Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_uusin.jpg

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Ravintolat USA

Shamppanjabrunssilla San Franciscon ikonisessa Cliff Housessa

Paula Gaston

Ystävänpäivän kunniaksi kävimme toissa viikolla sunnuntaibrunssilla San Franciscon kuuluisassa Cliff Housessa. Kuten kerroin jo aiemmin, lähdemme harvemmin liikenteeseen sinä ihan oikeana Ystävänpäivänä, ja niin tälläkin kertaa juhlimme vasta viikonloppuna. Jo useamman vuoden olen miettinyt, että Cliff Housessa olisi joskus kiva käydä syömässä, onhan se sentään aivan ikonen paikka San Franciscossa, ja sitten luin niceMATKAAJA -blogista kokemuksia brunssista, ja innostuin asiasta. Saimme vihdoin potkittua itsemme Cliff Houseen asti herkuttelemaan ja se kannatti.

CLIFF HOUSEN PITKÄ JA VÄRIKÄS HISTORIA

Cliff House -ravintola sijaitsee aivan upealla paikalla Ocean Beachin viressä olevilla kallioilla San Franciscossa. Ravintola avattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1858, ja se on itse asiassa rakennettu tai remontoitu uudelleen viisi kertaa vuosien saatossa. Toinen Cliff House rakennettiin samalle paikalle 1863, ja siitä tuli suuri menestys. Myöhemmin kyseinen rakennus vaurioitui dynamiittilastissa olleen purjealuksen ajautuessa ravintolan alla olevalle kivikolle ja räjähtäessä. Ravintola korjattiin mutta jouluna 1894 se lopulta tuhoutui kokonaan tulipalossa. Myös sen asiakasrekisteri paloi, tuhoten todisteet sen kuuluisista asiakkaista kuten amerikkalaisista presidenteistä ja muista.

Adolph Sutro, joka oli aiemmin ostanut Cliff Housen, rakensi kolmannen ravintolan tulipalon jälkeen. Siitä tuli upea viktoriaaninen kartano, joka tunnettiin nimellä “the Gingerbread Palace” (Piparkakku palatsi). Samana vuonna hän aloitti myös Sutro Bathsin rakentamisen Cliff Housen viereen; tuon oman aikansa suurimman sisäuimalan koko maailmassa. Upea ravintolarakennus selvisi San Franciscon suuresta maanjäristyksestä vuonna 1906 pienin vaurion vain palaakseen maan tasalle heti seuraavana vuonna. Niin alkoi neljännen Cliff Housen aikakausi. Myös Sutro Baths tuhoutui tulipalossa myöhemmin vuonna 1966, ja sen rauniot ovat edelleen nähtävissä Cliff Housen vieressä.

Tulipalon jälkeen Sutron tytär, Emme Merritt otti ohjat käsiinsä, ja rakennutti uuden ravintolan palaneen tilalle. Sen jälkeen rakennus on käynyt läpi mittavia remontteja. Lopulta sen otti haltuunsa National Park Service eli kansallispuistoyhdistys, joka palautti rakennuksen uusklassisen tyylin, ja palkkasi siihen ravintolan pitäjät. Ravintoloiden lisäksi rakennuksessa toimii myös lahjatavarakauppa.

Nykyinen Cliff House

Nykyinen Cliff House

POHJATTOMAT MIMOSAT JA HERKKUJA NOTKUVA PÖYTÄ

Cliff Housessa on kaksi erillistä ravintolaa; Bistro Restaurant ja vähän fiinimpi Sutro’s. Sunnuntaibrunssi tarjoillaan kuitenkin Terrace Roomissa josta on aivan upeat näköalat merelle. Kattauksia oli kolme, ja me tällä kertaa olimme niistä siinä viimeisimmässä, eli kello kahdelta iltapäivällä. Paikka oli ihan tupaten täynnä, ja saimmekin varatessa varmaan yhden viimeisistä pöydistä.

