku kulkee Tuolumnejoen vartta pitkin ja maisemat ovat todella kauniit. Ensin saavutaan Parsons Lodgelle, joka rakennettiin vuonna 1915 Sierra Clubin toimesta sen entisen johtajan, Edward Taylor Parsonsin kunniaksi. Kun talolta kääntyy oikealle, saapuu heti Soda Springsille. Vuosia ihmiset ovat juoneet lähteestä vettä mutta nyt sitä ei enää suositella, sillä sen pinnalle on saattanut kertyä epäpuhtauksia.

Polku on tosi tasainen ja sen olisi voinut mennä melkein loppuun saakka vaikka lastenrattaiden kanssa, mutta meillä pienin neiti matkusti kantorepussa, eikä vanhemmallekaan tämä matka ollut yhtään liian pitkä.

Polku Soda Springsille

Polku Soda Springsille

yosemite_soda_sign.jpg
Soda Springs

Soda Springs

TUOLUMNE MEADOWS

Tuolumne Meadows on varmasti tämän alueen tunnetuin paikka. Niittyjen vehreys johtuu sinne keväällä sulavasta lumesta ja runsaasta vedestä. Jos haluaa nähdä kevätkukkien kukkivan, tämä on Yosemiten paras paikka niiden bongaamiseen. Kunhan vain tie aukeaisi tarpeeksi aikaisin keväällä. Tuolumne Meadowsilla on useita patikkareittejä ja maisemana on useiden eri vuorten doomit.

Tuolumne Meadows Yosemitessa

Tuolumne Meadows Yosemitessa

yosemite_tuolumne.jpg

TIOGA PASSIN YLITYS YOSEMITESSÄ

Route 120:llä ei ole tarjolla paljoa palveluita, eli kannattaa varautua täydellä bensatankilla, runsaalla vedellä ja ruoalla. Tuolumne Meadowsin Visitor Center ja Wilderness Center ovat avoinna kesäkuukausista aina lokakuun keskivaiheille. Pian Visitor Centerin jälkeen näimme tilapäisessä teltassa olevan ravintolan, mutta sen aukiolot kannattaa tarkistaa, eikä kannata jättää ruokahuoltoa pelkästään sen varaan. Piknik -paikkoja sen sijaan on tällä reitillä monia, ja kaikissa kaupan päällisinä upeat maisemat. Tien varrella on myös useampi camping alue.

Huomioitavaa on myös, että nyt ollaan aika korkealla vuoristossa, mikä saattaa aiheuttaa lieviä vuoristotaudin oireita monille. Näin kävi myös meille, ja niistä, sekä vuoristotaudin tunnistamisesta kirjoitinkin viime viikolla. Tioga Passin korkein kohta kulkee yli kolmessa kilometrissä.

Yosemiten kansallispuiston kyltti ennen kuin käännyimme Tioga Passille

Yosemiten kansallispuiston kyltti ennen kuin käännyimme Tioga Passille

Hienon päivän jälkeen Yosemitessä, me jatkoimme matkaamme vuorten yli Mammoth ja Mono Lakesille. Niistä maisemista lisää ensi kerralla.

Oletko käynyt Yosemitessa? Mikä oli lempparipaikkasi tässä kansallispuistossa?

 

Vuoristotauti melkein pilasi matkamme - 5 vinkkiä sen ehkäisemiseen

Paula Gaston

Eipä tarvitse olla vuorikiipeilijä kärsiäkseen vuoristotaudista. Se tuli todettua viime viikonloppuna kun ajoimme Kaliforniassa Sierra Nevadan vuoriston yli sen toiselle puolelle, ja vietimme aikaa vuorilla. Kärsimme kaikenlaisista pikku oireista useamman päivän ajan, ja kun mukana on lapset, niin ehdin jo vähän huolestuakkin. Nyt ollaan jo onnellisesti takaisin kotona, ja matkasta jäi päällisin puolin hyvät muistot. Mutta opin tästä sen, että paras selviytymiskeino vuoristotaudista on tieto! Kun osaa tunnistaa oireet ja tietää miten toimia, ei aseta itseään vaaraan.

