Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_uusin.jpg

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Kemi

Suomen kuuluisin muumio ja Keminmaan vanha kirkko

Paula Gaston

Nyt kun ollaan päästy kesäloma -jutuissa Kemiin saakka, niin kerronpa samalla vierailustamme Keminmaan Vanhaan kirkkoon. Olen suunnitellut vierailevani siellä jo vuosia, mutta pari viimeistä kesää kirkko oli suljettuna korjaustöiden vuoksi. Meillehän näyttää tulleen tavaksi käydä Suomen lomilla kirkkovierailuilla, jostakin kumman syystä. Ja nytkin, ennen kuin checkasimme itsemme sisään Seaside Glass Villoihin, joista kerroin teille viimeksi, ajelimme Keminmaalle kirkkoa katsomaan. Ja samalla Suomen ainutta esillä olevaa muumiota.

KEMINMAAN VANHA KIRKKO JA SEN MUUMIO

Keminmaan Vanha kirkko, eli Pyhän Mikaelin kirkko edustaa keskiaikaista kirkkoarkkitehtuuria. Se on tiettävästi rakennettu vuonna 1520, tai vähän sen jälkeen, ja sen rakennusmateriaalina on ollut luonnonkivi. Kirkko ei ole mikään suuren suuri, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Vierailemaan pääsee kirkkosalin lisäksi myös sakastiin, joka on muurattu kirkkoon myöhemmin. Kirkon eteinen on varsinaiselta nimeltään asehuone, ja siellä on esillä vanhat jalkapuut sekä ruumispaarit. Kirkossa oli vähän hämyinen ja rauhallinen tunnelma, vaikkakin meidän pienin neiti testaili siellä kiviseinien akustiikkaa huomatessaan, että kirkossa kaikuu. Ja kaikuihan se.

Keminmaan Vanha kirkko ja sen muumio

Keminmaan Vanha kirkko ja sen muumio

keminmaan_kirkko_etupiha.jpg
Kirkko oli vielä osittain kunnostustöiden alla, joten siitä oli vaikea saada hyvää kuvaa ulkoa.

Kirkko oli vielä osittain kunnostustöiden alla, joten siitä oli vaikea saada hyvää kuvaa ulkoa.

keminmaan_kirkko_matkamies.jpg
keminmaan_kirkko_ukko.jpg
keminmaan_kirkko_sisa.jpg

Kirkon kauniit kattomaalaukset ovat vuodelta 1650, mutta valitettavasti niiden tekijä ei ole tiedossa.

keminmaan_kirkko_katto.jpg

MUUMIO JOKA TANSSI SOTILAIDEN KANSSA

Keminmaan Vanha kirkko on tullut tunnetuksi läpi Suomen kirkossa olevasta muumiosta. Seurakunnan entinen kirkkoherra, Nicolaus Rungius lausui eläessään sanat: “Jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat tosia, niin se ei koskaan mätäne.” Rungiuksen ruumis on nähtävissä lasikuvun alla kirkon alttarin vieressä, mutta valokuvien ottaminen siitä on kiellettyä. Rungius kuoli vuonna 1629. Ja siellähän se kirkkoherran ruumis tosiaan makasi, muumioituneena. Vähän minua arvelutti, että uskaltaako 7-vuotias neitimme kurkata lasiarkkuun, sillä hän saa painajaisia herkästi kaikesta jännästä. Muumio ei kuitenkaan näyttänyt hänestä pelottavalta tai edes kovin kiinnostavalta, ja hän mieluummin kierteli kaunista kirkkoa.

Rungiuksen ruumis on alttarilla lasiarkussa jonka kannet voidaan sulkea. Se näkyy kuvassa vasemmalla.

Rungiuksen ruumis on alttarilla lasiarkussa jonka kannet voidaan sulkea. Se näkyy kuvassa vasemmalla.

