Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_uusin.jpg

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Kailua-Kona

Vielä kerran Havaijin Big Island - parhaat vinkit kävijöille

Paula Gaston

Aloha! Tuntuu uskomattomalle, että meidän Havaijin reissusta on jo melkein kuukausi. Matka oli kaikin puolin onnistunut ja voin suositella Big Islandia kaikille; perheille, luonnonystäville, snorklaajille tai vaikka niille, jotka etsivät matkoiltaan luksusta. Saarelta löytyy useampi kansallispuisto, kymmeniä rantoja, tulivuoria ja kaikentasoista majoitusta motelleista viiden tähden resorteihin. 

Me olimme hotellissa Kailua-Konassa sillä halusimme olla lähellä muitakin palveluja kuin vain ne mitä resort -hotellit tarjoavat. Aamupäivisin yleensä suuntasimme jollekin rannalle snorklaus -vehkeet mukana ja sitten iltapäivisin käveleskelimme Konan keskustassa, kävimme lounaalla, jätskillä ja ostoksilla. Siitä ehti vielä mukavasti pulahtamaan myös oman hotellin rannalla mereen ihailemaan värikkäitä kaloja. Illalla valitsimme jonkun mukavan ravintolan illallispaikaksi rantakadun varrelta. Loman kohokohta oli ehdottomasti tällä kertaa vihreä hiekkaranta joita on maailmassa vain kolme. Pääsy rannalle on hiukan haastavaa joten viime kerralla Big Islandilla jätimme tämän paikan käymättä. Myös aina yhtä upea Volcano's National Park taistelee tiukasti parhaan lomaretken tittelistä.

Tässä meidän perheen vinkit Big Islandin kävijöille:

  • Ota selvää mikä on sinulle sopivin vuoden aika matkustaa Big Islandille. Loma-ajat kuten joulu, pääsiäinen, itsenäisyyspäivä (4.7.) ja kiitospäivä ovat kalliimpia, samoin kuin kesäkuukaudet. Myös japanilaisten Golden weeks nostaa hintoja. Kesällä on kuumaa, talvella voi tulla lämpimiä sadekuuroja silloin tällöin. Paras aika valaiden näkemiseen on tammikuusta maaliskuun loppuun. Oma suosikkini on kevät vaikka silloinkin joskus satelee. Ei ole vielä liian kuumaa ja kukat kukkivat.
  • Sadekautena kannattaa majoittua Kailua-Konan puolelle sillä Hilon puoli on sademetsää ja siellä puolella saarta sataa usein.
  • Suunnittele viikon ohjelma sääennustuksen mukaan. Esimerkiksi vierailu tulivuorelle kannattaa tehdä aurinkoisena päivänä sillä se on saaren sateisella puolella
  • Päiväretkille kannattaa varata mukaan aina hyvät kengät. Maaperä saarella on vulkaanista ja välillä vaikea kulkuista.
  • Päiväretkille kannattaa varata mukaan paljon vettä, evästä, aurinkorasvaa ja aurinkohattu. Monissa luonnonnähtävyyksissä ei ole palveluita. 
  • Muista että saarelle ei saa tuoda hedelmiä vaan ne on syötävä lentokoneessa tai jätettävä koneen roskikseen. Jos kotimatkalla vaihdat konetta Kaliforniassa (tai kuten me, jäät Kaliforniaan) ei myöskään sinne saa tuoda hedelmiä. Kotimatkalla hedelmät kerätään pois jo ennen koneeseen menoa.

Lue lisää saaren nähtävyyksistä täältä:

Meidän matkamme oli kaikinpuolin onnistunut ja nautimme viikosta lämpimässä. Lempipuuhamme oli omatoimiretkien lisäksi snorklaus, eri rannoista voit lukea tietoa täältä. Tämä oli toinen kerta kun olimme Big Islandilla ja ensi Havaijin matkalla suuntaamme sitten jollekin toiselle saarelle. Mahalo!

Big Islandin parhaat snorklauspaikat

Paula Gaston

7. MATKAPÄIVÄ

Niin se vaan tulee joka reissulla se viimeinen matkapäivä vastaan. Haikein mielin pitää aina miettiä että mitä vielä haluaa tehdä tai nähdä, mitä pitää ostaa ja moneltako olla lähtövalmiina seuraavana päivänä. Me halusimme vielä kerran käydä snorklaamassa hyvässä snorklauspaikassa koska varmaa tietoa ei ole siitä, milloin seuraavan kerran saa snorklaus -kamoja laittaa päällensä.

