Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Kalifornia

Neverlandin jälkimainingeissa - mekin kävimme siellä

Paula Gaston

Katsoin viime viikolla paljon kohutun dokumentin Leaving Neverland. Vaikka kuinka etukäteen olin jo mielessäni päättänyt, että tässähän taas ollaan rahan keruu mielessä liikenteessä, niin hiljaiseksihan se kyllä veti. Ei voi mitään. Ja surulliseksi! Ne tutun näköiset Neverlandin portit vilahtivat dokumentissa useastikin, ja se vartijankoppikin, sillä me kävimme noissa maisemissa vuosi, pari sitten (postauksen voit lukea täältä). Nyt jos menisin sinne uudelleen, niin fiilikset olisivat varmaan aika erilaiset.

Michael Jacksonin Neverland Kaliforniassa

Michael Jacksonin Neverland Kaliforniassa

Halusin kovasti uskoa, että kaikki nämä syytökset Michael Jacksonia kohtaan olisivat keksittyjä. Täällä Yhdysvalloissa kun tuntuu mikä tahansa olevan mahdollista. Kaikki on Suomen mittakaavassa x100. Mutta voiko kukaan kertoa omista kokemuksistaan noin uskottavasti jos ne eivät oikeasti ole totta? Dokumenttia on kritisoitu siinä olevista epäkohdista, ja yhden huomasin kyllä itsekin. Mietin sitä pitkään. Toinen pojista kertoo nimittäin jossain kohti, mitä yhdellä vierailulla tapahtui, ja että sen jälkeisillä kerroilla he palasivat tekemään “niitä tuttuja seksijuttuja”. Minuutin päästä hän kuitenkin sanoo, että se oli viimeinen kerta kun oli Michaelin kanssa. Niin, että miten se nyt oikein meni?!

Samalla mietin, että miten ihmeessä nämä perheet olivat niin “starstruck” etteivät he missään kohdassa edes epäilleet mitään? Siis varmasti tällaisen tähden karisma sokaisee kenet tahansa alussa, ja on mahtavaa saada kutsu Neverlandiin, mutta ettäkö heti ensimmäisellä kerralla jättäisin lapsen nukkumaan jonkun aikuisen miehen huoneeseen ja vielä samaan sänkyyn? Tuskin. Elokuvien katselu ja lautapelien pelailu makkarissa voisi ehkä vielä mennä, mutta olisin kyllä ihmeissäni, jos joku lähes vieras ihminen pyytäisi saada nukkua lapseni kanssa. Ja olihan se aikuisen miehen alituinen hengailu lasten kanssa vähintäänkin erikoista. Voiko ilmaiset matkat, talot, autot ja muut sokaista vanhemmat niin, että luotto on tähän henkilöön 100%. Kyseessä kuitenkin on omat lapset! Varmaan jossain kohtaa voi, mutta tässä oltiin Michaelin sängyssä jo ensimmäisestä illasta lähtien.

puu_neverland.jpg

Lasten sokaistumiseen uskon täysillä. Itse kun on 6-vuotiaan tytön äiti, niin oli hirveän helppo ymmärtää se lasten syvä ihastuminen MJ:hin. Lapset ovat niin älyttömän viattomia ja naiiveja tuossa vaiheessa. Meillä esimerkiksi palvotaan tällä hetkellä omaa iskää. Kaikki mitä hän sanoo, on jollakin tavalla coolia ja kotona on aina mälsää kun iskä on töissä. Tänäänkin kun hain lapsen taidekoulun tunnilta, ensimmäinen mitä hän sanoi oli: “Is Dada home?”. Kun siis mietin omaa lastani, niin en epäile yhtään etteikö näitä poikia olisi ollut helppo aivopestä olemaan kertomatta tapahtumista. Varsinkin, kun he näkivät kuinka heidän omat vanhemmatkin ihailivat Michaelia. Sieltähän sitä mallia varsinkin otetaan. Lapset elävät suuresti ja tunteella.