Alttarin alle on haudattu ainakin 40 muutakin ruumista, sillä lattian alle hautaaminen oli 1600-luvulla yleistä. Haju- ja hygieniasyistä tällainen hautausmenettely kiellettiin vuonna 1822 keisarin julistuksella. Jossain vaiheessa alttarin alta kerättiin luita ja pääkalloja ulkona olevaan luukoppiin, ja niin alttarin alle voitiin taas haudata lisää ruumiita. 1800-luvulla kirkkoa käytettiin sekä ruumishuoneena, että talvihautana.

Hautausmaan perällä oleva luukoppi.

Hautausmaan perällä oleva luukoppi.

Jos oikein tarkkaan katsoo, niin huomaa, että muumiolta puuttuu toinen käsi. Erään tarinan mukaan saksalaiset sotilaat juhliva sodan aikana ja tanssivat muumion kanssa, jolloin sen käsi irtosi. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty näyttämään todeksi, vaan se lienee keksitty juttu. On todennäköisempää, että käsi on otettu pyhäinjäännökseksi jonnekin. Aikamoinen tarina kumminkin!

Keminmaan Vanha kirkko on ehdottomasti vierailemisen arvoinen, jos on sillä suunnalla liikkeellä. Jotenkin sitä pikkuhiljaa on alkanut ymmärtää, kuinka suuri osa suomalaista historiaa nämä vanhat kirkot ovat. Ja ovathan ne kauniitakin! Ensi kerralla kun olet reissun päällä Suomessa, niin käyppäs katsomassa millainen kirkko kaupungilla on. Me olemme saaneet monta yllätystä, kun emme ole odottaneet niin hienoja elämyksiä!

 
 

Seaside Glass Villas ja Kemin ympärivuotinen lumilinna

Paula Gaston

*Kaupallinen yhteistyö: Experience365

Nyt vähän surullisempien uutisten jälkeen, päätin tarttua vähän kivempaan aiheeseen. Viime viikolla me nimittäin hyppäsimme taas pirssin rattiin, ja teimme jo perinteeksi tulleen kesäreissun Kemiin. Yleensä vierailemme sukulaisilla, käymme katselemassa kaupunkia ja ajelemme Ruotsin puolelle Haaparantaan ostoksille. Tällä kerralla saimme myös kunnian olla Experience365:n vieraana. Pääsimme yöpymään uusissa lasikattoisissa huviloissa ihan meren rannassa, sekä vierailemaan ympärivuotisessa lumilinnassa. Kaikkihan varmaankin ovat kuulleet Kemin talvisesta LumiLinnasta, mutta kuinka moni on ehtinyt käymään uudessa, kesälläkin auki olevassa SnowExperience365:ssä?

Seaside Glass Villas ja Kemin ympärivuotinen lumilinna

Seaside Glass Villas ja Kemin ympärivuotinen lumilinna

YÖ KEMIN SEASIDE GLASS VILLASSA

Kemin LumiLinna-alueelle vuonna 2016 avatut Seaside Glass Villat ovat pieniä, hirrestä valmistettuja mökkejä, joita voi vuokrata kun etsii jotain vähän eksoottisempaa normaalin hotellihuoneen sijaan. Villojen erikoisuutena on niiden lasiset seinät ja lasikatto, joista voi ihailla merimaisemaa tai vaikka tähtiä taivaalla. Nyt kesäaikaan taivaalla loistaa tietysti yöttömän yön aurinko, mutta talvella olisi upeaa palata takaisin katselemaan revontulia. Villojen vieressä on matkailuvaunu-alue niille, jotka saapuvat paikalle vaunuilla tai matkailuautoilla.

seaside_glass_villa_kids.jpg
seaside_glass_villas_ulkoa.jpg

Vaikka mökit ovat suhteellisen pieniä, niissä on kaikki tarvittava. Jopa pieni keittiö. Kaikki on tietenkin uutta, ja siinä mielessä villat ovat ihanan siistejä. Itse mietin alussa, että onkohan niissä myös vessat ja suihkut, mutta voin kertoa, että molemmat löytyy. Lämmintä vettä tosin riittää vain 13 minuutin suihkuun, mutta siinä ajassa minä ja lapset kävimme helposti pesulla. Ilmanlämpöpumppu piti pienen mökkimme viileänä vaikka olimme liikkeellä niinä heinäkuun lopun helteisimpinä päivinä.