Olimme katsoneet valmiiksi rannan joka oli sopivan lähellä Kailua-Konan kaupunkia ja jossa pitäisi olla myös pieni hiekkaranta. Monet Big Islandin snoklaus-paikoista ovat kallioisia ja veteen pitää kiivetä kiviä pitkin. Hiekkarannalla toinen meistä voisi pysytellä pikkuneidin kanssa silloin kun toinen käy uintiretkellä. Päädyimme Kahaluu nimiselle rannalle vain noin kymmenen minuutin ajomatkan päähän. Kun tulimme paikalle muistimme heti, että olemme olleet täällä aiemminkin. Tosi kiva paikka mutta aina täynnä ihmisiä!

Kahaluu Beach Park on ihan hotellien vieressä ja varmaan yksi Kailua-Konan läheisimmistä snorklausrannoista. Ranta on pääasiassa kalliota mutta pieni hiekkarantakin löytyy. Tältä rannalta löytyvät kaikki palvelut: Wc, suihkut, hengenpelastajat, piknik -alue ja myymäläauto. Paikalla on jopa pienimuotoinen näyttely jossa kerrotaan kaloista ja koralleista ja niiden suojelusta. Älä ylläty jos joku vapaaehtoistyöntekijä vetaisee sinua hihasta ja haluaa ketoa mistä kohdalta pääset mereen astumatta korallien päälle. Tällainen kyttääminen voi välillä vähän ärsyttää mutta tarkoitus on sen verran hyvä, että kannattaa hymyillen vain nyökkäillä ja ottaa opiksi. Kun näkee ihmispaljouden tällä rannalla alkaa väkisinkin ihmettelemään, että miten täällä on enää mitään koralleja jäljellä. 

Tämä paikka koostuu lähinnä pienistä merivesialtaista jotka täyttyvät merenkäynnin seurauksena. Aaltoja ei juurikaan ole joten täällä on helppo aloittelijankin snorklata kunhan vain katsoo, että ei seiso korallien päällä. Vesi on niin kirkasta, että kalat näyttävät tosi upeilta ja värikkäiltä. Ihan kuin olisi akvaariossa uimassa. Ihan mahtavaa! Näin useita kaloja joita en muualla ollut vielä nähnyt. Tämän koko Havaijin matkan parhaat bongit oli varmastikin uiminen kilpikonnan kanssa, valko-täpläinen ankerias ja Havaijin osavaltion kala nimeltä Humu humu nuku nuku apua'a. Kyllä. Toistappas perässä: Humu humu nuku nuku apua'a.

Emme edelleenkään ihan jokaisella rannalla Big Islandilla ole käyneet mutta tässä meidän suosikit snorklaajille:

1. Honaunau Bay; Kallioinen mutta merenkäynniltään rauhallinen paikka jossa voi nähdä paljon värikästä korallia ja kaloja. Usein myös delfiinit uiskentelevat täällä. Toinen puoli poukamasta on matalampaa ja siinä voi nähdä erilaisia kaloja kuin syvemmällä. Tällä rannalla ei ole palveluita (paitsi siirrettävä Wc) tai parkkialuetta joten kannattaa tulla jo aikaisin aamulla että löytää autolle paikan tien varresta. Merivesi on kirkasta mutta veteen täytyy laskeutua liukkauden kivien päältä. En suosittelisi sellaiselle joka ei ole ennen snorklannut. 

2. Kahaluu Beach Park; Upea paikka mutta aivan liian täynnä ihmisiä. Merivesi on kirkasta ja turkoosia eli näkyvyys on todella hyvä. Hyvä paikka myös aloittelijalle. Kaikki palvelut. 

3. Beach 69 (Waialea Bay); Upea ranta mutta merenkäynti kovaa. Suuntaa kivikkoiselle kohdalle snorklaamaan, muualla rannalla ei juurikaan kaloja näy. Näistä kolmesta vaihtoehdosta vähiten nähtävää mutta upea hiekkaranta houkuttelee muuten. Vesipiste ja Wc.