Katsoin myös Jacksonin perheen oman dokumentin, joka oli tavallaan vastine Leaving Neverlandille. Siinä tuotiin esiin juurikin näitä epäkohtia joita Leaving Nervelandissä oli. Lisäksi siinä kerrottiin erilaisista rahastamisyrityksistä joissa julkkiksilta yritetään kiristää rahaa. Valitettavasti ne ovat varmasti ihan arkipäivää maailman julkuille, ja totista totta. Ja kieltämättä, tämänkin dokumentin toisella pojista on ollut aika monta yritystä rahastaa tällä asialla ennen tätä dokumenttia. Sekin pistää miettimään. Mikä kaikki sitten on totta ja mikä ei, liekö tähän koskaan tulee todellista selvyyttä. Aikamoinen vyyhti, ja on vaikea ajatella, että ihan kaikki syytökset olisivat kokonaan keksittyä tarinaa.

Minua jäi jossain kohdassa myös vaivaamaan se, että mitä näille kaikille muille pojille on tapahtunut tämän jälkeen, joten luin aika monta artikkelia asiasta. Todella surullista oli huomata, että näistä perheistä kahdessa, isät olivat päätyneet itsemurhaan. Niin, että olipa totuus mikä tahansa, niin aika monen perheen elämän Michael Jackson on tavalla tai toisella saanut sekaisin.

Neverland_kivi.jpg

Molemmissa dokumenteissa näytettiin paljon kuvia Neverlandistä. Siellä on kyllä varmasti ollut todellinen Liisa Ihmemaassa -meininki ja tunnelma. Sen tunnelman pystyi jotenkin vieläkin aistimaan paikan portilla, jossa siis kävimme pyörähtämässä. Olimme ohikulkumatkalla, kun mieheni setä sanoi, että: “Ajatte ihan Neverlandin läheltä, pysähtykää siellä”. Vaikka Neverland on ollut jo vuosia tyhjillään, sen portin lähellä olevat muurit olivat vielä täynnä fanien kirjoituksia, ja vartijankopissa istui vartija. Porteissa oli suuret joulukranssit ja lippu oli salossa. Mutta se porteissa ollut teksti “NEVERLAND” ei ollut siinä enää. En ole ollut Michael Jacksonin superfani, mutta olen silti aina tykännyt hänestä ja hänen musiikista. Ja hän oli ensimmäinen superstara jonka konsertissa olen koskaan ollut. Sitä konserttia en unohda ikinä! Oli jotenkin hienoa käydä Neverlandin luona lukemassa muistokirjoituksia. Mutta nyt noihin muistoihin tullut tahra!

Oletko katsonut Leaving Neverlandin tai Jacksonien oman dokumentin? Mitä mieltä olet asiasta?

 

Ota San Francisco haltuun kuin paikallinen

Paula Gaston

Unohda hetkeksi ne San Franciscon kuuluisat nähtävyydet jotka näet postikorteissa ja matka-oppaissa. Kaupunki on nimittäin niin paljon muutakin kuin vain turistirysä. Tässä tulee paikallisen vinkit mitä muuta San Francisco tarjoaa, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Jos kuitenkin haluat kurkata ne kuuluisimmatkin nähtävyydet niin ne löytyvät täältä; San Franciscon pakolliset paikat.

NEVER CALL IT FRISCO!

Mistä tunnistaa takuu varmasti turistin? Siitä, että hän käyttää San Franciscosta nimiä Frisco, San Fran tai SF. Me paikalliset sen sijaan menemme Cityyn. San Franciscokin käy. Mutta ei missään nimessä Frisco. Kukaan ei varmuudella osaa sanoa, mistä kaupunkilaista frisco-inho oikein juontaa juurensa. Arvellaan kuitenkin, että se muistuttaa vanhoista “työläisten” ajoista, jolloin kaupunki eli satamateollisuudella. Nykyinen kaupunki on erilainen; iso, moderni ja vauras. Siispä ensimmäinen vinkki; San Francisco = The City.

Kyltti juna-asemalta

Kyltti juna-asemalta

HENGAILE SIELLÄ MISSÄ PAIKALLISETKIN

Kun Golden Gatet, cable carit ja Pier 39 on nähty, lähde sinne missä paikallisetkin oleskelevat. San Franciscossa on monia ulkoilualueita ja monet niistä ovat ihan meren rannalla. Golden Gate -sillan toisessa päässä on Marin Headlands, josta on upeat maisemat sekä merelle, sillalle että cityyn. Lisäksi viikonloppuisin voi päästä vierailemaan Point Bonitan majakkaan. Marin Headlandsissa on monia lenkkipolkuja ja rantoja. Yksi hienoimmista näkymistä Golden Gaten sillalle on Battery Spenceristä. Tämä paikka vaan on niin suosittu, että sinne pääsemiseen tarvitaan hyvää ajoitusta ja vähän tuuriakin. Parkkipaikkoja nimittäin on vain kouralliselle autoja.