Brunssiin kuului hyvin perinteinen pohjaton shamppanjamimosa, alkoholittomat juomat ja kahvi. Pohjattomalla tarkoitan sitä, että mimosaa saa juoda niin paljon kuin haluaa, eli täällä sanotaan “bottomless mimosas”. Ja lasi ei kyllä juurikaan kerennyt tyhjänä olla, tarjoilu pelasi kyllä saumattoman hyvin. Miedän 6-vuotias neitikin oli innoissaan, kun sai hörppiä alkoholitonta siideriä hienosta lasista, eikä niistä iänikuisista muovikupeista mitä täällä lapsille aina annetaan.

CCF80FEE-2829-4858-A282-CCAEBE80C91F.JPG
C548A2F3-CCF3-4E44-A7C1-A9AA74B50FD9.JPG

Buffetpöydästä löytyi perinteisiä aamiaisruokia; munakasta, aamiaismakkaroita, eggs benedict (joka on suurta herkkuani), pekoonia ja perunagratiinia. Lisäksi tarjolla oli kalaa monella eri tavalla valmistettuna, samoin kuin katkarapuja. Meille tämä sopi enemmän kuin hyvin, sillä rakastamme mereneläviä. Oma suosikkini näistä oli miso -kastikkeessa marinoidut lohimedaljongit. Maistoimme myös paellaa, erilaisia juustoja ja leikkeleitä, sekä monenlaisia salaatteja. Tarjottavaa oli itseasiassa niin monenlaista, että en ihan kaikkea edes maistanut. Esimerkiksi valtavalta hedelmätarjottimelta maistoin vain muutamaa laatua, sillä maha alkoi olla jo todella täynnä. Jälkkäreista ehdoton suosikkini oli kananmunankuoren sisään tehty butterscotch cream. Nom nom!

F85D6221-D516-4229-9CC9-CAD54B4DC97E.JPG
3F98029E-78AC-4E09-8AD3-27C6131B8C5B.JPG
paella.jpg
0061F9D5-E0E2-4B71-A9EA-4B8676CC788B.JPG
0D2B2E6E-85D6-45AA-98D0-EF3304FA5A17.JPG
C028CAA8-37C5-43D7-8106-E7676F674D49.JPG

Sunnuntaibrunssi maksoi $65, josta lapset puoleen hintaan. 1,5 -vuotiaasta neidistämme he eivät veloittaneet mitään, vaikka aluksi luulimme, että hänestäkin maksu menee. Brunssin aikana oli mahdollisuus kuunnella harppumusiikkia. Se jotenkin sopikin hirmu hyvin tämän paikan tunnelmaan.

Cliff Housessa käynnin voi kivasti yhdistää vaikka pieneen kävelylenkkiin Lands Endillä, jossa Sutro Bathsin rauniot ovat. Polun alussa alhaalla on pieni luola, ja jos polkua jatkaa eteenpäin on edessä upeat näkymät Golden Gaten sillalle.

Tällaisia ovat maisemat Lands Endillä.

Tällaisia ovat maisemat Lands Endillä.

Auringonlasku Sutro Bathsilla. Kylpylän altaiden rauniot ovat vielä nähtävillä.

Auringonlasku Sutro Bathsilla. Kylpylän altaiden rauniot ovat vielä nähtävillä.

Miten teillä vietettiin ystävänpäivää?

Illallinen sademetsässä - Rainforest Cafe, Las Vegas

Paula Gaston

Taannoisella matkallamme, jolla pysähdyimme Las Vegasiin pariksi päiväksi, kävimme syömässä Rainforest Cafessa. Rainforest Cafe on tunnettu teemaravintola Yhdysvalloissa, jossa pääsee hetkeksi hyppäämään sademetsän tunnelmaan. Vaikka sen sisustus liikkuvine ja ääntelevine eläimineen on vähän koominenkin, se on ihan hauska paikka joka sopii erityisesti lapsiperheille. Eläimet eivät tietenkään ole oikeita, vaan mekaanisia, ja suurin osa kasveistakin taitaa olla muovia. Kävimme tässä samaisessa ravintolassa jokunen vuosi sitten, ja olen myös syönyt San Franciscon Rainforest Cafessa, joka sulki ovensa lopullisesti viime vuonna (2017). Melkein uskaltaisin väittää, että olen käynyt joskus myös Chicagon ravintolassakin. Meillä on ollut Rainforest Cafesta aina ihan hyviä kokemuksia, ja lapset ainakin tykkäsivät Las Vegasin ravintolavalinnastamme.