Koska mökin kaksi seinää ja katto on lasia, sisällä on tietysti reilusti valoa vaikka verhotkin olivat kiinni. Nukkumiseen avuksi meille oli jätetty silmälaput. Auringon kääntyessä illalla, avasimme verhot ja pääsimme ihailemaan upeaa merimaisemaa. Siis ihan mielettömän kaunis ja rauhallinen näkymä! Olisin voinut tuijotella sitä vaikka koko yön. Tarvetta kattoverhon avaamiseen ei meillä oikeastaan ollut, sillä aurinko oli sen verran kirkas, mutta halusimme toki kokeilla miltä tuntuu makoilla sängyllä ja katsella taivasta. Ja halusin toki myös ottaa blogiin muutaman kuvan verhot auki. Siinä vaiheessa aloin funtsimaan, että miten ihmeessä ne verhot voi aukaista, sillä en ylettynyt kattoon asti, eikä mökissä ollut mitään kättä pidempää. Vastaanotosta sain sitten apuja tähänkin. Verhot avataan niille tarkoitetulla kepillä mutta paperiset verhot ovat vähän hauraat, ja niitä availlessa pitää olla aika varovainen. Ehkä joku helpompi, vaikka sähköinen systeemi sopisi näihin ikkunoihin paremmin. Varsinkin kun tällaisten lasisten villojen ja iglujen koko idea on oikeastaan siinä, että voi katsella taivasta.

Seaside Glass Villa sisältä

Seaside Glass Villa sisältä

seaside_villa_glass_roof.jpg
seaglass_villa_tonttu.jpg
seaglass_villas_suihku.jpg

Ihan kivenheiton päässä mökeistä on uimaranta, frisbee golf rata ja lasten leikkipuisto. Me emme kuitenkaan niihin ehtineet, sillä sattuipa myös tivoli olemaan ihan lähimaastoissa. Omat lapseni eivät ole koskaan kokeneet vielä Suomessa kiertävää tivolia, joten nyt oli korkea aika kokea sekin. Kävelimme myös rantaan vanhoille makasiineille, joissa on nykyään ravintoloita, ja söimme herkkukorin illalliseksi.

Makoisten unien jälkeen heräsimme kauniiseen auringonnousuun ja suuntasimme aamupalalle päärakennuksen Lumihiutale -ravintolaan. Tarjolla oli kauniisti katettu aamiainen, jonka söimme näköalaterassilla ulkosalla.

Lumihiutale ravintolan terassilta oli upea merimaisema

Lumihiutale ravintolan terassilta oli upea merimaisema

seaside_glass_villa_mehu.jpg
seaside_glass_villa_lohi.jpg
Terassilta oli hienot näkymät merelle ja villoihin.

Terassilta oli hienot näkymät merelle ja villoihin.

SNOWEXPERIENCE 365; KEMIN YMPÄRIVUOTINEN LUMILINNA

Ympärivuotinen lumilinna, eli virallisesti SnowExperience 365:n elämystila, sijaitsee ihan Glass Villojen viereisessä rakennuksessa. Vaikka ulkona oli melkoinen helle, sisällä tilassa pääs vilvoittelemaan -5C asteessa. Suurin osa alueesta on varattu jääravintolaa varten, joka onkin jääpöytineen ja porontaljatuoleineen todella kaunis. Ravintolan ympärillä on erilaisia jääveistoksia, ja jäälinnan yhteydessä on liukumäki jota voi käydä laskemassa. Vierailulle on hyvä olla pukeutunut lämpimästi, ja sellaisiin vaatteisiin, joilla voi liukua alas jäätä pitkin. Lapsille saimme vastaanotosta lainaan lämpimät haalarit, huopatossut ja hauskat lumilinnahatut. Aikuisille tarjolla on lämpimiä vilttejä.