Muita upeita ulkoilupaikkoja ovat esimerkiksi Lands End josta postasinkin muutaman kuvan kun olimme sunnuntaibrunssilla Cliff Housessa. Kun jatkaa Sutro Bathsin luota eteenpäin erilaisia polkuja pitkin pääsee monelle rannalle, tai vaikka tälle kivimuodostelmalle joka on alla olevassa kuvassa. Cliff Housen toisella puolella taas on Ocean Beach, joka on myös paikallisten suosiossa. Ranta sopii ulkoiluun, piknikille tai vaikka iltanuotiolla istumiseen, mutta uimaan ei kannata mennä, sillä Ocean Beachin vaaralliset virtaukset ovat vieneet mukanaan useita uimareita.

Lands End

Lands End

Suosittu paikka vapaapäivän viettoon tai ulkoiluun on myös Golden Gate Park. Puistossa on monenlaista tekemistä ja siellä järjestetään usein erilaisia tapahtumia. Keväällä kannattaa suunnata etenkin Japanese Tea Gardeniin katsomaan kirsikkapuiden kukintaa. Kukkien ystäville puistosta löytyy myös Conservatory of Flowers, ja muille muutama kiva museo. Muutaman korttelin päässä puistosta, Golden Gate Hightsissa on varsin mielenkiintoinen naapurusto. Saadakseen asukkaita tutustumaan toisiinsa he aloittivat 16th Avenue Tiled -projektin, jossa alueella oleviin portaisiin asennettiin mosaiikkikuvioita. Portaikkoja on useampia ja ne ovat toinen toistaan upeampia.

16th Avenue Tiled Steps

16th Avenue Tiled Steps

Jos jaksaa kiivetä 16th Avenuen portaat ylös niin voi jatkaa vieläkin ylemmäs Grandview Parkiin asti. Sieltä avautuu mielettömät näköalat sekä San Franciscon kaupunkiin että kattojen yli merelle. Ja takuulla paikalla ei ole kovin montaa turistia. Toinen suosittu näköalapaikka on Billy Goat Hill jossa myös pääsee hikipäässä kiipeämään mutta tungosta ei ole. Se on joillekin ehkä tuttu Instagramissa olleista keinu -kuvista. Keinua siellä ei enää kuitenkaan ole, mutta maisema on silti hieno.

Grandview Park

Grandview Park

LIIKU KUTEN PAIKALLISET

Kuten hyvin tiedetään, San Francisco on hyvin mäkinen ja hankala kulkuinen. Keskustassa pääsee kuitenkin liikkumaan suht hyvin ilman omaa autoakin. Julkinen liikenne toimii paremmin kuin monissa muissa Amerikan kaupungeissa, ja paikallisilla on tapana käyttää paljon myös Uberiä tai Lyftiä. San Franciscossa voi kulkea Cable carien lisäksi munilla (joka on kuin raitiovaunu), paikallisbusseilla tai Bart -junalla. Bartilla ja CalTrainilla pääsee myös vähän kauemmaksi Bay Arealle. Ai niin, ja nyt on muodikasta ajella sähköpotkulaudoilla jotka tämä mamma jättää suosiolla muille. Vaikka se on hauskan näköistä hommaa, en mistään hinnasta lähtisi liikenteen sekaan electric scooterilla!