rainforest_cafe.jpg

TROOPPISIA ELÄIMIÄ JA REVONTULIA

Rainforest Cafe on siis amerikkalainen ketjuravintola, joka on saanut alkunsa vuonna 1994 Minnesotan Mall of Americasta. Sieltä se on levinnyt kymmeneen eri osavaltioon, ja ulkomaillekin muutamiin suurkaupunkeihin. Yleensä jo kahvilan ulkopuolella on trooppisia kasveja valtoimenaan ja vesihöyryä tuomassa sademetsän tuntua. Lyhyen väliajoin ravintolassa alkaa jylinä kun eläimet alkavat tömistelemään ja ääntelemään. Norsut heiluttelivat korviaan, apina riippui keinussa ja käärmekin sihisi näyttäen meille kieltään. Yksi vähän erikoinenkin ilmiö oli sademetsän taivaalla. Nimittäin päivän jälkeen taivaalla kimalsivat tähdet ja yllättäen myös revontulet. No nyt ei ihan heti tule mieleen missäpäin maailmaa sademetsässä nautitaan revontulista… ha ha.

rainforest_inside.jpg
4D81BD41-0151-4F1B-B49C-603596780013.JPG
34C42F61-C4D7-47D9-93EB-6B38F338470A.JPG

Ravintolassa kannattaa käydä pienellä kävelykierroksella sillä aikaa kun odottelee ruokia, että näkee kaikki siellä olevat otukset. Alimmassa kerroksessa tai aulassa on yleensä myös lahjatavaraliike josta voi ostaa kaikenlaisia matkamuistoja kotiin viemisiksi.

HUPS, MIKÄ JUOMA JA HERKULLISET KATKARAVUT

Koska kerran olimme Vegasissa, päätin että otanhan nyt kerrankin alkudrinksun ennen ruokaa. Ajattelin, että kokeilen jotakin vähän erilaista Margaritaa, mutta jotenkin epähuomiossa tilasinkin sitten CoronaRitan. No, siinähän tuli sitten tavallaan kaksi drinkkiä yhdessä lasissa, joten oli aikamoinen litkiminen. Mutta hei, koska ollaan Vegasissa, voi loput paukusta kaataa muina miehinä pillimukiin ja lähteä sen kanssa jatkamaan matkaa. Vähän karsastin alkoholin kanssa ulkoilua lapsen ollessa rattaissa, mutta emme näyttäneet olleen ainoita vanhempia jotka liikkuivat mukien kanssa. Ja itsehän toki tiesimme, että päivään mahtui vain yksi tujumpi juoma, sillä meitä nukkumatti kutsui iltaisin heti yhdeksän jälkeen kun lapset oli saatu nukkumaan.

4B92A62B-6639-4074-A89C-C3B2143F0283.JPG
CARIBBEAN COCONUT FRIED SHRIMP

CARIBBEAN COCONUT FRIED SHRIMP

Tämän alkupalalajitelman tilasimme kerran isommalla porukalla ja hyvää oli!  AWESOME APPETIZER ADVENTURE; Chimi-Cha-Chas, Spinach & Artichoke Dip, Cheese Sticks, Chicken Strips, guacamole

Tämän alkupalalajitelman tilasimme kerran isommalla porukalla ja hyvää oli!
AWESOME APPETIZER ADVENTURE; Chimi-Cha-Chas, Spinach & Artichoke Dip, Cheese Sticks, Chicken Strips, guacamole

Rainforest Cafen ruokalistan sanoisin olevan tyypillinen amerikkalaisen ravintolan lista. Paljon kaikkea ja kaikille jotakin. On salaatteja, snacksejä, hampurilaisia, sandwichejä, pastaa, pizzoja, kalaa, kanaa ja lihaa…ja lapsille on tietenkin oma lista. Itse en ollut kovin nälkäinen joten valitsin kookoskatkaravut perunamuusin kanssa. Meillä pienin lapsi tarvitsee vielä helposti purtavaa ruokaa ja jakaa usein äidin kanssa annoksen kun olemme ravintolassa.

