Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_uusin.jpg

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Vaasa

Missä se Strömsö on ja voiko siellä käydä?

Paula Gaston

Viimeisinä Suomenloman päivinä ajelimme tapaamaan ystävääni vanhaan opiskelukaupunkiini Vaasaan. Paria päivää ennen tuli mieleeni jonkun “Ei mennyt niin kuin Strömsössä” -kommentin tiimoilta, että voisikohan siellä oikeasti mennä käymään, siis siellä Strömsössä, sillä tiesin sen sijaitsevan jossain Vaasan laitamilla. No eipä aikaakaan kun löysinkin paikasta tietoja, ja harmikseni juuri edellisenä viikonloppuna siellä olisi ollut opastettu kierroskin. Päätin kuitenkin koukata Strömsön kautta ja käydä katsomassa miltä siellä näyttää, varsinkin kun ystävä lupautui lähtemään mukaankin. Ja niin sitä mentiin.

MISSÄ SIIS ON STRÖMSÖ JA VOIKO SIELLÄ KÄYDÄ?

Etsiessämme Strömsön huvilaa, mietin hieman voiko sitä noin vaan mennä jonkun pihalle käppäilemään. Ystäväni kuitenkin kertoi törmänneensä moniin siellä käyneisiin ihmisiin. Ja paikka tosiaan näytti olevan avoinna vierailijoille, vaikka huvilaan ei päässytkään sisälle. Pihalla olevat portit olivat auki, ja siellä täällä oli vierailijoita varten esille laitettuja opasteita. Huvilan edessä on iso parkkialue ja Strömsö -kyltti, joten tietää varmasti tulleensa oikeaan paikkaan. Pihan perällä on mukavan näköinen hiekkaranta, jossa nytkin oli useampia perheitä uimassa.

Strömsön huvila rakennus on kaunis ja todella upealla paikalla Vaasan Västervikissä. Se on rakennettu vuonna 1852, ja sitä ovat asuttaneet muun muassa sellaiset suvut kuin Fiinnilä ja Boucht. 1900-luvulla Mustasaaren kunta osti huvilan, ja se oli pitkään tyhjillään kunnes se siirtyi Vaasan kaupungille. YLE vuokrasi sen lopulta Vaasan kaupungilta kuvauspaikaksi. Nyt se on saanut kokonaan uudenlaiset elämän, sillä sisätiloja koristavat Strömsö ohjelmassa käytettävät kulissit, eivät suinkaan varsinaiset huvilan huonekalut. Eli siinä mielessä mekään emme olleet kenenkään kotipihalla pyörimässä.

 
Missä se on Strömssö siis oikein on? Strömsön huvila parkkipaikalta kuvattuna Vaasan Västervikissä.

Missä se on Strömssö siis oikein on? Strömsön huvila parkkipaikalta kuvattuna Vaasan Västervikissä.

stromso_kyltti.jpg
Huvilalla oli hyvät opasteet vierailijoita varten

Huvilalla oli hyvät opasteet vierailijoita varten

VÄHÄN ERILAINEN PIHAMAA

Huvilan pihamaalla on kaikenlaista hauskaa ja vähän erikoistakin katseltavaa. Kiertelimme siellä tovin ihmettelemässä kaikkea, mitä Strömsö ohjelmassa on saatu aikaisiksi. Ohjelmahan alkoi pyöriä telkkarissa vuonna 2002, ja siitä lähtien huvilaa on käytetty erilaisiin projekteihin, joita on sitten näytetty telkussa. On remontoitu, korjattu, kokkailtu, istutettu ja tehty käsitöitä. Kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä, siis sellaista mistä ihmiset voisivat olla kiinnostuneita.

stromso_takapiha.jpg
Hauskat linnunpöntöt koristavat huvilan takaseinää

Hauskat linnunpöntöt koristavat huvilan takaseinää

stromso_possu.jpg

Rannan tuntumassa on sauna, jonka remontoimista on nähty ohjelmassakin. Sen vieressä on vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen ulkohuussi. Huussin etuseinään on nimittäin tehty reikä, josta pääsee kurkistamaan kuka siellä on istunnolla, ja sen sisäseinät on koristeltu ohjelman päähenkilöiden kuvilla. Yksi lempparirakennuksistani on ehdottomasti rannalla oleva pukukoppi. Se on värikkääksi maalattu, ja sen päässä oleva hauska ankkuri-koriste on tehty pullonkorkeista.