SYÖ KUTEN PAIKALLISET

clam_chowder.jpg

Vaikka amerikkalaisia yleisesti pidetään epäterveellisen ruoan ystävänä, se ei välttämättä pidä paikkaansa Kaliforniassa. Varsinkin San Franciscossa ollaan varsinaisia terveysintoilijoita. Salaatit, smoothiet ja avocado-toastit ovat kovassa huudossa. Kaupungista löytyy etnisiä ravintoloita ihan joka lähtöön, ja kaikenlaista fuusiota eri keittiöistä on keksitty. Jos vierailet Mission kaupunginosassa, älä missaa Mission Burritoa ja ihania taco-paikkoja siellä. Aina kun paikallisilta kysyy, että mikä on kalifornialaisten paikallinen herkku, vastaus on fish tacos. Yksi herkku San Franciscon oma herkku on Clam chowder (simpukkakeitto) joka tarjoillaan hapanjuurileivästä tehdystä kupista. Paikallinen sourdough leipä onkin hirmu hyvää, ja kuuluisaa koko maassa.

Sitten kun se rasvaisen himo yllättää, niin Kalifornian oma pikaruokaketju on nimeltään In-N-Out Burger, jonka tavaramerkkinä on takuulla tuoreet raaka-aineet. Jos oikein nälkä on, kannattaa myyjältä kysäistä myös “secret menu”!

Mitäköhän tästä vielä unohtui?! Laitahan kommentteihin jos tulee mieleen jotakin lisättävää, tai jos olet löytänyt jonkun kivan paikan San Franciscosta jonka haluaisit vinkata muillekin.

 

Viinilasilliselle gondolin kyydissä -Sterling Vineyards, Napa Valley

Paula Gaston

Toissa viikonloppuna olimme naisporukalla liikenteessä Napa Valleyssä mistä kerroinkin teille jo aiemmin. Kävimme muutamalla eri viinitilalla maistelemassa viinejä, söimme hyvin, ja rentouduimme Calistogan kuumista lähteistä tulevissa mineraalivesissä. Ihan ensimmäiseksi suuntasimme Sterling Vineyardsille, joka onkin ihan Calistogan kaupungin keskustan tuntumassa. Kevätaurinkokin alkoi ihanasti tuossa vaiheessa jo lämmittää!

 

STERLING VINEYARDS

Sterling Vineyards on perustettu vuonna 1964 englantilaisen Peter Newtonin toimesta. Hän ihastui Kaliforniassa käydessään Napa Valleyn kauneuteen ja sen viineihin, ja päätti sitten sijoittaa omaan viinitilaan. Myöhemmin hän osti lisää viljelysmaata lähistöltä, ja rakensi tilalle päärakennuksen ylös vulkaanisen kukkulan päälle. Rakennus on saanut inspiraationsa Kreikan Mykonokselta, sillä Newton asui aikanaan myös siellä. Viinitila avattiin vierailijoille vuonna 1972.

Newton pelasti aikanaan Englannista myös vanhat kirkonkellot, jotka hän toi mukanaan viinitilalle. Kellot kuuluivat toisessa maailmansodassa tuhoutuneelle St. Dunstansin kirkolle, joka sijaitsi Lontoossa. Nyt kellot ovat käytössä, ja niitä soitetaan viinitilalla aina 15 minuutin välein. Tähän kohtaan täytyy kyllä myöntää, että en tällaista yksityiskohtaa vierailumme aikana huomannut, eli kovin kovaa kellot eivät kilkattaneet.

Sterling Vineyards tuottaa Sauvignon Blancin ja Chardonnayn lisäksi Merlot, Cabernet Sauvignon, Pinot Noir, Zinfandel ja Shiraz -viinejä. Sen merkittävin saavutus on voitto Ottawa Wine Tastingissä vuonna 1981, ja Sterlingin viinejä tarjottiin sekä vuoden 2016 Emmy Gaalassa että 2017 Annual Screen Actors Guild Awardseissa Los Angelesissa. Tila on ajan saatossa myyty useampaan kertaan ja yksi mielenkiintoisimmista omistajista lienee Coca-Cola Company. Nykyään se on ison alkoholiyrityksen omistuksessa.

Vuoren rinteen alapuolella on Visitor center josta gondoli-hissi ylös viinitilalle lähtee.

Vuoren rinteen alapuolella on Visitor center josta gondoli-hissi ylös viinitilalle lähtee.

Hissiä odotellessa voi kirjoitella ylös vaikka sen mitä haluaa vielä kokea ennen kuin lähtö täältä tulee.

Hissiä odotellessa voi kirjoitella ylös vaikka sen mitä haluaa vielä kokea ennen kuin lähtö täältä tulee.