yosemite_vuoret.jpg

AMPIAISEN PISTOSTA FLUNSSAAN JA VUORISTOTAUTIIN

Reissun varsinainen päämäärä oli siis vuoriston toisella puolella, Mammoth Lakesillä, ja sinne päästäksemme valitsimme Yosemiten Kansallispuiston läpi kulkevan tien. Suurin osa Yosemitessa kävijöistä oleilee Yosemite Valleyssä, missä puiston tunnetuimmat luonnonnähtävyydet ja patikkareitit ovat, mutta me halusimme nähdä mitä muuta puistolla on tarjottavanaan. Niinpä ajoimme vuoren ylittävän tien läpi, joka kulkee korkeimmillaan yli kolmessa kilometrissä. Pysähdyimme välillä katsomaan maisemia ja teimme pari lyhyttä patikkaretkeäkin. Ja ovathan ne maisemat siellä ylhäällä ihan mahtavat, sitä ei voi kieltää! Huh huh! Mutta sitten alkoi alamäki.

Vanhempaa lastamme pisti Yosemitessä yllättäen ampiainen sisäreiteen. Pistoskohta tietenkin sattui, ja päätimme jättää pysähdyksen kauniilla Tenaya järvellä välistä, ja ajaa suoraan Visitor Centeriin. Onneksi pahin kipu hellitti pian ja päivä jatkui positiivissa merkeissä, vaikkakaan lapsi ei ihan heti tätä kokemusta unohda. Loppumatkan hän oli kauhusta kankeana aina kun joku pienikään pörriäinen tuli lähelle, ja jostain syystä niitä amppareita siellä vuorella tänä vuonna riitti.

Mammoth Lakelle päästyämme ja aamulla hotellista herätessämme, samainen lapsi alkoi valittamaan kurkkukipua. Usutimme häntä juomaan vettä, sillä ulkona oli kuuma ja edessä oli muun muassa patikointi Devil’s Postpile National Monumentille. Koska hotellimme sijaitsi 2,7 kilometrin korkeudessa, ja Devil’s Postpilekin on vajaassa 2,3 kilometrissä, ajattelimme, että kurkkukivut ja muut johtuvat vaan korkeudesta. Varsinkin kun hotellikirjassakin kerrottiin kokonaisen sivun verran vuoristosairaudesta. Illalla hän alkoi kuitenkin pärskiä enemmänkin ja nenäkin meni tukkoiseksi. Flunssa se sieltä siis teki tuloaan.

Kahden yön jälkeen Mammoth Lakesillä, laskeuduimme Mono Lakesille, joka on vajaassa kahdessa kilometrissä. Sepä ei sitten neidin kropalle enää sopinutkaan, vaan järvelle johtavalla portilla hän alkoi oksennella. Rangerille tuntui olevan heti selvää, että korkeuserot tässä nyt sekoittavat meidän päivää, ja hän kehotti juomaan runsaasti vettä. Eikä aikaakaan kun näimme myös toisen lapsen oksentamassa. Meillä suunta oli kuitenkin vielä ylöspäin Bodien kummituskaupunkiin ja sitten taas alaspäin yöpymään Bridgeportiin. Menimme siis melkoista vuoristorataa useamman päivän ajan.

Devil’s Postpile ja neitimme täyttämässä Junior Ranger -kirjaa

Devil’s Postpile ja neitimme täyttämässä Junior Ranger -kirjaa

PÄÄSÄRKYÄ JA UNETTOMUUTTA

Itse olin kärsinyt päänsärystä jo heti Yosemiten ylityksestä lähtien. Patikointipäivänä Devil's Postpilellä ei särkyä ollut, mutta pidempi kävelylenkki tuntui todella raskaalta, ja varsinkin kaikki ylämäkipätkät. Illalla uni ei meinannut millään tulla vaikka olinkin väsynyt, eikä ruoka tahtonut maistua. Seuraavana päivänä päänsärky taas palasi ja yölläkin valvoskelin jälleen aamukahteen saakka. Ei olleenkaan tyypillistä minua. Siinä yön tunteina muiden kuorsausta kuunnellessa, ehtii miettimään vaikka mitä. Mitä jos lapsemme flunssa onkin joku vuoristotaudin oire? Millainenhan olo pienimmäisellä on, sillä hänhän ei osaa sitä edes vielä kertoa meille? Teinkö nyt oikein, että toin lapset tänne kun itsekin kärsin? Vuoristotauti ei ollut oikeasti lähtiessä edes käynyt mielessänikään, sillä Mammoth Lakes on todella suosittu laskettelukohde, ja mekin käymme aika usein vuorilla. Tämä taisi kuitenkin olla korkein paikka jossa olen koskaan yöpynyt.

