Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_uusin.jpg

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Kanab

Grand Staircase-Escalante ja Toadstool Hoodoos Utahissa

Paula Gaston

Reissumme yksi parhaista patikkapoluista löytyi hieman yllättäen Utahin ja Arizonan rajalta, ihan tien varresta. Olimme jo jättäneet taaksemme kuuluisan Zionin kansallispuiston ja yöpyneet Kanabin pikkukaupungissa. Siitä lähdimme sitten ajelemaan kohti Pagen kaupunkia, jonne majoittuisimme seuraavaksi. Karttaa katsoessa olin kuitenkin bongannut erikoisia hoodoita, eli kivimuodostelmia, melkein tien varresta. Kun kyltti Toadstoolille tuli vastaan, päätimme hetken mielenjohteesta pysähtyä katsomaan, olisiko se jotain mitä voisimme käydä katsomassa.

Grand Staircase-Escalante ja Toadstool Hoodoos polun alku (Utah)

Grand Staircase-Escalante ja Toadstool Hoodoos polun alku (Utah)

 

UPEA GRAND STAIRCASE-ESCALANTE

Toadstool Trail on osa kiisteltyä Grand Staircase-Escalanten National Monumentia. Kiistaa on aiheuttanut se, että alue on todella laaja, ja kun presidentti Bill Clinton teki siitä suojelualueen, kyseenalaistettiin presidentin valtuudet nimittää monumentiksi niin iso alue. Grand Staircase-Escalanten alueelta löytyy lukuisia määriä erilaisia kivimuodostelmia, sadevesien muovaavia solia ja kanjoneita, sekä kalliomaalauksia. Lisäksi nyt ollaan dinosauriiden entisillä asuinalueilla, ja maastosta on löytynyt paljon fossiileja ja jalanjälkiä. Vuonna 2013 kalliokosta löydettiin jopa kokonaan uusi laji. Grand Staircase-Escalanten nimi juontaa sen kiviseinämästä, joka kauempaa näyttää portaikolta. Escalante taas on alueella virtaava joki.

Vuonna 2017 presidentti Donald Trump määräsi monumentin pinta-alaa pienennettäväksi 47%:lla, avaten ovia maan käytölle kaivos- ja tienrakennustarkoituksiin. Pienennystä vastaan nostettiin useita lakisyytteitä, joten asian käsittely toistaiseksi jatkuu.

TOADSTOOL TRAIL JA HIENOT SIENIKIVET

Polku joka johdattaa hoodoo -kiville lähtee siis ihan Highway 89 varresta. Sen luona on pieni parkkipaikka, ja kyltti joka kertoo alueesta. Kun saavuimme parkkipaikalle, siellä oli jokunen muukin auto, ja ihmisiä lähdössä patikoimaan. Polku on edestakaisin käveltynä vain (1,5 mailia) pitkä, ja maasto helppokulkuista, joten tämä reitti sopii myös lapsille. Osan matkaa kuljimme jonkunlaisen pienen puron hiekkaista pohjaa, ja ajoittain sen viererssä kulki myös polku. Muutamaan otteeseen jouduimme kiipeämään muutaman kiven verran, mutta ei mitään sellaista mistä lapsoset eivät suoriutuisi. Isommalla neidillä oli hauskaa kiipeillessä ja pienempi otti pienet päiväunet kantorinkassa.

Polkuja Toadstool Trailillä Utahissa

Polkuja Toadstool Trailillä Utahissa

toadstool_maisema.jpg
toadstool_lara.jpg

Ensimmäinen toadstool on varsin vaikuttava, ja sen näkee jo kaukaa. Kerrankin oli mukavaa olla paikassa, jossa ei ollut tuhottomasti muuta populaa, vaan saimme aika rauhassa näpsiä kuvia sienikivien kanssa läheltä ja kaukaa. Nämä kivet ovat muovautuneet tuulen ja eroosion vaikutuksesta. Pehmeämmän hiekkakiven päällä on kovempi kivikuori, joka sitten jää isommaksi kuluessaan hitaampaa kuin alaosa. Näin syntyy toadstool joka tarkoittaa englanniksi sientä. Jonakin päivänä eroosio syö lopullisesti reiän näidenkin kivien varsiin ja ne kaatuvat… nyyh!

toadstool_banner.jpg
Toadstool Hoodoo, Utah

Toadstool Hoodoo, Utah

toadstool_sienet.jpg
Vähän hirvitti mennä tämän kiven alle kekkuloimaan.

Vähän hirvitti mennä tämän kiven alle kekkuloimaan.