stromso_teksti.jpg
stromso_sauna_kyltti.jpg
Rantasaunan katolla kasvaa sammalta

Rantasaunan katolla kasvaa sammalta

Strömsön uimaranta

Strömsön uimaranta

stromso_pukukopit.jpg
Huussi

Huussi

Pihamaalla on myös jääkellari joka on eräänlainen vanhanajan luonnon jääkaappi. Se on tehty graniittilohkareista ja kivistä. Tällaisissa kellareissa on ennen säilötty ruokaa, ja sinne on kannettu sitten merestä jäälohkareita, jotta se pysyy kylmänä. Myös kellarissa on kuvattu Strömsö ohjelmaa.

Huvilan takana on pieni puutarha, ja kaikenlaisia istutuksia löytyy sieltä täältä. Talon reunustalla on myös varsin hauskan näköinen huvimaja, joka on rakennettu täysin kierrätysmateriaaleista, kuten vanhasta ladosta ja purkutalosta. Huvimajan sisällä on kiviuuni pizzan paistamista varten. Tällaisen majan voisin ottaa omallekin pihalle! Samalla kun kiertelee pihamaalla, niin kannattaa katsella alaspäin kukkapenkkeihin. Niissäkin on varsin persoonallisia istutuksia ja koristeita.

stromso_huvimaja.jpg
stromso_kukat.jpg

Emme viettäneet Strömsössä kovin kauaa, sillä meillä oli vielä muutakin ohjelmaa samalle päivälle. Mutta pääsin näkemään, että Strömsö todella on olemassa ja siellä voi jopa käydäkin jos niille kulmille sattuu!

 

5 suomalaista kirkkoa joita ei kannata missata

Paula Gaston

Nyt tuntuu, että olen jämähtänyt juttuineni Suomeen. Taitaa olla vähän ikävä sinne vaikka moni on varoitellut, että lämmin kesä on enää muisto vain. No, ehkä jossain vaiheessa päästään postauksissakin eteenpäin jonnekin muihin maihin. Mutta nyt vielä juttua kirkoista. Amerikkalaista miestäni on nimittäin yllättäen kaikkien historiallisten kohteiden lisäksi Suomessa kiinnostaneet kirkot. Niinpä me olemmekin Suomen matkoillamme vierailleet erilaisissa kirkoissa eri puolella maata. Olen ollut vähän yllättynyt siitä, kuinka mielenkiintoisia paikkoja suomalaiset kirkot oikeastaan ovat olleetkin, ja kuinka paljon historiaa niiden takana on. Ja kuinka upeita monet näistä kirkoista ovatkaan! Olen selvästi aliarvioinut kotimaatani aiemmin. Eihän siellä toki mitään Sacre-Coeur:ja ole, mutta omalla, suomalaisella tavallaan olemme nähneet tosi hienoja rakennuksia!

PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO

Kun mietin omalla kohdallani, että mikä Suomen kirkoista on jäänyt parhaiten mieleen, niin se on ehdottomasti Petäjäveden vanha kirkko. Kiitos vaan hyville ystävillemme Jyväskylästä, jotka alunperin veivät meidät tutustumaan tähän paikkaan. Vaikkei kirkko ole mikään jättimäisen suuri, se vaan jotenkin huokuu historiaa ja jollakin tavalla lumoaa. Narisevat lattialankut ja koristeelliset seinämaalaukset vievät mukanaan johonkin ihan toiseen maailmaan. Tämä puukirkko on rakennettu vuosina 1763-64, ja sen vieressä on sekä vanha hautausmaa, että kirkolle myöhemmin rakennettu kellotapuli. Se on skandinaavisen hirsirakentamisen taidonnäyte, ja yksi Suomen seitsemästä UNESCO:n maailmanperintökohteesta.