Viimeisenä päivänä kaikki tuntuivat kuitenkin olevan kunnossa ja oma päänsärkynikin oli poissa. Kotimatka alkoi, ja sekin kulki vielä vuoriston läpi, tällä kertaa Sonora Passia pitkin. Tie käy korkeimmillaan 2,9 kilometrissä, eli ei ihan yhtä korkealla kuin Tioga Pass, mutta matka on todella mutkainen ja tie kapea. Molemmat näistä teistä ovat auki vain muutaman kuukauden vuodessa kesäaikaan, sillä ne ovat talven tullen lumen peitossa. Ja taas kerran manasin mielessäni, että miksi lähdimme tälle koko matkalle. Lopulta kaikki meni kuitenkin hyvin, pääsimme vuorten yli ja onnellisesti kotiin saakka. Ja nyt muistellaan tietenkin niitä hauskoja muistoja ja kokemuksia tältä matkalta, mutta ensimmäistä kertaa sain osviittaa siitä, miltä vuoristosairaus tuntuu.

Huh! Selvittiin!

Huh! Selvittiin!

Matkan viimeisenä päivänä meille maistui jo jäätelökin.

Matkan viimeisenä päivänä meille maistui jo jäätelökin.

5 VINKKIÄ VUORISTOTAUDISTA SELVIÄMISEEN

Ota selvää millaisiin korkeuksiin olet menossa, millaisia oireita vuoristotauti voi aiheuttaa ja mitä tehdä jos niitä ilmaantuu. Tieto on paras suojasi! Kun tunnistat itsessäsi seuraavia oireita; päänsärky, unettomuus, ruokahaluttomuus, sekavuus ja tasapaino-ongelmat, kärsit todennäköisesti vähähappisesta ilmasta.

Etene hitaasti. Vuoristotauti johtuu ylhäällä olevan ilman vähäisestä happipitoisuudesta, johon elimistö ei ehdi tottua kun edetään liian nopeasti. Ilmaan tottuminen on hyvin yksilöllistä, ja lapset tiettävästi sairastuvat vuoristosairauteen helpommin.

Hidasta tahtia. Kun oma vartalo varoittaa erilaisin merkein ettei se ole vielä tottunut uuteen ilmatilaan, on parasta ottaa iisisti rajun liikunnan tai patikoinnin suhteen. Lievät oireet usein katoavat levon myötä.

Juo vettä. Runsas nesteen saanti on tärkeää, sillä korkealla kuivassa ja kylmässä ilmassa ei hikoilua välttämättä huomaa, ja veden juonti vähentyy.

Palaa alailmoihin. Jos oireet jatkuvat pitkään, yli kolme päivää, tai etenevät selkeästi sekavuuteen saakka, on parasta palata takaisin alas. Akuutissa tapauksessa on siirryttävä heti alle 1,2 kilometriin ja hakeuduttava lääkäriin.

Tärkeää on kuunnella omaa kroppaa ja edetä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä. Itse ainakin opin tältä matkalta sen, että muutenkin huonot keuhkot omaavana lähden tästä eteenpäin varovaisesti todella korkeisiin paikkoihin. Vuorilla aiomme kuitenkin käydä edelleenkin. Sitä upeaa luonnon kauneutta ja rauhaa ei mistään muualta saa!

Jos muuten haluat kuulla enemmän tästä reissusta, niin käyppäs kurkkaamassa Instagram profiilini @paulagaston, etusivulta Highlightsien alta löytyy videoita reissustamme!

 

Instagramini pöljimmät kuvat

Paula Gaston

Blogissa on ollut muutaman päivä hieman hiljaisempaa, sillä olimme viikon reissun päällä. Yhtälö MATKA+VAUVA (tai lapset) ei vaan millään jätä aikaa kirjoittamiseen. Illalla kun lapset saadaan nukkumaan, vanhemmat simahtavat aikalailla yhtä nopsaan. Ennen kuin päästään varsinaisiin reissukuulumisiin, päätin kuitenkin osallistua Instagram Travel Thursday -tempaukseen. 