1222BCEC-AE07-4377-AF32-452AB850212C.JPG

Jos siis matkusta pikkuväen kanssa tai muuten vaan haluat kokea jotain erilaista, niin Rainforest Cafe on ihan hyvä vaihtoehto. Ruoka on hyvää vaikkakin vähän tavallista ravintolaa hintavampaa. Mekin lähdimme jälleen kerran vatsat täynnä ja lompakot tyhjänä jatkamaan iltaa Las Vegasin kaduille.

 

Vaaleanpunaisia terveisiä Hello Kitty Cafesta

Paula Gaston

Kuten viimeksi kerroin, viikonloppuna mieheni jumittui myrskytuulten takia Lontooseen eikä päässyt lentämään työmatkalta kotiin. Mitäpäs sitä silloin muutakaan kuin soittoa kaverille, ja suunnitelmaa kehiin. Tai no, eipä meillä sen ihmeellisempää suunnitelmaa ollut, kuin ajella San Josen kaupunkiin kurkkaamaan uutta Hello Kitty kahvilaa joka sinne on kesän aikana avattu. Eli sinne siis!

Kalifornian ensimmäinen pysyvä Hello Kitty -kahvila avattiin Etelä-Kaliforniaan, Irvineen nyt syyskuussa. Sitä ennen japanilainen yritys, Sanrio on avannut kaksi pienempää pop up -kahvilaa, joista toinen siis kesäkuussa San Joseen, ihan meidän lähelle, ja toinen Rancho Cucamongalle. Me tapaamme viettää yleensä joulua Rancho Cucamongalla miehen perheen luona, joten ehkäpä tänä jouluna piipahdamme myös Hello Kittyä katsomassa. Varsinainen pysyvä kahvila, Hello Kitty Grand Cafe, tarjoilee normaalien kahvilatuotteiden lisäksi erityisessä The Bow Roomissa kello viiden teetä, ja iltaisin se muuttuu cocktail baariksi. Tähän huoneeseen pääsee ainoastaan tekemällä varauksen.

 

Hello Kitty Mini Cafe jossa me kävimme oli kyllä kaikkea muuta kuin “grand”. Olimme hieman varautuneita sillä olin lukenut, että kahvilaan on ollut lauantaisin jopa kolmen ja puolen tunnin jono! Aika hullua! Päätimme, että on parempi mennä paikalle vasta iltapäivällä, ja silloinkin oli selvää, etä emme jäisi pitkiä aikoja jonottelemaan. Ajoimme cafen ohi ja totesimme, että jonoa ei ole lainkaan, joten sitten ei muuta kuin autoa parkkiin vaaleanpunaista unelmaa kohti. Yllätys oli melkoinen kun Hello Kitty Cafe ei oikeastaan ollutkaan mikään cafe, vaan todella pieni ja ahdas hole in the wall.

hello_kitty_ulkoa.jpg
hello_kitty_cafe.jpg

Sisään mahtui kerrallaan ehkä maksimissaan viisi ihmistä. Kaikki tuotteet oli otettava mukaan sillä kahvilassa ei ollut lainkaan pöytiä tai tuoleja. Meille selvisi pian, että cafessa myydyt oheistuotteet; t-paidat, pehmolelut ja mukit taisivat itse asiassa olla tärkeämpiä kuin ne varsinaiset kahvit ja leivokset. Jotkut olivat ostamassa tietynlaista Hello Kitty kahvikuppia mutta ne olivatkin jo loppuneet. Myyjä kertoi odotuslistalla olleen 50 ihmistä eivätkä he koskaan saaneet mukiaan. Pikku hiljaa aloin ymmärtää, että Hello Kittyllä taitaa olla melkoinen fanijoukko, ja tukku keräilijöitä kärkkyy kaikkia uusia Hello Kitty -tuotteita.

Me saimme tilauksemme tehtyä ja siirryimme ulos Santana Row Parkin pöytiin istumaan. Kahvi Hello Kittyn kuvalla ja ostamamme leivokset olivat kyllä söpöjä, mutta muuten ne eivät meitä vakuuttaneet. Mansikkapirtelökin maistui aika teolliselle. Hinnat olivat ehdottomasti saaneet jonkinlaisen Hello Kitty -lisän päälleen, mutta kerrankos sitä. Ja yhteen kertaan taitaa tämä visiitti osaltamme tosiaan jäädä, ellei sitten joku vieraistamme joskus halua ehdottomasti tänne käymään.