petajaveden_kirkko.jpg
petajaveden_kirkko_kaytava.jpg

Kuten kuvista on nähtävissä, vierailustamme Petäveden vanhaan kirkkoon on jo jokunen vuosi, sillä vanhempi neitimmekin oli tuolloin vielä varsin pieni. Historiafriikki mieheni sai todella kiksit tästä vanhasta kirkosta ja tarinoista joita opas meille kertoi.

petajaveden_kirkko_paula.jpg
petajaveden_kirkko_katto.jpg

KERIMÄEN KIRKKO

Kerimäen kirkko ei hurmannut minua kauneudellaan, mutta se oli kokonaisuudessaan aika vaikuttava vierailukohde. Kirkon sanotaan olevan maailman suurin puukirkko. Ja isoltahan se kirkkotila tuntuikin siellä kävellessä muiden turistien seassa. Se on rakennettu vuonna 1847 ja on niin sanottu kaksoisristikirkko. Kirkon kokoa on selitelty eri virhein; esimerkiksi kyynärän ja metrin sekoontumisella tai piirustusten vaihtumisella. Todennäköisesti kirkkoherra kuitenkin vain ajattelin, että puolet pitäjän asukkaista pitää mahtua kirkkosaliin kerrallaan. Kerimäellä asui tuolloin 12 000 ihmistä, ja kirkkoon mahtuu nyt 4000-5000 ihmistä. Istumapaikkoja on 3300.

kerimaen_kirkko.jpg
kerimaen_kirkko_sisa.jpg

Käydessämme Kerimäen kirkossa jokunen vuosi sitten, siellä oli meneillään vaivaisukkojen näyttely. Pääsimme kiipeämään myös kirkon vieressä olevaan kellotapuliin.

TEMPPELIAUKION KIRKKO

Kävimme Temppeliaukion kirkossa Helsingissä tänä kesänä kun kiertelimme Suomea ympäriinsä. Vuonna 1961 pidetyn arkkitehtikilpailun voittajien; Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnitelman kirkon erikoisuutena on se, että se on louhittu kallion sisään. Valmis kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1969 ja sen alkuperäinen nimi oli Taivallahden kirkko. Nimi muutettiin myöhemmin Temppeliaukion kirkoksi. Kirkossa käydessä huomio kiinnittyy sen kuparilla verhoiltuun kupoliin. Luonnonvaloa tulee kattoikkunasta, ja alttaritauluna toimii jääkauden aikainen kallionhalkeama. Kirkko on suosittu paikka konserttien pitoon sen hyvän akustiikan vuoksi. Se on myös yksi Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä.

temppeliaukio_ulkoa.jpg
temppeliaukion_kirkko.jpg

MIKAELINKIRKKO

Mikaelinkirkkoon Turussa eksyimme tänä kesänä ihan hetken mielijohteesta. Ajoimme sen ohi ja koska meillä oli aikaa, päätimme pistäytyä sisällä. Ja siis vau! Haukoin hetken henkeäni sillä en osannut odottaa näin upeaa näkyä. Kirkko on rakennettu 1899-1905, ja se edustaa uusgotiikkaa ja jugend -tyyliä. Kirkon rakentamisen taustalla on kiehtova tarina, sillä sen arkkitehti Lars Sonck oli vain 24-vuotias opiskelija voittaessaan arkkitehtikilpailun. Hänen suunnitelmansa peittosi monien kokeneiden arkkitehtien suunnitelmat, mukaan lukien Sonckin oman opettajan kilpailutyön. Vanhemmat arkkitehdit tuohtuivat voitosta, ja jopa hänen erottamistaan koulusta suunniteltiin. Vaikka Mikaelinkirkko on varsin upea ilmestys, Sonck itse ei jälkeenpäin ollut tyytyväinen omaan suunnitelmaansa vaan teetti useita muutoksia kirkkoon. Jälkeenpäin hän ei koskaan halunnut käydä lähelläkään Mikaelinkirkkoa.

