Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Neverland

Neverlandin jälkimainingeissa - mekin kävimme siellä

Paula Gaston

Katsoin viime viikolla paljon kohutun dokumentin Leaving Neverland. Vaikka kuinka etukäteen olin jo mielessäni päättänyt, että tässähän taas ollaan rahan keruu mielessä liikenteessä, niin hiljaiseksihan se kyllä veti. Ei voi mitään. Ja surulliseksi! Ne tutun näköiset Neverlandin portit vilahtivat dokumentissa useastikin, ja se vartijankoppikin, sillä me kävimme noissa maisemissa vuosi, pari sitten (postauksen voit lukea täältä). Nyt jos menisin sinne uudelleen, niin fiilikset olisivat varmaan aika erilaiset.

Michael Jacksonin Neverland Kaliforniassa

Michael Jacksonin Neverland Kaliforniassa

Halusin kovasti uskoa, että kaikki nämä syytökset Michael Jacksonia kohtaan olisivat keksittyjä. Täällä Yhdysvalloissa kun tuntuu mikä tahansa olevan mahdollista. Kaikki on Suomen mittakaavassa x100. Mutta voiko kukaan kertoa omista kokemuksistaan noin uskottavasti jos ne eivät oikeasti ole totta? Dokumenttia on kritisoitu siinä olevista epäkohdista, ja yhden huomasin kyllä itsekin. Mietin sitä pitkään. Toinen pojista kertoo nimittäin jossain kohti, mitä yhdellä vierailulla tapahtui, ja että sen jälkeisillä kerroilla he palasivat tekemään “niitä tuttuja seksijuttuja”. Minuutin päästä hän kuitenkin sanoo, että se oli viimeinen kerta kun oli Michaelin kanssa. Niin, että miten se nyt oikein meni?!

Samalla mietin, että miten ihmeessä nämä perheet olivat niin “starstruck” etteivät he missään kohdassa edes epäilleet mitään? Siis varmasti tällaisen tähden karisma sokaisee kenet tahansa alussa, ja on mahtavaa saada kutsu Neverlandiin, mutta ettäkö heti ensimmäisellä kerralla jättäisin lapsen nukkumaan jonkun aikuisen miehen huoneeseen ja vielä samaan sänkyyn? Tuskin. Elokuvien katselu ja lautapelien pelailu makkarissa voisi ehkä vielä mennä, mutta olisin kyllä ihmeissäni, jos joku lähes vieras ihminen pyytäisi saada nukkua lapseni kanssa. Ja olihan se aikuisen miehen alituinen hengailu lasten kanssa vähintäänkin erikoista. Voiko ilmaiset matkat, talot, autot ja muut sokaista vanhemmat niin, että luotto on tähän henkilöön 100%. Kyseessä kuitenkin on omat lapset! Varmaan jossain kohtaa voi, mutta tässä oltiin Michaelin sängyssä jo ensimmäisestä illasta lähtien.

puu_neverland.jpg

Lasten sokaistumiseen uskon täysillä. Itse kun on 6-vuotiaan tytön äiti, niin oli hirveän helppo ymmärtää se lasten syvä ihastuminen MJ:hin. Lapset ovat niin älyttömän viattomia ja naiiveja tuossa vaiheessa. Meillä esimerkiksi palvotaan tällä hetkellä omaa iskää. Kaikki mitä hän sanoo, on jollakin tavalla coolia ja kotona on aina mälsää kun iskä on töissä. Tänäänkin kun hain lapsen taidekoulun tunnilta, ensimmäinen mitä hän sanoi oli: “Is Dada home?”. Kun siis mietin omaa lastani, niin en epäile yhtään etteikö näitä poikia olisi ollut helppo aivopestä olemaan kertomatta tapahtumista. Varsinkin, kun he näkivät kuinka heidän omat vanhemmatkin ihailivat Michaelia. Sieltähän sitä mallia varsinkin otetaan. Lapset elävät suuresti ja tunteella.

Katsoin myös Jacksonin perheen oman dokumentin, joka oli tavallaan vastine Leaving Neverlandille. Siinä tuotiin esiin juurikin näitä epäkohtia joita Leaving Nervelandissä oli. Lisäksi siinä kerrottiin erilaisista rahastamisyrityksistä joissa julkkiksilta yritetään kiristää rahaa. Valitettavasti ne ovat varmasti ihan arkipäivää maailman julkuille, ja totista totta. Ja kieltämättä, tämänkin dokumentin toisella pojista on ollut aika monta yritystä rahastaa tällä asialla ennen tätä dokumenttia. Sekin pistää miettimään. Mikä kaikki sitten on totta ja mikä ei, liekö tähän koskaan tulee todellista selvyyttä. Aikamoinen vyyhti, ja on vaikea ajatella, että ihan kaikki syytökset olisivat kokonaan keksittyä tarinaa.

