Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Route 66

Ovi matkavuoteen 2017 sulkeutuu

Paula Gaston

On aika taas summata viime vuoden tapahtumat; huippuhetket ja karikot, ja jatkaa siitä sitten eteenpäin uusiin seikkailuihin. Vaikka matkailurintamalla vuosi oli harvinaisen rauhallinen, on se silti ollut ikimuistoinen ihan muista syistä. 

14624392_1403727913012781_3568013238991847424_n.jpg

Tammikuussa matkustin Suomeen muutamaksi viikoksi tapaamaan perhettä ja ystäviäni. Silloin meille oli juuri selvinnyt että myöhemmin samana vuonna perheemme kasvaisi uudella pikku-reissaajalla. Siinä vaiheessa tietenkin tiesimme jo, että vauvan syntymän jälkeen matkailemme jonkun aikaa vain lähialueilla. Kävi kuitenkin niin, että myöskään raskausaika verotti sen verran voimia, että emme juurikaan tehneet ulkomaan matkoja.

Suomen matkalla kävin myös Matkamessuilla Helsingissä muutaman vuoden tauon jälkeen. Oli mielenkiintoista nähdä mitkä asiat messuilla olivat muuttuneet, ja tavata tuttuja. 

 

 

 

 

Suomen Matkamessujen vastapainoksi pääsin helmikuussa Travel Adventure Show:hun täällä Kaliforniassa, Santa Clarassa. Huippuhetkenä tapahtumassa oli ehdottomasti Amazing Racen Phil Keoghan tapaaminen, mutta kävin kuuntelemassa myös monta muutakin mielenkiintoista luentoa.

16465736_449536515170353_4461247977066856448_n.jpg
16584787_182851445534444_1070705398085844992_n.jpg

Maaliskuussa vierailin ystäväni kanssa näytelmäkirjailija Eugene O'neillin Tao-talossa Danvillessä (pääkuva). Alue kuuluu kansallispuistoihin ja näin ollen sain ruksata sen pois käymättömien puistojen listalta.

Huhtikuussa saimme vieraita kun mieheni sukulaiset tulivat käymään. Heillä oli toiveena nähdä Alcatraz. Suuntasimme siis San Franciscoon ja veneilimme vankilasaarelle käymään upeassa kevätsäässä. Vaikka se ei ollut minulle ensimmäinen kerta Alcatrazissa, riitti siellä silti katseltavaa toiseenkin kertaan.

Toukokuussa suuntasimme Etelä-Kaliforniaan road tripille. Pikkuneitimme pääsi ensimmäistä kertaa elämässään Disneylandiin, ja sehän oli tietenkin hänelle vuoden kohokohta.

17495305_1817362241918107_5890291554744008704_n.jpg
19050374_1595817947095566_383043810730442752_n.jpg

Road trippimme virallinen syy oli perhejuhla. Pääsimme samalla tutustumaan Temeculan viinialueeseen jossa häät järjestettiin.

Häiden jälkeen matka jatkui vielä etelämmäs San Diegoon saakka. San Diegossa tutuksi tulivat sen kuuluisa vanha kaupunki, rannat, Cabrillo National Monument, Gaslamp District ja Top Gunin kuvauspaikat

18444863_305639699858206_8359550003621920768_n.jpg
18579678_257085754757887_7878218791195246592_n.jpg

San Diegosta lähdimme ajelemaan takaisin pohjoista kohti koukaten Joshua Treen kansallispuistossa, Mojaven aavikolla, Cesar Chaves National Monumentilla sekä Sequoia ja Kings Canyonin kansallispuistoissa. Sequoia National Parkissa näimme muun muassa maailman suurimman puun. Ajoimme myös pätkän alkuperäistä Route 66:ä.

Road tripin jälkeen olikin aika rauhoittaa vähän menoa ja keskittyä tulevaan perheenlisäykseen. Sen verran reissasimme lähimaisemissa, että kävimme katsastamassa Port Chicagon National Monumentin ja John Muirin talon, jotka nekin kuuluvat kansallispuistoihin.