mikaelinkirkko_ulko.jpg
mikaelinkirkko_sisa.jpg

MUSTASAAREN KIRKKO

Mustasaaren kirkkoon eksyimme parisen vuotta sitten kun olin ystäväni luona vierailulla Vaasassa. Silloin toiveenani oli päästä näkemään Vanha Vaasa, ja siinä samalla menimme sisään kirkkoonkin. Kirkko on rakennettu vuonna 1786, ja se on alunperin tehty Vaasan hovioikeuden rakennukseksi. Se on yksi harvoista rakennuksista joka selvisi Vanhan Vaasan palosta vuonna 1852. Palon jälkeen Vaasan kaupunki siirrettiin rannikon suuntaan, jonne hovioikeuskin samalla muutti. Vanha rakennus muutettiin kirkoksi vuosina 1862-63.

mustasaaren_kirkko.jpg
mustasaaren_kirkko_alttari.jpg

Arvatenkin tämä upean lehmuskujan päässä oleva kirkko on suosittu vihkikirkko, ja käytössä tiuhaan kesäviikonloppuisin. Meidän vierailun aikana ulkona oli juuri meneillään hääkuvaus, ja kirkkoon astuessamme alkoivat urut yhtäkkiä soimaan, sillä kanttori harjoitteli tuleviin häihin häämarssia. Kyllä ihan liikutuimme sitä kuunnellessa ja silmäkulmiakin jouduimme vähän pyyhkimään. On se sen verran vaikuttava tilanne ihan tyhjässä kirkossa.

Kirkot ovat mielenkiintoisia vierailukohteita, ja vielä enemmän niistä saa irti, jos paikalla sattuu oleman opas tai lukee vähän etukäteen kirkon historiasta. Monella kirkolla on ollut varsin värikkäitä tapahtumia, ja kirkkomaille on usein haudattuna merkittäviä henkilöitä. Kannattaa ehdottomasti käydä vierailemassa kesälomamatkoilla eri paikkakuntien kirkoissa!

Onko joku Suomen kirkoista jäänyt erityisesti sinun mieleesi?

Jos metsään haluat mennä nyt... mene Edvininpolulle Vaasassa

Paula Gaston

Tulipa tässä mieleeni puhelimen kuvia selatessa, että en ole muistanut kertoa Suomen loman viimeisistä päivistä jolloin kävimme vielä Vaasassa. Kävimme moikkaamassa parasta ystävääni ennen lähtöä takaisin Kaliforniaan. Koska ulkona oli oikein mukava ilma, lähdimme viemään lapsia leikkipuistoon joka on ihan kävelymatkan päässä heiltä kotoa. Muistin lukeneeni jostakin blogista lenkkipolusta joka lähtisi tästä puistosta, ja jonka varrella on taideteoksia. Ensin mietimme, että olen ehkä erehtynyt puistosta, mutta niin vain löysimmekin tälle pururadalle joka tunnetaan toiselta nimeltään Edvininpolku.

Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt...
— Nallet

Metsä olikin ihan täynnä erilaisia patsaita ja taideteoksia. Meillä oli hauskaa arvaillessa mitä, tai ketä ne kaikki esittivät. Luin jostakin, että patsaita olisi noin 150, ja määrä kyllä yllätti meidät paikan päälläkin. Niitä tuntui riittävän joka mutkan takana. Itsellä kävi kyllä mielessä, että metsään sijoitetut patsaat voisivat olla riipaiseva ylläri jos sattuisi sinne pimeällä tietämättä mitään Edvininpolusta. Hui! Mutta lapsille tämä on ihan varmasti hauska paikka. Ja kyllä meille aikuisillekin.

edvin_pariskunta.jpg

Edvin Hevonkoski toimi alkujaan Vaasassa hitsarina ja levyseppänä, kunnes eläkkeelle jäätyään alkoi tekemään taidetta. Kun metsässä olevaa pururataa rakennettiin, poimi hän radan varrelta kaadetun puunrungon ja teki siitä patsaan. Tällaiset patsaat ja taideteokset jäivät pururadan varteen ihmisten ihailtavaksi, ja kun niitä alkoi kertymään, pystytettiin hänelle metsään myös oma verstas. Hevonkoski loi taidetta Edvininpoluksi nimetylle pururadalle yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Alueella on myös niin sanottu sodasta ja historiasta tuttuja rakennuksia, kuten korsu, savusauna ja vallihauta. Hevonkoski kuoli vuonna 2009, ja sen jälkeen teoksia on kunnostettu talkoilla.