Viime aikoina on kovasti puhuttu siitä, että Instagramin algoritmien vuoksi on vaikeaa löytää seuraajia tai saada omia kuviaan esiin. On myös puhuttu paljon siitä, että monien matkabloggajien feedit näyttävät ihan samanlaisilta ja se on alkanut kyllästyttämään monia seuraajia. Aloin miettimään sitä, millaisia tilejä itse seuraan. Tykkään värikkäistä kuvista, joita ei ole haalistettu filttereillä vain siksi, että koko feedi saataisiin näyttämään samalle. Tykkään kuvista paikoista joissa olen itse käynyt tai jonne joskus haluaisin matkustaa. Tykkään myös tileistä joissa ainakin välillä kuvissa esiintyy myös bloggaaja itse. Ylipäätänsä tykkään aika iloisista Instagram -tileistä.

Ja ehkä joku teistä on huomannutkin jo, että oma Instagram feedinihän on todellinen sekametelisoppa ilman minkäänlaista logiikkaa. Olen kokeillut kaikenlaisia kuvia ja yrittänyt etsiä itselleni sopivaa filtteriä... TURHAAN! Sellainen kikkailu ei ole vaan tuntunut omalle jutulle. Ehkäpä joskus löydän sellaisen "oman" tyylini instaankin, mutta siihen saakka taidan postailla vain sellaisia kuvia joista itse tykkään, tai tykkäisin katsella muiden tileillä. Ja kaikkihan näistä kuvista ei todellakaan loista tyylikkyydellään! Eli tässä tulevat siis Instagramini pöljimmät kuvat:

TÄSTÄ SE KAIKKI ALKOI

12071068_194779660861905_775506237_n.jpg
10706682_338164453034111_249214521_n.jpg

Kun aloittelin matkablogia olimme lähdössä Suomeen jouluksi, mutta sitä ennen haimme joulukuusifarmilta kotiin kuusen. Täällä Yhdysvalloissa on tapana pitää kuusta koko kuukausi, joten se haetaan jo heti joulukuun alussa. Jostain syystä näyttää siltä, että tässä kuvassa olisin lyönyt hanskat tiskiin ja olisin lähdössä lipettiin, vaikka todellisuudessa ei niin ollut. Siitä vain sattui tulemaan hauska kuva. Samana vuonna ikuistin amerikkalaisessa ruokakaupassa viinihyllyn koristeita. Vaikka olikin Halloweenin aika, en välttynyt ajattelemasta, että liekö keskellä seuraus liiallisesta viininjuomisesta. 

TUKKA TULESSA JA KAMELEITA LAPISSA

10665620_1546552722241011_579280500_n.jpg
insta_kameli.jpg

Nappasin kuvan Paula Koivuniemestä esiintymässä Kokkolan Venetsialaisissa tukka tulessa. Samaan aikaan kun otin kuvan tulivat ilmoille kunnon pyrot, ja kuvassa tietenkin näyttää siltä, että Paulan tukka palaa. Toinen kuva on Lapista jossa kävimme Konijänkän kotieläinpuistossa. Siellä tämä jättimäinen kameli tuijotti minua lumikasojen keskeltä. 

MATKAAN

10598310_344827532333595_736891185_n.jpg
10843763_1522899671292147_657202522_n.jpg

Lennämme aika usein Norwegianilla ja koneessa on aika hauskat paperipussit. "In a while you feel fine" -bag voi olla avuksi jos huono olo yllättää, mutta meillä siihen kertyi lähinnä roskia. Toisessa kuvassa on hauska kartta toimistomme aulasta. Long Island on muuttunut Wrong Islandiksi ja jos katsoo tarkkaan, voi huomata, että paikat ovat käänteisessä järjestyksessä. 

ISOJA TUOLEJA

13113699_226293271072103_378268856_n.jpg
IMG_6472.JPG

Sitä on tullut käytettyä kaikenlaisia erilaisia tuoleja, myös tällaisia vähän isomman sorttisia. Ainakin vasemmanpuoleisessa on hyvä lekotella ylhäisessä yksinäisyydessä. 