Elämystila ei ole mikään suuren suuri, joten sen käy katsomassa aika nopeasti. Lapset toki olisivat viihtyneet liukumäessä vaikka kuinka kauan. Samassa rakennuksessa lumilinnan kanssa toimii myös vastaanotto, matkamuistomyymälä, Day Spa, Lumipallo jäätelöbaari sekä Lumihiutale -ravintola. Villoissa majoittuvilla on vapaa sisäänpääsy elämystilaan, muut voivat voivat vierailla siellä erillistä maksua vastaan. Talviaikaan se ihan varsinainen LumiLinnakin on tällä samalla alueella.

Päärakennus

Päärakennus

Lumipallo jäätelöbaari ja sisäänkäynti SnowExperienceen

Lumipallo jäätelöbaari ja sisäänkäynti SnowExperienceen

lumilinna_logo.jpg
Jääravintola

Jääravintola

lumiravintola_paula.jpg
lumilinna_ikkuna_2.jpg
lumilinna_kuvio.jpg
lumilinna_liukumaki.jpg
lumilunna_paula.jpg

Tämä oli kyllä hauska kokemus upeissa maisemissa! Itse nautin Seaside Glass Villasta, ja palaisin mielelläni uudelleen talvella kun ikkunasta näkyy lunta, jäätä, tähtiä ja ehkä myös niitä revontuliakin. Mutta lasten kohokohta oli tietenkin SnowExperience! Jäämme odottelemaan seuraavaa sellaista talvea jolloin olemme Suomen maisemissa, josko silloin taas pääsisimme Kemiin.

 

10 Matkakuvaa vuosien varrelta, vol 3

Paula Gaston

Aina aika ajoin blogeissa on näkynyt matkakuvahaasteita. Itsekin olen osallistunut pariinkiin otteeseen, ja postannut matkakuvia eri puolilta maailmaa. Toisten matkakuvia on kiva katsella, ja vielä kivempaa on kaivautua omiin vanhoihin albumeihin etsimään omia versioita kuvista. Sieltä tulvahtaa esiin aina niin paljon muistoja!

Tässäpä tulee nyt siis matkakuvani haasteeseen numero 3. Ensimmäiset matkakuva -jutut löydät täältä:

Kymmenen matkakuvaa vuosien varrelta

Kymmenen matkakuvaa vuosien varrelta, vol 2

KAIKKIEN AIKOJEN LEMPIOTOKSENI

nara_kynttilat.jpg

Tästä kuvasta tuli nopeasti yksi lemppareistani. Omat rakkaat matkalla mukana! Nyt meillä on toki sitten yksi pienen pieni reissaaja lisää, mutta tässä kuvassa meitä oli vielä kolme. Kuva on otettu Japanin Narassa, Todaiji temppelissä, jonka sisällä asuu maailman suurin Buddha patsas. Temppeli kuuluu UNESCON maailman perintöluetteloon ja onkin kyllä upea rakennus.

YLLÄTTÄVÄ TILANNE

geisha_tiella.jpg

Kun lähdimme Japaniin, ajattelin, että haluan nähdä geishan. Sitten luin, ettei geishoja noin vain nähdä, eikä niitä ole jäljelläkään kuin parisen sataa. Eräänä iltana olimme kävelyllä kun ohitsemme vilahti nopeaakin nopeammin oikea geisha. Se hetki oli ihan taianomainen, enkä kerennyt tekemään yhtään mitään. Olimme tosi onnekkaita kun satuimme näkemään samana iltana useita geishoja matkalla töihin Kioton Gion -korttelissa. Sitä iltaa en unohda ikinä!

LÄHELTÄ LÖYTYNYT HELMI

solvang_toimisto.jpg

Joulumatkallamme pysähdyimme yöksi Solvangin kaupunkiin täällä Kaliforniassa. Vaikka olin käynyt siellä kerran aiemminkin pyörähtämässä, olin yllättynyt miten paljon tykkäsin tästä Tanskalais -kaupungista. Käveleskelimme kaupungilla, pysähdyimme pikkukauppoihin ja aamupalaksi söimme tietenkin viinereitä. Täydellistä!