KOKONAISVALTAINEN VIINITILAKIERROS

Mieleeni jäi tästä paikasta lähinnä kokemus, ei niinkään viinit. Ylös viinitilalle mennään gondoli-hissillä johon mahtuu kerrallaan neljä henkilöä. Maisemat ylhäältä ja hissistä ovat tietenkin upeat. Heti ylös päästyä on ensimmäinen maistelupiste ja varsinainen kierros pääsee alkamaan. Kierroksen voi tehdä omaan tahtiin ja eri huoneista löytyy sitten aina eri viinin maistelupiste. Isoilta telkkarikuvaruuduilta voi katsella videoita viininvalmistuksesta.

Gondoli -kyyti ylös viinitilan päärakennukseen

Gondoli -kyyti ylös viinitilan päärakennukseen

sterling_condoli.jpg
sterling_viini.jpg
sterling_sisatilat.jpg

Maistelu päättyi aurinkoterassille josta oli upeat maisemat alas viinitarhoille. Näin keväällä näkymä oli tietysti vähän karumpi kun viiniköynnöksissä ei ollut vielä edes lehtiä, mutta myöhemmin kesällä, ja varsinkin syksyllä maisema on varmasti todella hieno. Terassilla oli myös ravintola jonne pääsee pöytävarauksen tekemällä.

5C9138CA-75CD-4359-B2E3-C2B3DFC146E0.JPG
sterling_kyltti.jpg

Täytyy sanoa, että kierros oli viimeiseen asti hyvin mietitty ja organisoitu, mutta jotenkin siitä jäi puuttumaan sellainen henkilökohtainen ote. Toki maksamalla enemmän olisi ryhmälle ollut saatavissa myös oma host, eli opas, ja tasokkaammat viinitkin, mutta $35 viininmaistelusta oli jo ihan riittävää rahastusta. Napa Valleyssä kyllä osataan tämä kaupallistaminen. Viinilasin sai ottaa mukaan kotiin muistoksi. Muidenkin viinitilojen tapaan tältäkin tilalta löytyi kaikenlaista lahjatavarakauppaa sun muuta, mutta ennen en ole nähnyt, että parkkipaikallakin vielä myydään viiniä laatikoittain. Hyvillä alennuksilla tietenkin.

Me jatkoimme tältä viinitilalta vielä parille varsin erilaiselle tilalle. Mukavaa oli tietenkin nähdä tämäkin paikka, ja olihan Sterling aika mielenkiintoinen aloitus viintilakierrokselle.

 

Napa Valley ja täydellinen weekend getaway

Paula Gaston

Pitkästä aikaa tuli taas pyörähdettyä Napa Valleyssä, tuolla Yhdysvaltojen tunnetuimmalla viinialueella. Näitä viinialueitahan on täällä pilvin pimein, ja Napa Valley niistä kuuluisinpana myös ehdottomasti kallein, joten siellä ei tule turhan usein käytyä. Ei edes vaikka meiltä kotoa ei tule sinne ajomatkaa kuin vajaa parisen tuntia. Tällä kertaa lähdimme kuitenkin pienelle viini- ja kylpyläretriitille naisporukalla. Ja kyllähän se kannatti! Oli ihanaa saada hetki omaa aikaa arjesta lasten kanssa ja rentoutua vaan ystävien kanssa kevätauringossa.

 
napa_valley_kyltti

Lähdimme liikkeelle San Franciscon Bay Arealta lauantai-aamuna ystävän tila-autolla, ja olimme varanneet paikan päältä kuskin koko päiväksi. Hän odottelikin meitä hotellimme pihalla jo hyvissä ajoin, joten pääsimme heti liikenteeseen kun pääsimme perille. Omat lempipaikkani Napa Valleyn alueella ovat ehdottomasti Calistogan ja St. Helenan kaupungit, joissa on myös useita hyviä viinitiloja ja paljon kylpylöitä. Koska ollaan tuliperäisellä alueella, kylpylät käyttävät altaissaan kuumien lähteiden mineraalivettä, ja tarjolla on usein myös kaikenlaisia hoitoja. Tälläkin kerralla olimme Calistogassa ja kuljettajamme oli tehnyt meille varaukset neljälle eri viinitilalle.