VANGITTUNA LASIIN JA JANOJUOMAA VESIPUTOUKSESTA

18879429_1448615505160889_7485638460850569216_n.jpg
15251710_1308476242547848_2723349491498352640_n.jpg

Jokunen vuosi sitten olimme Yosemiten kansallispuistossa Kaliforniassa ja hulluttelimme ottamalla kaikenlaisia hassuja kuvia. Itse päädyin juomaan vettä vesiputouksesta. Japanin matkallamme kävimme Trick Art -museossa jossa pystyi toteuttamaan kaikenlaisia optisia illuusioita. Yksi parhaimmista oli olla lasin vankina. 

ROAD TRIPILLÄ

925479_1405892383030950_147423524_n.jpg
10369331_1427686647499503_1353498788_n.jpg

Yhtenä vuonna ajoimme Kaliforniasta Nevadan läpi Utahiin. Nevadan puolella ihmettelin kovasti sitä, että jossakin tarvitaan oikein kyltti kieltämään ammuskelun. Ja tietenkin kyltti oli luodinreikiä täynnä. Utahissa taas söimme ravintolassa jonka pihaa koristi tämä "Home of the Ho-made Pies" kyltti.

BLOGGAAMISTA JA HERKUTTELUA

unicorn_donut.JPG
16908033_1217148791667762_4114233319837663232_n.jpg

Bloggaaminen on siitä kivaa hommaa, että sitä voi tehdä lähes mistä vaan. Voi istua vaikka teekupin sisällä kirjoittamassa. Lisäksi ainakin omaan bloggaamiseeni ja reissaamiseeni kuuluu läheisesti ruoka ja paikallisten herkkujan kokeilu. Tässä kokeilla ovat olleet donitsit.

Innostuisikohan kukaan muu bloggaajista jakaamaan hassuimpia tai noloimpia Insta -kuviaan?

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, joten kaikki kuvat ovat Instagram -tililtäni, @paulagaston. Käythän seuraamassa! IGTT:n vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover . Viinilaakson viemää -blogi löytyy myös Facebookista ja Twitteristä.

Tuli uhkaa Kalifornian tunnetuinta kansallispuistoa - Yosemite National Park

Paula Gaston

Samalla kun täällä jännitetään uuden perheen jäsenen tuloa maailmaan, seuraamme myös kauhulla maastopalojen leviämistä Kaliforniassa. Tällä hetkellä osavaltiossa riehuu 15 erillistä metsäpaloa, joista suurin ja tunnetuin ihan Yosemiten kansallispuiston kupeessa. Tämä nimeltään Detwiler Fire ei ole vielä päässyt puiston sisään asti, mutta se riehuu Mariposa Countyssa ja uhkaa Yosemitessa olevaa punapuumetsää nimeltä Mariposa Grove. Mariposan asukkaat samoin kuin tunnetun hiihtoalueen, Bear Valleyn asukkaat on evakuoitu ja osa teistä on poikki. Kansallispuisto on toistaiseksi auki mutta ilmassa on savua eikä näkyvyys alueella ole enää hyvä (täältä voit kurkata puiston webbikamerat).

 

Me vierailimme muutama vuosi sitten Yosemitessa ja Mariposa Grovessa. Itse asiassa me vieläpä yövyimme ihan puiston ulkopuolella juurikin kyseisessä Mariposan kylässä. Myös tuolloin saimme muistutuksen metsäpalojen vakavuudesta, kun puistoon saapuessa ajoimme alueen läpi jolla vuonna 2013 riehui Sierra Nevadan vuoriston historian suurin maastopalo; Rim Fire. Näky oli tosi surullinen. 

Tosi surullista mutta usein nämä palot alkavat ihmisen huolimattomuudesta. Rim Fire alkoi metsästäjän laittomasta nuotiosta metsässä. 

Tosi surullista mutta usein nämä palot alkavat ihmisen huolimattomuudesta. Rim Fire alkoi metsästäjän laittomasta nuotiosta metsässä. 

Palanutta metsää oli silmin kantamattomiin. 