5 macaron leivosta $15, siis hello Hello Kitty!

5 macaron leivosta $15, siis hello Hello Kitty!

hello_kitty_tiski.jpg

Täytenee siis todeta, että Hello Kitty Mini Cafe ei meihin iskenyt vaan oli pienoinen pettymys. Japanin matkallamme kävimme Café de Miki with Hello Kitty nimisessä teemakahvilassa joka oli ihan viimeistä piirtoa myöten suunniteltu hienosti. Siellä käydessä voi oikeasti sanoa käyneensä Hello Kitty Cafessa. Japanissa osataan söpöily! Mutta kokemuksena tämäkin on ihan kiva, ja lasten kanssa varsinkin.

hello_kitty_leivokset.jpg
hello_kitty_paula.jpg
hello_kitty_sweet.jpg
 

Top Gunin tunnelmissa San Diegossa

Paula Gaston

Top Gun on varmasti kaikkien tuntema elokuva joka vielä vuosienkin jälkeen menee luihin ja ytimiin. Road trippimme Etelä-Kaliforniassa jatkui Disneylandin ja Temeculan jälkeen San Diegoon, jossa muutama käyntikohteemme sattuivat olemaan myös Top Gunin kuvauspaikkoja.

VIPeriN TALO
 

Ensimmäisenä aamuna ajoimme hotellimme lähellä olevalle Cabrillo National Monumentille. Maisemat sieltä olivat upeat itse San Diegon kaupunkiin, armeijan lentotukikohtaan, merelle ja kirkkaalla säällä jopa Meksikon Tijuanaan saakka. Cabrillon niemellä on kaksi majakkaa, joista vanhaan majakkaan pääsee myös vierailulle. Mutta jos osaa katsella oikeaan paikkaan, voi nähdä kallion kielekkeiden takana alhaalla meren rannassa toisenkin majakan. Se on nimeltään New Point Loma Lighthouse, ja se korvasi vuonna 1891 vanhan majakan, jolla oli vaikeuksia toimia sankassa sumussa. Ihan majakan vieressä on rykelmä taloja joista yksi toimi Top Gunissa Viperin (Tom Skerritt) kotitalona. Elokuvassa näytetään kuinka Maverick (Tom Cruise) vierailee Viperin luona.

Valitettavasti majakalle tai talojen luokse ei ole tavallisella pulliaisella pääsyä, sillä ne ovat nykyään rannikkovartioston käytössä.

Paikka löytyy osoitteesta: 1800 Cabrillo Memorial Dr, San Diego, CA 92106.

Video pätkä Top Gunista (YouTube).

KANSAS CITY BARBEQUE
 

Toinen paikka jossa vierailimme oli Kansas City Barbeque ihan San Diegon keskustan tuntumassa. Halusimme käydä keskustassa vähän kävelemässä mutta nälkä alkoi jo kurnia vatsassa. Niinpä pysähdyimme peri-amerikkalaiselle barbeque annokselle ennen keskustakierrosta. Kun Top Gunia kuvattiin, Paramount Studioiden edustaja sattui käymään ravintolassa oluella ja ihastui paikkaan. Hän toi pian mukanaan ohjaaja Tony Scottin, jonka mielestä se myös sopi elokuvan kuvauspaikaksi. Top Gunissa nähdään kohtaus jossa Maverick ja Goose (Anthony Edwards) tapaavat baarissa ja laulavat "Great Balls of Fire".  Mukana ovat myös Charlie (Kelly McGillis) ja Goosen vaimo Carole (Meg Ryan). Myös elokuvan loppukohtaus on kuvattu samaisessa paikassa. 