NAPA VALLEYN NELJÄ TÄYSIN ERILAISTA VIINITILAA

Viinitilakierros alkoi Sterling Vineyardsilta. En itseasiassa heidän nettisivuistaan hirveästi innostunut, sillä sen pääosassa tuntui olevan ykkösiinsä pukeutuneet, juhlimaan tulleet milleniaalit enemmän kuin viini, mutta kuljettajamme vakuutteli, että se on ihan kiva paikka. Ja olihan se. Viinit eivät jääneet suuresti mieleeni, mutta viinitilalle ylös kukkulan päälle mentiin gondolihissin kyydissä ja näköalat olivat tietenkin hienot. Kuten monella muullakin Napa Valleyn viinitiloista, täällä maksetaan kokemuksesta eikä niinkään viinienmaistelusta. Maisteluun kuului kierros viinitilalla, gondolakyyti sekä viinilasi kotiinviemisiksi.

sterling.jpg

Seuraavalle viinitilalle, Frank Family Vineyardsille, mennessä olimme suunnitelleet piknik -tyylistä lounasta tilan puutarhassa. Evässalaatit ja -leivät löytyivät Calistogan keskustan pienestä marketista ennen kierrokselle lähtöä, ja kuljettajamme Linda oli varautunut tähänkin; hänellä oli mukana kylmälaukku ja piknik -kori lautasineen kaikkineen. Ostimme sitten viinitilalta eväiden kyytipojiksi pari pulloa kuohuvaa. Emme siis maistelleet tällä tilalla heidän maistelulistaa, mutta kaksi eri kuplivaa roseeta joita valitsimme, olivat oikein hyviä.

Frank Family Vineyard; Limusiinit ovat Napa Valleyssä arkipäivää. Punaiselta matolta suoraan viinitilan puutarhaan piknikille, näin se tehdään Napa Valleyssä! Ilmakin osui kertakaikkiaan nappiin. Sateisen kevään ainoa lämmin viikonloppu sattui meidän reissulle. Jippii!

Frank Family Vineyard; Limusiinit ovat Napa Valleyssä arkipäivää. Punaiselta matolta suoraan viinitilan puutarhaan piknikille, näin se tehdään Napa Valleyssä! Ilmakin osui kertakaikkiaan nappiin. Sateisen kevään ainoa lämmin viikonloppu sattui meidän reissulle. Jippii!

942840D7-5E24-4903-B98F-F40351D3E8E1.JPG
Kuljettajamme Linda kattamassa piknik -pöytää

Kuljettajamme Linda kattamassa piknik -pöytää

Piknik -lounaan jälkeen suuntasimme kolmannelle viinitilalle, joka onkin historiallisesti merkittävä paikka Napa Valleylle kahdestakin eri syystä. Viinien todelliset ystävät ehkä tietävät niin sanotusta Judgement of Paris -tapahtumasta vuonna 1976. Silloin eräs Napa Valleyn viini voitti sokkona tehdyn maistelun Pariisissa, jossa kaikki vähän etukäteen naureskelivat amerikkalaisille viineille. Se oli melkoinen isku ranskalaisille, ja siitä käytännössä alkoi Napa Valleyn nousu maailman kartalle. Voittaja viinin takana oli tila nimeltään Chateau Montelena, joka on edelleenkin toiminnassa Calistogassa, ja jossa olemme käyneet jollain aiemmalla reissulla. Nyt vierailemamme Spring Mountain Vineyardsin viini tuli tässä samaisessa kilpailussa neljänneksi, ja oli osaltaan siis tuomassa mainetta Kalifornian viineille.

Joku ehkä myös muistanee kasarisarjan nimeltä Viinitila Falcon Crest. Kyseinen televisiosarja on kuvattu juurikin tällä viinitilalla, ja ohjelmassa nähty talokin löytyy näiltä tiluksilta. Eli jos olet suuri fani, tänne vaan käymään! Spring Mountain on kuitenkin hyvin eristäytynyt ja rauhallinen viinitila, ja ottaa vastaan vain varauksen tehneitä vierailijoita pienissä määrin. Ja ne viinit sitten… ne olivat todella hyviä ja samalla todella hintavia. Monet niistä on saatavissa ainoastaan suoraan viinitilalta.