Jossakin luki, että näiltä kiviltä jos jatkaa polku eteenpäin, näkee todella paljon lisää kiviä. Emme kuitenkaan olleet ihan varmoja mihin suuntaan tästä pitäisi lähteä, sillä näimme kaksi eri polkua. Toisen kävin itse kurkkaamassa ja se vaati vähän kiipeämistä. Se päättyi ylhäälle kivien päälle. Toinen polku näytti menevän todella jyrkkää mäkeä ylös, joten päätimme, että olimme nähneet tarpeeksi hoodoita ja palasimme autolle. Aurinko alkoi olla jo aika kuuma, ja nälkäkin kurni vatsassa. Siinä mielessä suosittelenkin tätä reittiä aamulla jo aikaisin, sillä sen varrella ei ole ollenkaan varjoa. Me olimme liikkeellä huhtikuussa puolen päivän aikaan, ja silloinkin alkoi olla jo melko kuuma. Mitähän se on sitten kesällä?! Parkkipaikkakin on varmaan helpompi löytää heti aamutuimaan.

Tämä oli tosi kiva pikkulenkki, joten jos olet joskus näillä kulmilla, niin ehdottomasti kannattaa pysähtyä. Me jatkoimme tästä kohti Pagen kaupunkia ja Lake Powellia. Niistä lisää myöhemmin! Halipazuippa!

 

Utah & Arizona - Me tullaan taas!

Paula Gaston

Huhtikuussa pääsiäisen tienoilla suuntaamme jälleen kerran nokan kohti Utahia ja Arizonaa. Meidän piti olla siihen aikaan Meksikon Cancunissa mutta kohtalo päätti nyt toisin. Marraskuussa kävimme Utahissa tapaamassa lastemme sairastunutta iso-isoäitiä, joka nukkui sitten pois pari viikkoa vierailumme jälkeen. Kokoonnumme nyt pienellä perhepiirillä sirottelemaan isoäidin tuhkat vuorille ja muistelemaan häntä. Mutta koska on koulun spring break, ja meillä on kokonainen viikko aikaa, ajattelimme ajella Etelä-Utahissa hieman ja palata sitten Arizonan kautta takaisin. Reittisuunnitelma alkaa olla pääpiirteittäin kasassa, mutta mukana on myös muutama löyhä päivä jolloin suunnitelmaa voi muuttaa tarpeen tullen.

ST. GEORGE JA SNOW CANYON STATE PARK

Starttaamme kotoa San Franciscon Bay Arealta torstaina koulun jälkeen. Koulussa on yleensä lomia ennen lyhyt päivä, joten pääsemme liikenteeseen heti yhden jälkeen iltapäivällä, ja ajamme niin kauas kuin vaan jaksamme. Seuraavana päivänä ylitämme Kalifornian rajan ja ajamme Nevadan halki Las Vegasiin, ja siitä hetkeksi Arizonan puolelle ja Utahiin. Perjantai-iltana on tarkoitus olla St. Georgissa, jossa viimeksi yövyimme mormooni -historiaa huokuvassa Seven Wives Innissä.

Suunnitelman mukaan St. Georgen lähellä olevasta Snow Canyonista tulee iso-isoäidin viimeinen lepopaikka. Itse en ollut tästä puistosta koskaan kuullutkaan, mutta kuvien perusteella näyttää hyvin kauniille paikalle. Muistuttaa itse asiassa hyvin paljon Zionin kansallispuistoa joka onkin aika lähellä. Sanotaan, että jos tämä puisto olisi jossakin toisessa osavaltiossa, se olisi varmasti kansallispuisto. Tällä viitataan siis siihen, että se on niin upea, mutta Utahissa on jo niin monta kansallispuistoa ettei Snow Canyon mahdu sille listalle. Viikonloppua vietetään sitten todennäköisesti perhepiirissä, ja sunnuntaina suurin osa sukulaisista ajelee jo koteihinsa. Saattaa olla, että sinä päivänä tai maanantaina pistäydymme Zionissa vähän patikoimassa. Sinne olemme aina halunneet palata takaisin.

Zionin kansallispuisto on upea! Luonto on vaan niin ihmeellinen ja patikkapolut siellä mielettömiä.

Zionin kansallispuisto on upea! Luonto on vaan niin ihmeellinen ja patikkapolut siellä mielettömiä.

ANTELOPE CANYON, HORSE SHOE BEND JA RAINBOW BRIDGE

St. Georgista suuntaamme kohti Kanabin kaupunkia, koukaten ehkä tosiaan Zionin kansallispuistosta. Matkalla pysähdymme myös Pipe Springs National Monumentille, joka on Amerikan alkuperäisasukkaiden ja mormooni pioneerien vanhaa asutusaluetta. Kanabissa tarkoitus on pyörähtää ainakin Little Hollywoodin museossa joka on kuin pieni villinlännen kylä. Siellä on kuvattu lukuisia vanhoja elokuvia ja televisiosarjoja, joten on hauska käydä vähän fiilistelemässä vanhoilla kuvauspaikoilla. Kanabissa olisi vaikka kuinka paljon upeita patikkareittejä mutta jotkut niistä ovat sen verran haastavia, että lasten kanssa emme niihin lähde. Valitettavasti meidän oli myös haudattava pitkä aikainen haaveeni visiitistä Wave:n maisemiin. Paikkavaraukset tälle ajalle olivat jo menneet, ja vaikka voisimme toki osallistua arvontaan, Wave ei ole turvallinen pienten lasten kanssa. Mutta jonakin päivänä toivottavasti pääsen myös sinne. Wave on nimittäin todella upea! Kanabista kenties löytyy meille myös jonkunlainen yöpaikka, ja pysähdymme sinne hetkeksi.