Kuulemmamme mukaan Captain Cook monumentin luona on saaren paras snorklauspaikka. Paikalle on kuitenkin mentävä joko kanootilla tai patikoiden, ja kanootilla menijöiden on anottava lupa. Tämä siksi, että korallit ovat kärsineet liioista kävijöistä ja tilannetta on haluttu hiukan rauhoittaa. Myös Hilon puolella on merivesialtaita joissa on paljon kaloja mutta sinne on suunnattava kuivan kauden aikaan. Me emme siis tätä paikkaa päässeet katsastamaan. Himosnorklaajille vinkkinä, että Big Islandilla järjestetään yösnorklauksia paholaisrauskujen kanssa, sekä snorklausretkiä valaiden ja delfiinien vesistöille. 

Tämänkin snorklausreissun jälkeen kävimme vielä uimassa ja snorklaamassa hotellimme rannalla ennen illallista. Sitten olikin ohjelmassa pakkaamista kotimatkaa varten. Näin on tämä Havaijin loma vietetty ja uusi seikkailuja odotellaan.

Tiki, kapu ja mana - suomea vai havaijia?

Paula Gaston

6. MATKAPÄIVÄ

Perjantaina, toiseksi viimeisenä matkapäivänä Havaijin Big Islandilla päätimme käydä viimeisen niin sanotun "pakollisen" käyntikohteen pois alta. Siis omasta mielestämme pakollisen. Halusimme käydä Pu'uhonua o Honaunaun kansallispuistossa ja sen jälkeen ohjelmassa olisi vain snorklailua loppuloman ajan. Siispä aamiaisen jälkeen heti ei muuta kuin tuumasta toimeen ja autoon. 

Ajomatkaa Konasta tuli puolisen tuntia. Teimme pienen kierroksen visitor centerissä ja sitten itse puistossa. Tämä historiallisesti pyhä paikka on yhä mielenkiintoinen vaikka olimme siellä jo toista kertaa. Muinaisilla Havaijilaisilla oli pyhiä lakeja ja jotkut asiat olivat kiellettyjä (kapu). Mikäli he rikkoivat kapua, esimerkiksi astuivat kuninkaalliselle maaperälle tai söivät kiellettyjä ruokia, heidän ainoa mahdollisuus välttyä kuoleman tuomiolta oli päästä pu'uhonuaan. Pu'uhonuaan yritettiin siis päästä kaikin keinoin, muun muassa lahden yli veneellä. Pu'uhonuan muurien sisälle yrittivät niin kapua rikkoneet kuin taisteluissa olevatkin sillä siellä oleville ei voinut tapahtua mitään pahaa. Jos onnistuit pääsemään sisään pu'uhonuaan saisit papin siunauksen ja olisit vapaa kuoleman tuomiosta. Kerrotaan, että pu'uhonuoita olisi Havaijien saarilla enemmänkin mutta juuri tämä on niistä parhaiten säilynyt ja suurin.

Pu'uhonuaan tulijoita tervehtivät Ki'i:t (puusta veistetyt hahmot, toiselta nimeltään Tiki) ja uudellen rakennettu Hake o Keawe -niminen heiau, eli havaijilainen temppeli. Tässä rakennuksessa säilöttiin pitkään useamman arvovaltaisen henkilön luita ja niiden uskottiin suojelevan pu'uhonuaa (mana). Paikalla on myös muutama muu rakennus joissa on säilötty kanootteja ja lampi jossa säilöttiin kalasaaliita. Ihan rannassa on vanha kivistä kasattu pöytä jossa pelattiin ennen aikaan peliä nimeltä Konane. Sitä pelattiin vaaleilla ja tummilla kivillä. Kiertelimme aikamme hiljaisessa puistossa ja lähdimme sitten syömään eväitä.

Tiki tervehtii Pu'uhonuaan tulijoita. Takana heiau.

Tiki tervehtii Pu'uhonuaan tulijoita. Takana heiau.

Kanoottien suojia.

Kanoottien suojia.

Konane -peli

Konane -peli

Havaijin kieli on muuten hauskaa koska se kirjoitettuna näyttää ihan suomelta. Moni sana on todella helppoa lausua ja monesti mietin mitähän ne tarkoittavat. Teiden nimet etenkin. Kieltä puhuu noin 2000 henkilöä mutta moni ei välttämättä puhu sitä täydellisesti.