VALKOISTA HIEKKAA JA TURKOOSIA VETTÄ

varpaat.jpg

Jos nopeasti täältä Kaliforniasta pitäisi jonnekin paratiisiin päästä, niin varmaankin suuntaisimme Havaijille. Siellä pääsee aina köllöttelemään hiekalle ja snorklaamaan turkoosiin veteen. Snorklaamiseen tuleekin melkein himo kun sitä ei pääse vähään aikaan tekemään. Kaikki upeat korallit ja värikkäät kalat ovat kertakaikkiaan niin upeaa katsottavaa. Tässä kuvassa ollaan Big Islandilla.

JOS PITÄISI AJATELLA SANAA VAPAUS, NÄEN TÄMÄN MIELESSÄNI

maisema.jpg

Olemme useamman kerran ajelleet Nevadassa, ja pahimmillaan tai parhaimmillaan näyttää tältä. Täydellinen vapaus tehdä mitä haluaa tai mennä mihin haluaa! Ei ketään muita. Autiomaan poikki ajaminen on kiehtovaa mutta samalla myös vähän pelottavaakin. Tällä matkalla ajoimme intiaani reservaatin läpi, näimme Joosuan puita ja villihevosia, sekä jouduimme lumimyrskyyn. Kaikenlaista voi sattua huitsin Nevadassa!

IDYLLISTÄ ELÄMÄÄ

Nutshell.jpg

Aika idyllistä oli tunkea itsensä Englannin pienimpään pubiin iltapäivä olusille. Ja pieneksihän se pubi kävi kun seitsemän hengen porukkamme yritti kaikki mahtua sisälle mutta hauskaa oli. Ja siis sitä idyllistä. 

LUKSUSTA ON...

luksus.jpg

Luksusta on ehdottomasti päästä välillä lentämään business -luokassa, ja varsinkin jos lentoyhtiönä on All Nippon Airlines. Palvelu oli erinomaista ja ruoka päihitti monen ravintolan ruoan. Jos pääsisi aina lentämään näin, olisikohan sitä määränpäässä aina iloisena ja ilman jet lagia.

ARKKITEHTUURIA KAUNEIMMILLAAN

verikirkko.jpg

Pietarin Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, eli Verikirkko, on yksi kauneimmista rakennuksista joita olen nähnyt. Tähän kategoriaan olisi löytynyt useita kuvia, esimerkiksi Japanista, mutta kallistuin nyt Venäjän puoleen. Pietarihan oli täynnä upeita rakennuksia sekä sisältä että ulkoa.

KATKERANSULOINEN MATKAMUISTO

petra_aasit.jpg

Olen edelleenkin vähän katkera, että Israeliin ja Jordaniaan suuntauvalla matkallamme jouduin toistuvasti rajatarkastajien syyniin. Jordanian rajalla bussilastillinen matkailijoita odotti kun minua kuulusteltiin takahuoneessa. Kaikki meni lopulta hyvin ja matka oli onnistunut, mutta muistoja noista tarkastuksista ei ole aika kullannut. Tosin, nythän ne tuntuvat jänniltä seikkailuilta. 

PAIKKA, JOSSA KÄYMISESTÄ ON VIERÄHTÄNYT LIIAN PITKÄ AIKA

lumilinna.jpg

Tähänkin kohtaan olisi löytynyt kuvia vaikka millä mitalla. Ihan mikä tahansa kuva Suomestakin olisi tähän nyt sopinut, sillä emme ole päässeet Suomeen pitkään aikaan. Vauvan syntymän takia olen ollut elämäni pisimmän rupeaman pois Suomesta. Valitsin kuitenkin kuvan Kemin Lumilinnasta, sillä siellä käynnistä on vierähtänyt todella monta vuotta. Olemme harvemmin Suomessa talviaikaan, ja joka vuosi mietin kuinka mukavaa olisi taas päästä käymään taas Lumilinnassa. No, eihän sitä tiedä vaikka ensi vuonna olisi talviloman aika.