Edvin_mokki.jpg
Edvin_joulupukki.jpg

Edvininpolun lenkkipolkku on 1,3 kilometriä pitkä, eli aikaa sen kiertämiseen ei mene kovin kauaa. Me tosin jäimme ihmettelemään taideteoksia ja lukemaan niiden kuvauksia. Sellaisia tosin löytyi vain parista paikasta, ja olisimme toivoneet niitä loppuihinkin patsaisiin, sillä kaikki eivät ihan auenneet meille. Ehkä kyltit ovat ajansaatossa hävinneet tai rikkoontuneet. Harmi!

Jos metsään haluat mennä nyt, näät sammaleet myllätyt.
— Nallet
Strutsit…ehkä?

Strutsit…ehkä?

Tämä lienee “Posti-Pekka” eli Pekka Vennamo.

Tämä lienee “Posti-Pekka” eli Pekka Vennamo.

Näyttääkö tutulle? No presidentti Tarja Halonenhan se siinä hiuksinaan autopesulan harjat!

Näyttääkö tutulle? No presidentti Tarja Halonenhan se siinä hiuksinaan autopesulan harjat!

edvin_arajarvi.jpg
edvin_ampiainen.jpg

Edvininpolun toisessa reunassa on todella kiva leikkipuisto ja kuntoilualue. Meille on tullut jo tavaksi Vaasassa kyläillessä, että pysähdymme tässä puistossa, ja isompi neiti muistikin taas kysellä pääsystä puistoon. Puisto on suhteellisen uusi, joten kaikki siellä olevat telineet ja keinut ovat vielä todella hyvässä kunnossa. Lasten kanssa tosi kiva paikka, kannattaa käydä!

Joka kesäinen Suomi-ikävä iskee jälleen

Paula Gaston

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, joten kaikki kuvat ovat Instagram -tililtäni,@paulagaston. IGTT:n vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Muru MouTravellover ja Scimbaco

Niinhän se on, että ulkosuomalaisen kovin ikävä Suomeen iskee aina kesällä kun some-kanavat täyttyvät mitä ihanimmista kesäkuvista. On järviä, Lapin maisemia, mustikkapiirakkaa, veneilyä ja jäätelötötteröä. Uskokaa tai älkää, mutta kaipaan myös kunnon ukkosta joista myös on viime aikoina ollut kuvia, tai ylipäätään kunnon sään vaihteluita. Täällä meillä kun ei ukkosia juurikaan ole.

Tänä kesänä emme valitettavasti pääse Suomeen mutta suunnitelmissa on jo ensi kesän seikkailut. Olen merkkaillut muistiin jotain kiinnostavia paikkoja kotimaassa joissa olisi kiva käydä ja joista olen lukenut täällä ollessani. Mikä siinä on, että kun asuu Suomessa niin ei tule juurikaan harrastettua lähimatkailua ja sitten sitä vasta ulkomailla tajuaa, kuinka monta mielenkiintoista paikkaa on näkemättä. Ja Suomen upeaa luontoa. Näiden näkemiseen ei edes yksi pidempi reissu riitä.

Viime kesänä  vietimme aikaa lähinnä kotikaupungissani Kokkolassa josta yllä olevat kuvat ovat. Kokkolan vanhassakaupungissa Neristanissa on mukava kuljeskella kesällä ja meren rannalla voi ihailla yötöntä yötä. Oikean puoleinen kuva on Evijärveltä. Olisipa ihanaa päästä pulahtamaan järveen tänä kesänä, se voittaa uima-altaan mennen tullen!

Vietin aikaa myös ystäväperheen luona entisessä kotikaupungissani Vaasassa. Tuntui ihan hassulle, että siellä asuessani en koskaan käynyt katsomassa esimerkiksi Vanhan Vaasan raunioita, kirkkoa tai Söderfjärdenin meteoriihtä. Näissä paikoissa täytyy varmaan kierrättää vielä amerikkalainen mieheni joka ei ollut mukana viime kerralla. 