Minua jäi jossain kohdassa myös vaivaamaan se, että mitä näille kaikille muille pojille on tapahtunut tämän jälkeen, joten luin aika monta artikkelia asiasta. Todella surullista oli huomata, että näistä perheistä kahdessa, isät olivat päätyneet itsemurhaan. Niin, että olipa totuus mikä tahansa, niin aika monen perheen elämän Michael Jackson on tavalla tai toisella saanut sekaisin.

Neverland_kivi.jpg

Molemmissa dokumenteissa näytettiin paljon kuvia Neverlandistä. Siellä on kyllä varmasti ollut todellinen Liisa Ihmemaassa -meininki ja tunnelma. Sen tunnelman pystyi jotenkin vieläkin aistimaan paikan portilla, jossa siis kävimme pyörähtämässä. Olimme ohikulkumatkalla, kun mieheni setä sanoi, että: “Ajatte ihan Neverlandin läheltä, pysähtykää siellä”. Vaikka Neverland on ollut jo vuosia tyhjillään, sen portin lähellä olevat muurit olivat vielä täynnä fanien kirjoituksia, ja vartijankopissa istui vartija. Porteissa oli suuret joulukranssit ja lippu oli salossa. Mutta se porteissa ollut teksti “NEVERLAND” ei ollut siinä enää. En ole ollut Michael Jacksonin superfani, mutta olen silti aina tykännyt hänestä ja hänen musiikista. Ja hän oli ensimmäinen superstara jonka konsertissa olen koskaan ollut. Sitä konserttia en unohda ikinä! Oli jotenkin hienoa käydä Neverlandin luona lukemassa muistokirjoituksia. Mutta nyt noihin muistoihin tullut tahra!

Oletko katsonut Leaving Neverlandin tai Jacksonien oman dokumentin? Mitä mieltä olet asiasta?

 

Tällainen on Michael Jacksonin Neverland Ranch

Paula Gaston

Joulureissumme oli tullut lähes päätökseen ja oli aika suunnata kotia kohti. Olihan sitä jo kaikenlaista nähtykin aina McDonald's museosta Solvangiin, ja vanhaan missionin kirkkoon saakka. Ennen kotimatkaa meillä oli kuitenkin vielä yksi pysäkki. Saimme nimittäin mieheni sukulaisilta vihiä, että Michael Jacksonin Neverland Ranch on ihan Solvangin vieressä, ja faneilla on tapana käydä sen portilla suremassa menehtynyttä idoliaan. 

Muistan elävästi sen kun tieto Michael Jacksonin kuolemasta tuli vuonna 2009. Asuin vielä Suomessa mutta olin lomamatkalla Kaliforniassa. Näin uutisen heti aamulla herättyäni, ja taisinpa käydä jopa herättämässä ystävänikin jos muistan oikein. Samaisella lomamatkalla ajoimme myös Los Angelesiin ja Hollywoodiin käymään. Oli liikuttavaa nähdä kuinka Walk of Fame oli täyttynyt fanien tuomista huomionosoituksista. En ole yksi näistä super-faneista mutta Michael Jacksonilla on erityinen paikka sydämessäni. Elämäni ensimmäinen konsertti oli nimittäin Jacksonin Dangerous -kiertue Tukholmassa vuonna 1992.

walk_of_fame.jpg

Michael Jackson osti Neverland Ranchin, jonka nimi tuolloin oli Sycamore Valley Ranch, vuonna 1988. Tila sijaitsee Santa Barbaran piirikunnassa, Los Olivos -nimisessä kaupungissa. Hän halusi olla mahdollisimman rauhassa, ja Neverland onkin lähes keskellä ei mitään. Jackson teki ranchistä kotinsa ja samalla yksityisen huvipuistonsa. Neverland on nimetty Peter Panissa olevan mielikuvitus saaren mukaan. Ranchillä oli huvipuistolaitteiden lisäksi useita puutarhoja, kellon muotoon istutettu kukkapenkki, eläintarha ja juna-asema. Vuonna 1991 Neverlandillä juhlittiin muun muassa Elizabeth Taylorin häitä.