 

Haaste on lähtenyt liikkeelle Enemmän kuin äiti -blogista (alunperin samaisen bloggaajan Journey Diary -nimisestä blogista). Mikäli haluat osallistua haasteeseen, voit koota omat kuvasi ja linkata postauksesi sitten alkuperäiseen haasteeseen. Ja mielellään minäkin niitä lueskelen, eli tähänkin kommenttikenttään voi postailla linkkejä haasteen eri versioihin, tai muuten vain jättää kivoja viestejä!

Tässä vielä kategoriat:
1. Kaikkien aikojen lempiotokseni
2. Yllättävä tilanne

3. Läheltä löytynyt helmi
4. Valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä
5. Jos pitäisi ajatella sanaa vapaus, näen mielessäni tämän
6. Idyllistä elämää
7. Luksusta on...
8. Arkkitehtuuria kauneimmillaan
9. Katkeransuloinen matkamuisto
10. Paikka, jossa käymisestä on vierähtänyt liian pitkä aika

Joka kesäinen Suomi-ikävä iskee jälleen

Paula Gaston

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, joten kaikki kuvat ovat Instagram -tililtäni,@paulagaston. IGTT:n vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Muru MouTravellover ja Scimbaco

Niinhän se on, että ulkosuomalaisen kovin ikävä Suomeen iskee aina kesällä kun some-kanavat täyttyvät mitä ihanimmista kesäkuvista. On järviä, Lapin maisemia, mustikkapiirakkaa, veneilyä ja jäätelötötteröä. Uskokaa tai älkää, mutta kaipaan myös kunnon ukkosta joista myös on viime aikoina ollut kuvia, tai ylipäätään kunnon sään vaihteluita. Täällä meillä kun ei ukkosia juurikaan ole.

Tänä kesänä emme valitettavasti pääse Suomeen mutta suunnitelmissa on jo ensi kesän seikkailut. Olen merkkaillut muistiin jotain kiinnostavia paikkoja kotimaassa joissa olisi kiva käydä ja joista olen lukenut täällä ollessani. Mikä siinä on, että kun asuu Suomessa niin ei tule juurikaan harrastettua lähimatkailua ja sitten sitä vasta ulkomailla tajuaa, kuinka monta mielenkiintoista paikkaa on näkemättä. Ja Suomen upeaa luontoa. Näiden näkemiseen ei edes yksi pidempi reissu riitä.

Viime kesänä  vietimme aikaa lähinnä kotikaupungissani Kokkolassa josta yllä olevat kuvat ovat. Kokkolan vanhassakaupungissa Neristanissa on mukava kuljeskella kesällä ja meren rannalla voi ihailla yötöntä yötä. Oikean puoleinen kuva on Evijärveltä. Olisipa ihanaa päästä pulahtamaan järveen tänä kesänä, se voittaa uima-altaan mennen tullen!

Vietin aikaa myös ystäväperheen luona entisessä kotikaupungissani Vaasassa. Tuntui ihan hassulle, että siellä asuessani en koskaan käynyt katsomassa esimerkiksi Vanhan Vaasan raunioita, kirkkoa tai Söderfjärdenin meteoriihtä. Näissä paikoissa täytyy varmaan kierrättää vielä amerikkalainen mieheni joka ei ollut mukana viime kerralla. 

Sitten ajelimme muutamaksi päiväksi myös Kemiin sukulaisia tapaamaan. Kemi on siitä kiva kaupunki, että siellä on aina jotain hauskaa tapahtumaan meneillään. Lapsille oli tarjolla ilmaista ohjelmaa liikennepuistossa ja joulupukkikin oli juuri avannut satamakonttorin kaupunkiin. Yhtenä aurinkoisena päivänä kävimme Ylivieskan vasta palaneen kirkon raunioilla. Se oli aika hiljentävä paikka.