Sitten ajelimme muutamaksi päiväksi myös Kemiin sukulaisia tapaamaan. Kemi on siitä kiva kaupunki, että siellä on aina jotain hauskaa tapahtumaan meneillään. Lapsille oli tarjolla ilmaista ohjelmaa liikennepuistossa ja joulupukkikin oli juuri avannut satamakonttorin kaupunkiin. Yhtenä aurinkoisena päivänä kävimme Ylivieskan vasta palaneen kirkon raunioilla. Se oli aika hiljentävä paikka.

Kaikki tämä niin lähellä! Ulkomailla asuminen on ainakin opettanut sen, että olen ottanut kotimaan lähipaikat ihan itsestäänselvyytenä. Nyt vasta on olen herännyt siihen, että moni paikka koti-Suomessa on vielä näkemättä. Varsinkin kun mieheni katsoo näitä asioita ulkomaalaisen silmin ja ihastelee Suomessa asioita jotka minulle on jotenkin arkisia. Toivottavasti päästään pian sinne suunnalle taas ihmettelemään Suomen kauneutta!

Onko kaikki muut ulkosuomalaiset matkanneet Suomeen tänä kesänä? 

Mikä ihmeen Söderfjärdenin Meteoriihi?

Paula Gaston

Mikähän siinä lienee, että usein nämä kotimaiset nähtävyydet ihan lähelläkin on jääneet näkemättä. Olin viikonloppuna Vaasassa ja hämmästyin kuinka paljon sieltäkin oikeasti löytyy näkemisen arvoisia paikkoja. Olenhan sentään viettänyt kaupungissa kolme vuotta opintojen parissa, miksi en ole koskaan näissä paikoissa käynyt? Mahdoinkohan silloin edes tietää kuinka paljon historiaa oli niinkin lähellä.

Noin 520 miljoonaa vuotta sitten suuri meteoriitti iskeytyi voimalla maahan. Se jätti jälkeensä kraaterin, alueen jonka voi selvästi nähdä alla olevassa ilmakuvassa. Paikka on aivan Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rajalla, ja on halkaisijaltaan vajaa kuusi kilometriä. Sen reunat ovat kallioista mäkeä ja parhaiten kraaterin näkeekin sinne johtavalta tieltä mäen päältä. Alhaalla kraaterissa on pelkkää tasaista viljelysmaata.

 

Tämä maaperä nähnyt monia maapallon vaiheita jääkaudet mukaan lukien. Myöhemmin se on noussut maankohoamisen seurauksena merestä ja sieltä on löydetty muun muassa esihistoriallisia fossiileja. Tiedetään muun muassa, että alue on ollut vielä keskiajalla veden peittämä ja siellä on kalastettu. 1700-luvun lopulla alettiin suunnittelemaan alueen kuivattamista maanviljelyskäyttöön. Pohjois-Euroopan suurin kuivaushanke valmistui vuonna 1927 ja edelleenkin alueella näkee pumppuja pumppaamassa vettä. Nyt alue on moderni maanviljelyspaikka ja tunnettu kurkien levähdyspaikka syksyisin.

Oli mielenkiintoista käydä meteoriittikraaterin keskipisteessä. Joka puolella avautui vain peltoaukeaa ja kaukana näkyivät ylös kohoavat kraaterin reunat. Aukella alueella tietenkin myös tuuli kovasti. Keskipisteeseen on avattu vierailukeskus, Meteoriihi jossa on sisällä muun muassa näyttely ja kahvila. Valitettavasti vierailukeskus on ainoastaan avoinna kahtena päivänä viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, joten me emme päässeet sisään. Ulkona oli myös nähtävää. Kiipesimme lintutorniin ja tutustuimme planeetoista kertovaan näyttelyyn. Nettisivun mukaan paikalla on myöskin "korkeatasoinen tähtitieteellinen observatorio" josta me emme kyllä nähneet jälkeäkään. Joistakin kuvista päättelin sen olevan riihen katolla. En sano, etteikö laitteisto siellä ole korketasoista silloin kun observatorio on avoinna, mutta riihi kyllä poikkeaa aika paljon niistä puitteista joissa olen observatorioita aiemmin nähnyt.

Meteoriihin rypsi.jpg

Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen vierailukohde jossa voi todellakin nähdä historian jäljet!