Spring Mountains Vineyard

Spring Mountains Vineyard

112B5949-99CF-4B44-AC89-B6FFC9772551.JPG

Viimeisestä viintilavierailusta tuli meille huti. Tarkoitus oli vierailla Mumm Napan “skumppatalossa” maistelemassa kuohuviinejä, mutta olimmekin kuluttaneet liikaa aikaa muilla tiloilla ja pöytävarauksemme oli annettu muille. Kalifornian viinitilat sulkevat ovensa suhteellisen aikaisin, viiden tai jopa neljänkin aikaan, ja meillä oli muutenkin pöytävaraus illalliselle, joten jatkoimme matkaa hotellille. Viinitilan missaaminen ei nyt maailmoja kaatanut sillä olen itse käynyt kyseisellä tilalla useastikin. Mumm Napa on hyvin suosittu vierailukohde, joten sinne kannattaa ehdottomasti tehdä varaus etukäteen.

Kerron teille näistä viinitiloista lisää vielä myöhemmin.

HERKUTTELUA, OSTOKSIA JA SAUNOMISTA

Calistogan keskustassa on monta kivaa pientä ravintolaa. Me äänestimme tällä kertaa ranskalaisen Veraison ravintolan puolesta, ja se olikin ihan kiva paikka. Ei mikään mieleenpainuva, mutta ruoka oli hyvää ja kaikille ruoille löytyi suositusviinit. Itse söin keittömestarin suositusmenun jossa pääruokana oli Osso Bucco. Seuraavana päivänä ennen kotimatkaa kävimme vielä brunssilla Sam’s Social Clubilla, jossa oli ihana ulkoterassi. Saunomisen ja uimisen jälkeen avocado toast mimosan kera oli kyllä lyömätön yhdistelmä.

avocado_toast.jpg

Jos yöpyy Calistogassa niin kannattaa valita yöpaikaksi hotelli, jossa on mahdollisuus pulikoida lämpimissä mineraalivesialtaissa. Tämän kertaisessa hotellissamme meillä oli käytössä kaksi saunaa; suomalaistyylinen “dry sauna” ja ihanalle piparmintulle tuoksuva höyrysauna. Saunasta pääsi sitten “vilvoittelemaan” altaisiin joiden vesi tulee kuumista lähteistä. Hot tub oli meikäläiselle auttamattomasti liian kuuma, varsinkin kun kevätaurinkokin lämmitti mukavasti, mutta useampi tunti tuli kuitenkin vietettyä altailla muuten. Vesi saattaa näyttää vähän kummalliselle, sillä mineraalivesi on vihertävää ja saattaa muuttaa väriä eri vuodenaikoina, mutta lämpötila oli uima-altaassa juuri sopiva. Meille saunattomille kalifornian suomalaisille saunaan pääseminen onkin ihan erityinen juttu! Jotkut hotellit tarjoavat myös mutakylpyjä vulkaanisessa mudassa. Sekin on ihan hauska kokemus mutta ei ehkä sovi ahtaanpaikan kammoisille. Muta kuivuu mukavasti vartalon päälle ja saattaa vähän kiristääkkin, ja sen pois pesemisessä onkin sitten aikamoinen työ.

BDD04779-009D-4115-BABF-1A311231A9BD.JPG
5B46001D-9971-4F85-A78F-9DD7BC5BB41C.JPG

Kotimatkalla pysähdyimme vielä Napan kaupunkiin Oxbow Public Markettiin tsekkaamaan mitä siellä myydään. Kauppahallissa on myynnissä paikallisten yrittäjien elintarvikkeita, ruokia ja viinejä. Monta kärpästä yhdellä iskulla!

oxbow_market_place.jpg
oxbow_market.jpg
oxbow_market_napa.jpg

Tällaisia viikonloppuja lisää kiitos! Millainen on mielestäsi paras getaway viikonloppu?