Palanutta metsää oli silmin kantamattomiin. 

Yosemiten kansallispuisto on ihan uskomattoman kaunis ja suosittu paikka. Sen vuosittainen vierailijamäärä ylitti ensimmäistä kertaa 5 miljoonan rajapyykin vuonna 2016. Yosemiten luonto laaksoineen ja vesiputouksineen muistuttaa minua lapsuuden kesäretkistä Norjaan. Yksi kuvatuimpia paikkoja on Tunnel View joka on puistoon tullessa ensimmäinen näkymä itse laaksosta. Toinen suosikki paikkamme on Glacier Point, jonne voi sekä vaeltaa tai ajaa autolla. Niistä ei paljoa maisemat parane!

Yosemiten tunnetuimpia kivimuodostelmia ovat El Capitan ja Half Dome, ja upein vesiputouksista lienee Yosemite Falls joka koostuu kahdesta putouksesta ja on niistä myös korkein. Kiipeilijöitä näkee puistossa ihan joka puolella. Näiden tunnetuimpien paikkojen lisäksi kannattaa lähteä vähän vähemmän tunnetuille reiteille joilla pääsee eroon väen paljoudesta. Ainakin me nautimme kun löysimme polun jolla ei ollut ketään muita kuin me. 

Tunnel View

Tunnel View

Half Dome

Half Dome

Yosemite Falls

Yosemite Falls

Vaellusreitillä pikkuneiti kantorinkassa. 

Vaellusreitillä pikkuneiti kantorinkassa. 

Lurps!

Lurps!

Yosemitessa on kolme erillistä punapuumetsää. Niistä ehdottomasti tunnetuin on Mariposa Grove sillä näistä kahteen muuhun pääsee vain vaellusreittejä pitkin. Lisäksi Mariposa Grove sijaitsee ihan etelä sisäänkäynnin vieressä, joten siinä on helppo pysähtyä joko tullessa tai lähtiessä. Metsäalue on ollut suljettuna jonkun aikaa huoltotöiden vuoksi ja sen oli määrä aueta syksyllä 2017, mutta on nyt uhattuna metsäpalon vuoksi. Vaikka jossain määrin tuli myös auttaa punapuumetsää uusiutumaan, toivotaan ettei sentään koko alue pääse tuhoutumaan.

Mariposa Groven vanhin puu on Grizzly Giant, jonka on arvioitu olevan 1900-2400 vuotta vanha. Se on myös Yosemiten suurin punapuu. Metsässä on kiva käveleskellä ja ihmetellä mitähän kaikkea nämä puut ovat elinaikanaan nähneet. Yksi suosituimmista kuvauskohteista metsässä on California Tunnel Tree jonka läpi olevasta tunnelista voi kävellä. Tunneli kaivettiin siihen vuonna 1895 mutta puu on edelleen elossa. Onneksi tällaisia kaivauksia ei enää nykypäivänä sallittaisi!

Grizzly Giant jonka alhaalla ihmiset laittavat puun mittasuhteet kohdilleen. 

Grizzly Giant jonka alhaalla ihmiset laittavat puun mittasuhteet kohdilleen. 

California Tunnel Tree

California Tunnel Tree

Ja sitten kotimatkalle tämän tunnelin kautta. 

 

 

10 matkakuvaa vuosien varrelta

Paula Gaston

Kalifornian road trip on nyt takana, mutta ennen reissujuttuja päätin tarttua haasteeseen, joka on viime aikoina pyörinyt useammassa blogissa. Tämä kuulosti sen verran hauskalta, että nappasin ohjeet haasteeseen Ne Tammelat -blogista.

Eli tässä 10 (tai vähän enemmänkin) teeman mukaista matkakuvaa taustojen kera:

KUVA TÄYDELLISESTÄ HETKESTÄ

Filoli Gardens on ihana paikka San Franciscon Bay Arealla. Puutarhasta voi löytää monta salaista piilopaikkaa ja siellä on kuvattu myös televisiosarja Dynastiaa. Kevät ja alkukesä on Filolissa sitä kaikista parasta aikaa. Kirjoitinkin tästä paikasta vuosi sitten blogipostauksen

PERINTEINEN TURISTIKUVA

Voiko tätä perinteisempää enää olla? Kaikki ne, jotka ovat joskus Pariisissa käyneet, ovat takuulla poseeranneet Eiffel tornin edessä sekä päivällä että illalla. Kuva on vuodelta 2008.