Michael Jackson muutti tilalta pois, ja sulki sen vuonna 2006 sen jälkeen, kun poliisit suorittivat tilalla kotietsinnän. Hän koki että hänen yksityisyyttään oli loukattu, eikä hän halunnut enää asua Neverlandissä. Kotietsintä liittyi oikeuskäsittelyyn jossa Jackson oli syytettynä lapseen sekaantumisesta. Myöhemmin hänet vapautettiin kaikista syytteistä. Nyt tilan omistaa rahoitusyhtiö ja se on ollut pitkään myynnissä 67 miljoonan dollarin hintaan. Samaan aikaan kun paikalle on etsitty uutta omistajaa, sen olemusta on karsittu; muun muassa huvipuistolaitteet ja eläimet on viety pois. 

Me löysimme Neverlandin karttaohjelman avulla. Ajelimme Solvangista noin 20 minuuttia pohjoiseen. Ohitimme Los Olivoksen pikkukaupungin, monia monia hevostiloja ja paljon peltoa. Neverland oli todellakin ihan pienen maaseututien varressa kaukana kaikesta. Portti tulee vastaan aika yllättäen, eikä se ole mikään kovin suuri ja näyttävä, joten me ajoimme ensiksi sen ohitse. Käytännössä portti ja sen takana oleva vartijan koppi ovat ainoat asiat jotka Neverlandistä pääsee näkemään. Mutta joka paikka on täynnä fanien muistokirjoituksia, Michael Jacksonin kuvia ja kukkia. Vaikka aika ja aurinko ovat haalistaneet suurimman osan kirjoituksista, voi selvästi nähdä, että kivisen muurin joka ikisessä kivessä on joskus ollut tekstiä. Tämä on varmasti ollut monen fanin pyhiinvaelluspaikka. Nyt se on selvästi hiljentynyt ja me olimme siellä ainoat ihmettelijät. Lähtiessämme ohitse ajoi toinen auto joka luultavasti myös ajoi vahingossa ensin portin ohitse. Hetken tekstejä luettuamme, jatkoimme matkaa. 

neverland_portti.jpg
neverland_puu.jpg
Neverland_kivi.jpg
neverland_aita.jpg

Oli mielenkiintoista nähdä kuinka Michael Jackson on vaikuttanut niin monen ihmisen elämään. Vielä lähes kymmenen vuoden jälkeenkin fanit ajavat Neverlandiin muistelemaan häntä. Ja varmasti on monia, jotka haluaisivat siellä käydä mutta joilla ei ole siihen mahdollisuutta. 

Ovi matkavuoteen 2017 sulkeutuu

Paula Gaston

On aika taas summata viime vuoden tapahtumat; huippuhetket ja karikot, ja jatkaa siitä sitten eteenpäin uusiin seikkailuihin. Vaikka matkailurintamalla vuosi oli harvinaisen rauhallinen, on se silti ollut ikimuistoinen ihan muista syistä. 

14624392_1403727913012781_3568013238991847424_n.jpg

Tammikuussa matkustin Suomeen muutamaksi viikoksi tapaamaan perhettä ja ystäviäni. Silloin meille oli juuri selvinnyt että myöhemmin samana vuonna perheemme kasvaisi uudella pikku-reissaajalla. Siinä vaiheessa tietenkin tiesimme jo, että vauvan syntymän jälkeen matkailemme jonkun aikaa vain lähialueilla. Kävi kuitenkin niin, että myöskään raskausaika verotti sen verran voimia, että emme juurikaan tehneet ulkomaan matkoja.

Suomen matkalla kävin myös Matkamessuilla Helsingissä muutaman vuoden tauon jälkeen. Oli mielenkiintoista nähdä mitkä asiat messuilla olivat muuttuneet, ja tavata tuttuja. 

 

 

 

 

Suomen Matkamessujen vastapainoksi pääsin helmikuussa Travel Adventure Show:hun täällä Kaliforniassa, Santa Clarassa. Huippuhetkenä tapahtumassa oli ehdottomasti Amazing Racen Phil Keoghan tapaaminen, mutta kävin kuuntelemassa myös monta muutakin mielenkiintoista luentoa.

16465736_449536515170353_4461247977066856448_n.jpg
16584787_182851445534444_1070705398085844992_n.jpg

Maaliskuussa vierailin ystäväni kanssa näytelmäkirjailija Eugene O'neillin Tao-talossa Danvillessä (pääkuva). Alue kuuluu kansallispuistoihin ja näin ollen sain ruksata sen pois käymättömien puistojen listalta.

Huhtikuussa saimme vieraita kun mieheni sukulaiset tulivat käymään. Heillä oli toiveena nähdä Alcatraz. Suuntasimme siis San Franciscoon ja veneilimme vankilasaarelle käymään upeassa kevätsäässä. Vaikka se ei ollut minulle ensimmäinen kerta Alcatrazissa, riitti siellä silti katseltavaa toiseenkin kertaan.