Ravintolan omistajat säilyttivät esineistöä jota nähtiin elokuvassa ja alkoivat kerätä muutakin Top Gun tavaraa. Vuonna 2008 tulipalo kuitenkin tuhosi ravintolan rakennuksen mutta sen muistoesineistö pääosin säilyi kuin ihmeen kaupalla. Niinpä Kansas City Barbeque rakennettiin uudelleen näyttämään samalle kuin se oli elokuvan kuvaamisen aikaan. Paikalla on ainakin vanha piano ja jukeboxi jotka nähtiin elokuvassa. Seinät ovat täynnä nimikirjoituksilla varustettuja kuvia ja muuta Top Gun tavaraa. Vaikka tämä ravintola ei meidän alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunutkaan, oli kuitenkin ihan hauskaa käydä paikan päällä ja saimme ainakin mahamme täyteen. 

Tomppa baarissa ja oikealla baari nykyään.

Tomppa baarissa ja oikealla baari nykyään.

Ja sitten "se" kuuluisa piano.

Ja sitten "se" kuuluisa piano.

Ja tältähän se näytti itse elokuvassa:

(YouTube)

Kansas City Barbeque löytyy osoitteesta: 600 W Harbor Dr, San Diego, CA 92101.

Yksi tunnettu kuvauspaikka meillä jäi näkemättä, nimittäin Charlien talo. Talo on ollut pitkään tyhjillään mutta sen purkamisen estää sen historiallinen arvo viktoriaanisena talona. Viime vuosina se on maalattu. Luin jostakin myös, että sen viereen oltaisiin rakentamassa luksushotellia joka ottaisi talon käyttöön esimerkiksi matkamuistomyymälänä. Olisi ollut kiva käydä paikalla, mutta pyörimme muutoin ihan eri suunnalla, eikä meillä sitten ollut aikaa lähteä ajelemaan ja etsimään taloa. Ja muutama muukin kuvauspaikka jäi katsastamassa mutta pitäähän sitä ensi kertaankin jättää jotain näkemistä. 

Charlien talo löytyy osoitteesta: 102 Pacific Street, Oceancide, San Diego, CA, 92054

 

Äitienpäivä sillan alla - San Francisco Bellellä Golden Gatelle

Paula Gaston

Kuinka monella on tapana viedä äiti ulos syömään tai muihin aktiviteetteihin äitienpäivänä? Kun olin lapsi meillä ei koskaan ollut sellaista perinnettä, vaan juhlimme äitiä lähinnä kotona. Aamulla vietiin äidille sänkyyn aamiaista, täytekakkua ja kahvit. Sen jälkeen hän sai lahjoja ja kukkia. Vasta nyt aikuisiällä olemme vieneet äitiä ulos äitienpäivänä. 

Vietän itse nyt neljättä äitienpäivää äitinä. Vielä en tiedä mitä tulevana sunnuntaina tapahtuu mutta haluaisinkin muistaa äitejä kertomalla viime äitienpäivästäni. Silloin pääsin upealle risteilylle San Franciscon lahdelle ja Golden Gate -sillan alle. Se oli hieno päivä vaikkakin oli kylmää ja tuulista. 

Risteilyaluksemme oli San Francisco Belle, vanhanajan tyylinen jokilaiva joka on rakennettu Louisianassa vuonna 1994. Laiva on upean näköinen ja suurin länsirannikon illallisristeilijöistä. Samalla kun nautimme brunssia saimme ihailla San Franciscon kaupungin maisemia ikkunasta. Noutopöytään oli katettu perinteisiä aamiaisruokia ja jälkiruokapöytään leivoksia, suklaata ja banaani-leipävanukasta. Ruoka ei varsinaisesti ollut mieleenpainuvan hyvää mutta nautimme etenkin jälkiruoista kahvin kera. Menuseen kuului myös kuohuviini tai mimosa tarjoilu, ja lasi ei varmasti ehtinyt kertaakaan tyhjentyä kun tajoilijamme sen jo täytti. 

Risteilimme lahdella parin tunnin ajan joista kohokohtana oli käännös Golden Gate -sillan alla. Silloin mekin menimme ulos tuulen tuiverrukseen katsomaan miltä siellä pohjalla oikein näyttää. Ohitimme myös Alcatrazin vankilasaaren läheltä. 

Loppuaika risteilystä meni railakkaasti kun Dj sai ihmiset liikkeelle ja tanssimaan. Siihen ei yleensä täällä Yhdysvalloissa kyllä paljoa tarvita. Hauskaa oli! 

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, ja tietenkin erityisesti sille omalle Äidilleni siellä Suomessa!