 

Onnenkeksien tehtaalla - San Franciscon Fortune Cookie Factory

Paula Gaston

Pari viikkoa sitten juhlimme kiinalaista uuttavuotta San Franciscon Chinatownissa. Ennen juhlavaa paraatia kävimme syömässä kiinalaisessa ravintolassa, tietenkin. Täällä kiinalaisissa ravintoloissa tavataan ruokailun päätteeksi tuoda aina koko seurueelle onnenkeksit (fortune cookie), joiden sisältä löytyy viesti. Olimme suunnitelleet visiittiä myös kulman takana sijaitsevalle onnenkeksien tehtaalle; Golden Gate Fortune Cookie Factorylle, ja niin päätimme piipahtaa siellä vielä ennen kuin lähdimme etsimään paikkaa paraatikatujen varrelta.

kiinalainen ruoka
Onnenkeksi

KIINALAINEN ONNENKEKSI EI OLEKAAN KIINALAINEN


En ollut koskaan ajatellut sellaista asiaa, että nämä onnenkeksit ovatkin yhdysvaltalainen tapa, eikä niihin välttämättä törmää Aasiassa. Niiden ihan varsinainen alkuperä ei ole varmuudella tiedossa, mutta uskotaan, että ne ovat kulkeutuneet Yhdysvaltoihin japanilaisten maahanmuuttajien mukana 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa. Japanin Kiotossa on edelleen myynnissä saman tyyppinen keksi, joka kenties voisi olla sukua tälle amerikkalaiselle versiolle. Magoto Hagiwaran sanotaan olevan ensimmäinen, joka tarjosi ihmisille onnenkeksejä San Franciscon Golden Gate puiston japanilaisessa puutarhassa. Muutama muu taho on sittemmin myös väittänyt olevansa onnenkeksien oikea keksijä, mutta kukaan ei ole voinut todistaa sitä todeksi.

Keksi on leivottu jauhoista, sokerista ja seesaminsiemenöljystä, ja se on yleensä maustettu vaniljalla. Alunperin kaikki onnenkeksit tehtiin käsin, mutta niiden tekeminen vauhdittui suuresti kun avuksi keksittiin “fortune cookie machine” Kalifornian Oaklandissa. Sisällä olevassa viestissä on usein joku aforismi tai ennustus, ja välillä myös lottonumerot.

PISKUINEN GOLDEN GATE FORTUNE COOKIE FACTORY

Kun saavuimme Fortune Cookie Factorylle, olimme kääntyä kannoillamme, sillä jono sisälle oli aika pitkä. Se kuitenkin tuntui etenevän vauhdilla, ja pian meille selvisikin miksi. Tehdas on todella pieni, siis ihan pikkuruinen, ja sen kiertämiseen kuluvan ajan voi laskea minuuteissa yhden käden sormilla. Kävijöillä on mahdollisuus nähdä kuinka pari työntekijää taittelee onnenkeksejä, sekä ostaa erilaisia keksejä kotiin viemisiksi. Tarjolla on perinteisten keksien lisäksi ainakin suklaisia ja eri makuisia keksejä sekä jättionnenkeksejä. Tehtaalta voi ostaa myös onnenkeksin omalla viestillä, eli sen sisään voi kirjoittaa ihan mitä itse haluaa. Siinäpä vinkki jollekin vaikkapa kosintaa ajatellen, vai mitä?!

Golden Gate Fortune Cookie Factory

Me seurasimme tehtaan sisälle jonossa ja ostimme kotiinviemisiksi rasiat suklaisia keksejä. Lisäksi ehdimme napata muutaman kuvan sisältä vaikka jono liikkuikin koko ajan ripeästi. Valokuvaaminen tehtaalla on sallittua, mutta kuvien ottamista vastaan toivotaan vierailijoiden joko ostavan jotakin, taikka lahjoittavan 50 centtiä keräsylaatikkoon. Fortune Cookie Factory on avattu vuonna 1962 ja sen omistaa Franklin Yee. Tehdas valmistaa yli 10 000 keksiä päivittäin.

fortune cookie factory
fortune cookie factory
fortune cookie factory
fortune cookies

Viikko vierailumme jälkeen luin uutisista, että tehdas saattaa joutua sulkemaan ovensa sillä San Franciscon pilviin nousseet vuokrahinnat ovat laittaneet paikalliset yritykset todella ahtaalle. Olisipa harmi jos näin kävisi. Golden Gate Fortune Cookie Factory on sentään pala Chinatownin historiaa ja todella hauska vierailukohde!