18644989_832659456885275_6371184182290284544_n.jpg
18644931_1974305789465653_8047505013066432512_n.jpg
18580463_718015725069565_3639374567291486208_n.jpg
18811980_1596316860392519_4417657177158713344_n.jpg

Elokuun lopussa, täydellisen auringonpimennyksen aikaan, syntyi meille sitten pieni tyttövauva. Ehdottomasti koko vuoden kohokohta! Muutama kuukausi meni totutellen uuteen elämäntyyliin. Kävin sentään vanhoja työkavereitani moikkaamaassa Instagramin päämajalla. Mainittakoon se nyt kun ollaan tekemässä Instagram -aiheista juttua. 

21373462_1204044343035560_2447517333015494656_n.jpg
22857592_291885821306182_1946967761141891072_n.jpg

Vuosi oli yksi Kalifornian historian pahin metsäpalojen suhteen. Mekin saimme siitä osuutemme, tosin vain savun muodossa. Napa Valleyn ja Sonoman viinialueet kärsivät pahoin ja sadat ihmiset menettivät kotinsa. Se oli kauheaa! Pahimmillaan pysyttelimme sisällä sillä ilman laatu oli vaarallisella tasolla. Aurinkokin näkyi pienenä pallona savuharson läpi silloin kun näkyi.

Yksi vuoden erikoisimmista käyntikohteista oli varmasti Museum of Ice Cream, eli jäätelömuseo. En ole koskaan käynyt vastaavanlaisessa paikassa, uimme muun muassa strösseli-altaassa. Meillä oli museossa tosi hauskaa vaikka olisimme mieluusti olleet siellä kauemminkin.

22429595_1878908272419346_2667557754654162944_n.jpg
IMG_3801.JPG

Vauva pääsi ensimmäiselle matkalleen kun lähdimme joulunviettoon Etelä-Kaliforniaan Los Angelesin seudulle. Menomatka oli pitkä ja hidas, mutta kotimatkan katkaisimme mukavasti pysähtymällä puoleen väliin. Yövyimme ihastuttavassa tanskalaiskylässä, Solvangissa Santa Barbaran lähistöllä. Ihan sen lähellä on pieni kylä jonka perukoilta löytyy Michael Jacksonin Neverland Ranch. Kävimme lukemassa fanien jättämiä kirjeitä ja seinäkirjoituksia sen portilla.

IMG_3798.JPG
IMG_3802.JPG

Itse joulun aikaan vierailimme Mission Inn Hotel & Spa:ssa Riversidessä, joka on aina koristeltu upeasti, sekä McDonalds museossa. Molemmat aika erikoisia vierailukohteita ja niistä tulossa blogiin juttua myöhemmin. 

IMG_3777.JPG

Tälle vuodelle onkin jo suunnitelmia tehty matkojen suhteen ja toivottavasti lisää on tulossa. Hyvää uutta matkailu-vuotta kaikille!

 

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, joten kaikki kuvat ovat Instagram -tililtäni, @paulagaston. Käythän seuraamassa! IGTT:n vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover . Viinilaakson viemää -blogi löytyy myös Facebookista ja Twitteristä.

 

 

 

 

Legendaarinen Peggy Suen 50's Diner Kaliforniassa ja Route 66

Paula Gaston

Etelä-Kalifornin road tripimme jatkui edelleen. Disneyland oli nähty, olimme selviytyneet häistä Temeculassa, viettäneet aikaa San Diegossa ja Joshua Treen kansallispuistossa. Mojaven aavikko sen sijaan oli meille pienoinen pettymys, joten emme viettäneetkään siellä ihan koko päivää, vaan lähdimme ajelemaan kohti Barstow:n kaupunkia ja hotelliamme.

Ajomatkalla seurasimme hetken aikaa kaikkien tuntemaa Route 66:ä jonka päätepiste on Kaliforniassa. Hyppäsimme tietenkin moottoritieltä hetkeksi sen vieressä kulkevalle pikkutielle, ihan vaan, että saamme sanoa ajaneemme Route 66:llä tälläkin reissulla. Olen ajanut katkelmia tiestä aikaisemminkin, jotkut niistä eivät olleet yhtä hyvä kuntoisia kuin tämä. Joskus olisi tietenkin hauska ajaa koko reitti halki Amerikan.  