Kaikki tämä niin lähellä! Ulkomailla asuminen on ainakin opettanut sen, että olen ottanut kotimaan lähipaikat ihan itsestäänselvyytenä. Nyt vasta on olen herännyt siihen, että moni paikka koti-Suomessa on vielä näkemättä. Varsinkin kun mieheni katsoo näitä asioita ulkomaalaisen silmin ja ihastelee Suomessa asioita jotka minulle on jotenkin arkisia. Toivottavasti päästään pian sinne suunnalle taas ihmettelemään Suomen kauneutta!

Onko kaikki muut ulkosuomalaiset matkanneet Suomeen tänä kesänä? 

Kemi - ympärivuotinen talvikaupunki

Paula Gaston

Kemi on pitkälti profiloitunut talvikaupungiksi sen aktiviteettien ja kuuluisan LumiLinnan vuoksi. Kemissä on kuitenkin tekemistä ympäri vuoden, se tuli taas todistettua viime viikolla kun olimme siellä käymässä. Kemiläiset nauttivat kesällä merestä, vihreästä luonnosta ja kaikenlaisista tapahtumista. Talvea ei kuitenkaan unohdeta, nimittäin joulutontut olivat siellä jo liikkeellä.

Kemiläisten "olohuoneessa" eli Sisäsatamassa on tänä kesänä Joulupukin Satamakonttori. Joulupukki on konttorilla tapaamassa lapsia aina torstaista lauantaihin iltapäivällä, muuten paikalla voi nähdä makasiinikahvilaa pyörittäviä tonttuja. Kävimme jututtamassa joulupukkia joka olikin jo kiinnostunut lahjatoiveista ja vietti tovin jutellen jokaisen lapsen kanssa. Joulupukkia ei saanut kuitenkaan valokuvata vaan jokaisen lapsen kanssa otettiin kuva jonka sai ostaa 30€:lla. Juttusille pääsi veloituksetta.

Joulupukin Satamakonttori on näissä makasiinirakennuksissa ihan meren rannassa.

Joulupukin Satamakonttori on näissä makasiinirakennuksissa ihan meren rannassa.

Sisäsatamassa käydään muutoin viettämässä aurinkoista päivää tai istumassa iltaa rantaravintoloissa. Rannan tuntumassa on useampi ravintola terasseineen, vanhat makasiinit ja Kemin Jalokivigalleria. Me kävimme myös Kemin Liikennepuistossa jossa oli ohjattua ohjelmaa lapsille. Pienen liikennekoulun jälkeen jokainen pääsi ajamaan polkuautolla inssiajon, jonka jälkeen pääsi sitten liikenteeseen. Muuten ohjelmaa oli pomppulinnasta kasvomaalauksiin ja kaikki veloituksetta. Pisteet Kemiin!

Kemin kuuluisin nähtävyys lienee Jäänmurtaja Sampon lisäksi sen joka talvinen lumilinna. Olimme Kemin LumiLinnassa käymässä muutama vuosi sitten jolloin teemana oli sarjakuvat. Linna oli todella vaikuttava ja vietimme siellä paljon aikaa vaikka ulkona oli -30C. LumiLinnassa on perinteisesti ollut myös LumiHotelli jossa suunnittelimme yöpyvämme (siis amerikkalainen mieheni suunnitteli) kunnes totesimme, että on kertakaikkiaan niin kylmä, että on parempi pysytellä sukulaistemme lämpimässä talossa. Hotellihuoneisiin pääsee katsomaan miltä ne näyttävät vaikkei yöpyisikään. LumiRavintola oli mielestäni kaunis jääpöytineen ja poron taljoineen. Samoin LumiKappeli. Tämä LumiLinna oli kolmas näkemäni ja näistä kolmesta mielestäni mieleen painuvin. 

Lumilinna.jpg

LumiLinna oli tuolloin ihan Kemin Sisäsatamassa meren jäällä jonka vieressä on useita ravintoloita ja palveluita. Miehelleni erikoista oli jo se, että hän pääsi meren jäälle kävelemään. Ensi vuonna linna muuttaa Mansikkanokalle joka sekään ei ole kaukana Sisäsataman palveluista. Kannattaa mennä käymään jos on siihen mahdollisuus!