Sitten jatkamme matkaa kohti Pagen kaupunkia. Matkalla ehkä pysähdymme katsomaan Toadstool Hoodoos, jotka ovat eroosion muodostamia kivipatsaita. Sen jälkeen majoitumme Pageen, ja torstaille meille on varattuna retki Antelope Canyonille. Antelope Canyon on veden virtauksen muodostama kanjoni tai tunneli vuoristossa, ja se on ollut bucket listallani jo pitkään. Koska kanjonista on tullut niin suosittu paikka, ja se sijaitsee Navajo intiaanien mailla, on sinne mentävä järjestelyllä retkellä. Yksi syy on myös turvallisuus. Vesisateiden sattuessa lähialueilla, vesi saattaa vyöryä kanjoniin suurella voimalla, ja historiassa on sattunut useita kuoleman tapauksia. Nyt vaan toivotaan sateetonta huhtikuuta Utahiin!

Tämä kuva on Arches National Parkista jonne emme tällä kertaa mene. Mutta näitä kivimuodostelmia ja hoodooita Utahissa riittää.

Tämä kuva on Arches National Parkista jonne emme tällä kertaa mene. Mutta näitä kivimuodostelmia ja hoodooita Utahissa riittää.

Sitten onkin aika käydä kurkkaamassa Horseshoe Bend josta aina näkee kuvia joka puolella. Se on huikea näköalapaikka alas Coloradojoelle, jossa se tekee hevosenkengän mallisen mutkan. Tarkoituksena on myös käydä ihailemassa Lake Powelia, ja haaveilen salaa retkestä myös Rainbow Bridgelle, joka on maailman suurin kivikaari joka on syntynyt tuulen ja eroosion voimasta. Myös tämä paikka on intiaanien mailla, joten sinne ei voi vain vaellella itsekseen. Rainbow Bridgelle pääsee lähes koko päivänä kestävällä veneretkellä, joten harkitsemme vielä, onko meillä aikaa siellä käymiseen.

GRAND CANYONILTA LÄÄKÄRIN PAKEILLE JA SITTEN KOTIIN

Koska emme ole koskaan käyneet Grand Canyonin eteläreunalla, haluamme käydä siellä nyt kun olemme näin lähellä. Pohjoisreunalla kävimme vuonna 2014. Sitten alkaa pitkääkin pidempi kotimatka, sillä ajamme ensin Etelä-Kaliforniaan mieheni perheen luokse. Tämä mutka siksi, että pienimmäisellämme on todettu kireä huulijänne joka operoidaan sitten maanantai aamuna. Leikkaustyylejä on monia, mutta koska laserilla leikatessa ei tarvitse nukutusta, se kuulosti meistä parhaalle vaihtoehdolle. Taaperoa laserilla leikkaavat lääkärit vain ovat yllättäen tässä osavaltiossa vähissä, ja siksi joudumme näin kauas. Moni leikkaa laserilla kyllä mutta ainoastaan alle 12 -kuukautisia vauvoja. Leikkauksen jälkeen meillä on pitkä ajomatka kotiin, joten toivotaan, ettei lapsen suu ole kauhean kipeä.

Näin savuista oli Grand Canyonilla kun siellä viimeksi oltiin, kiitos metsäpalojen! Joten on kiva päästä takaisin ja toivottavasti auringon kera.

Näin savuista oli Grand Canyonilla kun siellä viimeksi oltiin, kiitos metsäpalojen! Joten on kiva päästä takaisin ja toivottavasti auringon kera.

Koska ajomatka Rancho Cucamongalle kulkee osittain kuuluisaa Route 66:ä pitkin, on sielläkin varmasti jotein nähtävää. Ainakin jokunen vanhanajan diner ja vanhoja kyliä. Yksi mielenkiintoinen pysähdyspaikka välillä on Bottle Farm, jossa on yli 300 lasipullosta tehtyä puuta. Kaikenlaisia kummallisuuksia sitä tuolla erämaassa onkin!

Siinähän sitä näkemistä jo olikin koko viikon edestä. Itseäkin ihan hengästyttää! Suunnitelma on siis näiltä osin tällainen mutta muita varauksia emme ole vielä tehneet kuin Antelope Canyonin retken ja hotellin St Georgessa. Ja moni varmaan muistaakin, että meidän perheen suunnitelmat harvemmin menevät ihan puhtaasti niin kuin paperille on kirjoitettu. Eli saas nähdä minne päädytään!

Oletko käynyt näissä paikoissa? Millaista oli ja onko mitään vinkkejä?