Toukokuussa suuntasimme Etelä-Kaliforniaan road tripille. Pikkuneitimme pääsi ensimmäistä kertaa elämässään Disneylandiin, ja sehän oli tietenkin hänelle vuoden kohokohta.

17495305_1817362241918107_5890291554744008704_n.jpg
19050374_1595817947095566_383043810730442752_n.jpg

Road trippimme virallinen syy oli perhejuhla. Pääsimme samalla tutustumaan Temeculan viinialueeseen jossa häät järjestettiin.

Häiden jälkeen matka jatkui vielä etelämmäs San Diegoon saakka. San Diegossa tutuksi tulivat sen kuuluisa vanha kaupunki, rannat, Cabrillo National Monument, Gaslamp District ja Top Gunin kuvauspaikat

18444863_305639699858206_8359550003621920768_n.jpg
18579678_257085754757887_7878218791195246592_n.jpg

San Diegosta lähdimme ajelemaan takaisin pohjoista kohti koukaten Joshua Treen kansallispuistossa, Mojaven aavikolla, Cesar Chaves National Monumentilla sekä Sequoia ja Kings Canyonin kansallispuistoissa. Sequoia National Parkissa näimme muun muassa maailman suurimman puun. Ajoimme myös pätkän alkuperäistä Route 66:ä.

Road tripin jälkeen olikin aika rauhoittaa vähän menoa ja keskittyä tulevaan perheenlisäykseen. Sen verran reissasimme lähimaisemissa, että kävimme katsastamassa Port Chicagon National Monumentin ja John Muirin talon, jotka nekin kuuluvat kansallispuistoihin.

18644989_832659456885275_6371184182290284544_n.jpg
18644931_1974305789465653_8047505013066432512_n.jpg
18580463_718015725069565_3639374567291486208_n.jpg
18811980_1596316860392519_4417657177158713344_n.jpg

Elokuun lopussa, täydellisen auringonpimennyksen aikaan, syntyi meille sitten pieni tyttövauva. Ehdottomasti koko vuoden kohokohta! Muutama kuukausi meni totutellen uuteen elämäntyyliin. Kävin sentään vanhoja työkavereitani moikkaamaassa Instagramin päämajalla. Mainittakoon se nyt kun ollaan tekemässä Instagram -aiheista juttua. 

21373462_1204044343035560_2447517333015494656_n.jpg
22857592_291885821306182_1946967761141891072_n.jpg

Vuosi oli yksi Kalifornian historian pahin metsäpalojen suhteen. Mekin saimme siitä osuutemme, tosin vain savun muodossa. Napa Valleyn ja Sonoman viinialueet kärsivät pahoin ja sadat ihmiset menettivät kotinsa. Se oli kauheaa! Pahimmillaan pysyttelimme sisällä sillä ilman laatu oli vaarallisella tasolla. Aurinkokin näkyi pienenä pallona savuharson läpi silloin kun näkyi.

Yksi vuoden erikoisimmista käyntikohteista oli varmasti Museum of Ice Cream, eli jäätelömuseo. En ole koskaan käynyt vastaavanlaisessa paikassa, uimme muun muassa strösseli-altaassa. Meillä oli museossa tosi hauskaa vaikka olisimme mieluusti olleet siellä kauemminkin.

22429595_1878908272419346_2667557754654162944_n.jpg
IMG_3801.JPG

Vauva pääsi ensimmäiselle matkalleen kun lähdimme joulunviettoon Etelä-Kaliforniaan Los Angelesin seudulle. Menomatka oli pitkä ja hidas, mutta kotimatkan katkaisimme mukavasti pysähtymällä puoleen väliin. Yövyimme ihastuttavassa tanskalaiskylässä, Solvangissa Santa Barbaran lähistöllä. Ihan sen lähellä on pieni kylä jonka perukoilta löytyy Michael Jacksonin Neverland Ranch. Kävimme lukemassa fanien jättämiä kirjeitä ja seinäkirjoituksia sen portilla.

IMG_3798.JPG
IMG_3802.JPG

Itse joulun aikaan vierailimme Mission Inn Hotel & Spa:ssa Riversidessä, joka on aina koristeltu upeasti, sekä McDonalds museossa. Molemmat aika erikoisia vierailukohteita ja niistä tulossa blogiin juttua myöhemmin. 

IMG_3777.JPG

Tälle vuodelle onkin jo suunnitelmia tehty matkojen suhteen ja toivottavasti lisää on tulossa. Hyvää uutta matkailu-vuotta kaikille!

 

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, joten kaikki kuvat ovat Instagram -tililtäni, @paulagaston. Käythän seuraamassa! IGTT:n vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover . Viinilaakson viemää -blogi löytyy myös Facebookista ja Twitteristä.