KUVA MAHDOLLISIMMAN KAUKAA

Tätä kuvaa etsiessä ei heti aivot oikein raksuttaneet... mietin, että mahtaako arkistoista löytyä kuvaa joka olisi otettu mahdollisimman kaukaa. Yleensähän kuvat yritetään ottaa mahdollisimman läheltä.. ha ha! Sitten kun hoksasin että tässä tarkoitetaan kuvaa mahdollisimman kaukaa maailmalta, aloin miettimään, että etsinkö kuvan ajatellen Suomea vai nykyistä olin paikkaani Kaliforniaa. Lopulta päädyin tähän kuvaan Japanista, sillä se on suht kaukana molemmista maista. 

SUURKAUPUNGIN SYKETTÄ

Vaikka monta suurkaupunkia on tullut koluttua niin Tokio on niistä ehdottomasti hektisin. Siellä sitä porukkaa vaan riittää. 

Zzz - MATKUSTAMINEN VÄSYTTÄÄ

No nyt kyllä väsyttää! Matkalla Suomesta Tukholman kautta Chicagoon odoteltiin ylimääräiset 6 tuntia ukkosmyrskyn laantumista, ja reitille lisättiin ylimääräinen välilasku Philadelphiaan. Perille päästiin lopulta mutta ilman laukkuja. Reissussa rähjääntyy!

AURINGONLASKU

Auringonlasku kuvaa ei voi juuri valita muualta kuin kotikonnuilta Kaliforniasta. Kalifornian auringonlaskut on ihan parhaita!

HERKUTTELU OLENNAISENA OSANA REISSUJA

Olen aina ollut suuri meksikolaisen ruoan ystävä mutta hei haloo... tulikohan tytöille nyt pieni ylilyönti. Ei kukaan jaksa syödä tälläistä määrää ruokaa kahteen pekkaan.

 Matkoilla tykkäämme usein myös herkutella fine diningilla ja hyvällä viinillä tai drinksuilla. Kuva on San Diegosta. 

HEHKUTETTU NÄHTÄVYYS, JOKA OLIKIN PETTYMYS

Tätä piti nyt vähän miettiä sillä yleensä löydän jotakin hyvää joka kohteesta. Päädyin lopulta kuvaan Jerusalemista. Teimme sinne päiväretken Eilatista ja mieleen jäi suurimmaksi osaksi kaaos ja jonottaminen. Lisäksi aikamme oli rajallinen sillä olimme bussiretkellä ison porukan kanssa. Antaisin silti Jerusalemille vielä toisen mahdollisuuden jos mahdollista. 

"TEEN MITÄ VAIN HYVÄN OTOKSEN ETEEN" -KUVA

Eeh... näitä kuvia sitten näyttää löytyvän. Ylimmät kuvat ovat Lake Tahoelta Kaliforniasta, ja alin on Yosemiten kansallispuistosta.

KUVA ROADTRIPILTÄ

Roadtripillä Pohjois-Kaliforniaan ajoimme myös tämän punapuun läpi. Se oli hauska reissu! Viimeisimmältä roadtripiltä palattiin nyt sunnuntaina, joten jos haluat kuulla missä kaikkialla kävimme... stay tuned! Monta juttua siis tulossa ihan lähiaikoina!

 

Jos innostuit haasteesta niin kuka tahansa on tervetullut tarttumaan siihen. Alla vielä lista siitä mitkä ovat kuvien aiheet. Haaste on alkuperältään Journey Diary -blogista, josta löytyy myös lisää ohjeita sen toteutukseen. 

1. Kuva täydellisestä hetkestä
2. Perinteinen turistikuva
3. Kuva mahdollisimman kaukaa
4. Suurkaupungin sykettä
5. Zzz – matkustaminen väsyttää
6. Auringonlasku
7. Herkuttelu olennaisena osana reissuja
8. Hehkutettu nähtävyys, joka olikin pettymys
9. ”Teen mitä vain hyvän otoksen eteen” -kuva
10. Kuva roadtripiltä