 

Barstow on kutakuinkin puolessa välissä ajaessa Los Angelesistä Las Vegasiin, joten moni pysähtyy siellä vähän jalottelemaan. Ihan kaupungin vieressä on myös Calicon "kummituskaupunki". Emme kuitenkaan käyneet Calicossa tällä kertaa, sillä se meni kiinni jo viiden aikaan illalla. Sulkemisaika kertoo mielestäni jotain kaupungista. Calico on melkoinen turistirysä krääsäkauppoineen ja ylihinnoiteltuine ravintoloineen. Oikeat kummituskapungithan ovat sellaisia joihin voi mennä vaikka keskellä yötä, eikä siellä ole mitään toimintaa. Vain tyhjiä, autoita taloja. Ja niitä kummituksia... Calico voi kuitenkin olla ihan hauska pysähdys, jos haluaa nähdä vanhan ajan lännen meininkiä tai päästä vierailemaan vanhassa kaivoksessa. 

Me sen sijaan etsimme tunnettua ruokapaikkaa nimeltä Peggy Sue's 50's Diner joka on Yermossa. Se on avattu jo vuonna 1954 jolloin se oli vielä rakennettu junanradan ratapölkyistä. Dinerin nykyiset omistajat ovat yrittäneet vangita ravintolan alkuperäisen tunnelman avaten paikan uudelleen vuonna 1981. Heillä oli valmiina elokuva - ja televisio-ohjelmista koostuva muistoesineiden kokoelma, joka laitettiin näytille ravintolaan. Paikka on siis täynnä erilaisia esineitä tutuista elokuvista, tauluja ja valokuvia. Heti pääovella asiakkaita tervehtii Betty Boop. 

Peggy Suen Dinerissa käydessä kannattaa kierrellä vähän ympäriinsä. Jokainen ruokasali on koristeltu vähän eri tavalla, ja ravintolan perällä on myös aika iso matkamuistomyymälä. Menulla on aika perinteistä diner-ruokaa hampurilaisista, täytettyihin leipiin ja uppopaistettuun kanaan saakka, mutta ilokseni sieltä löytyi myös kotitekoista lihamureketta perunamuusilla. Taisinkin tyhjentää tyttäreni murekelautasta menkein enemmän kuin kuin söin Buddy Holly Bacon Cheeseburgeriani. Listalla on myös muun muassa Marlon Brandon sieni-juustohampurilainen ja Elvis Presleyn pirtelöitä. Jos haluaa kokea jotain todella amerikkalaista, kannattaa tilata itselleen Root Beer Float tai Old Fashioned Ice Cream Soda. En itse ole näiden limsoilla sotkettujen jäätelöannosten ystävä, mutta pitäähän niitäkin kerran elämässä maistaa. 

Peggy Suen Dinerin erikoisuus on takapihalla oleva Dinosaurus -puisto. Kannattaa siis käväistä katsomassa. Pienen lammen rannalla on kummallinen kokoelma ruosteen värisiä, valtavia dinosauruksia joilla ei varmaankaan ole mitään erityistä tarkoitusta. Lisäksi lammessa uiskentelee karppeja ja kilpikonnia. Ainakin meidän pikkuneidillä oli hauskaa yrittäessään bongata kilppareita uimassa. 

Peggy Sue's 50's Diner on ihan hauska pysäkki jos on ohikulkumatkalla. Meillä oli hieman vaikeuksia löytää paikkaa sillä se ei ole ihan päätien varressa, ja karttaohjelma antoi sille eri osoitteen kuin missä se todellisuudessa on. Interstate 15:sta käännytään siis ensin Ghost Town Roadille ja siitä Yermo Roadille, ja diner on kyseisen tien varressa. Oiva kohde siis Las Vegasiin mennessä tai sieltä tullessa.