Tarkoituksemme oli katsastaa snorklauspaikka aivan puiston vieressä. Se on kovin kallioinen ja veteen on kiivettävä kiviä pitkin, mutta sen sanotaan olevan Big Islandin paras paikka nähdä kaloja ja koralleja. Muistelin, että siellä olisi ollut myös pieni hiekkaranta jossa pikkuneitimme voisi leikkiä mutta nyt kun näimme paikan uudelleen, hiekkaa oli tosissaan vain pieni läntti. Eikä siltäkään kohdalta missään nimessä lapsi olisi päässyt veteen. Paikka tuntui muutenkin pursuavan ihmisiä eikä olleenkaan tuntunut enää houkuttelevalta. Siihen päälle vielä tummat sadepilvet roikkumaan taivaalle niin päätös oli selvä. Oman hotellin rannalle vaan köllöttelemään ja snorklailemaan. Olihan tämä paikka jo kerran testattu. Mutta jos olet Big Islandilla ja tykkäät snorklata, ei kannata ohittaa tätä paikkaa.

Päivän uintiretken jälkeen löysimme Konan kaupungin helmen, Splashers Grill -ravintolan. Yritimme tänne jo edellisenä iltana mutta se oli aivan täynnä. Se olikin ensimmäinen paikka Big Islandilla jossa olisimme joutuneet jonottamaan pöytää. Ja mikä hassuinta, tämä ravintola oli aivan vastapäätä hotelliamme mutta emme olleet huomioineet sitä juuri ollenkaan. Ja tottakai sen suosio kertoi jotakin sen tasosta. Ruokalista oli laaja ja siitä löytyi mukavasti myös paikallista ruokaa ja meren eläviä (saarellahan tässä ollaan), ulkoilmaterassilta oli näköala merelle ja bändikin oli saapunut sulostuttamaan iltaamme. Täydellistä! Ja ruoka oli kyllä parasta mitä tällä reissulla olimme syöneet. 

Havaijin vihreä hiekkaranta - vain kolme koko maailmassa

Paula Gaston

5. MATKAPÄIVÄ

Tälle päivälle olimme suunnitelleet retkeä Amerikan eteläisimpään kolkkaan ja vihreälle hiekkarannalle. Kyllä, luit ihan oikein. Rannalla on vihreää hiekkaa. Kun olimme Big Islandilla edellisen kerran vajaa neljä vuotta sitten, olin raskaana ja aika ison mahan kanssa. Meille kerrottiin silloin, että patikkaretki rannalle on todella raskas ja jätimme sen silloin väliin. Samoin eteläisimmälle kohdalle ei silloin saanut tien kunnosta johtuen ajaa vuokra-autolla, joten sekin jäi meillä näkemättä. Nyt päätimme jo ennen matkaa, että tällä kerralla nämä paikat on nähtävä.

Hotellin aamupalan jälkeen hyppäsimme autoon ja suuntasimme kohti saaren eteläkärkeä. Matkalla pysähdyimme ostamaan eväsleipiä ja hedelmiä kyläkaupasta sillä reissussa menisi todennäköisesti koko päivä. Matka Kailua-Konan kaupungista eteläisimpään kärkeen, Ka Lae:n kesti parisen tuntia. Äkkiseltään kartasta katsottuna sen voisi ajaa nopeamminkin mutta tie on mutkainen ja nopeusrajoitukset alhaisia. Tien loppupätkä on kunnostettu ja nyt kaikilla vuokra-autoillakin voi ajaa ihan perille saakka. Ensimmäinen tavoite siis saavutettu ja Yhdysvaltojen eteläisin paikka valloitettu! Hurraa!

Paikka itsessään ei ole ihan hirveän erikoinen. Maisemat ovat tietenkin kauniit turkoosille merelle varsinkin siellä missä voi seistä korkean kallion päällä. Sitä kohtaa suosivat myös kalastajat. Kun kävelee hiukan edemmäksi löytää muinaisen linnakkeen eli heiaun, ja vanhan hautapaikan. Ihmisiä muistutetaan merkein siitä, että tämä on pyhä paikka. Ihan rannassa on paljon kivirakennelmia ja kivistä muodostettuja tekstejä. Kävijät ovat halunneet jättää oman merkkinsä Amerikan eteläisimpään kohtaan. No, ehkä parempi että ne ovat näitä pieniä kivikasoja, kuin että jokainen olisi kaivertanut tai maalannut nimensä kallioon.

Eväiden syönnin jälkeen jatkoimme matkaa vihreälle rannalle. Rannan virallinen nimi on Papakolea Beach mutta se tunnetaan myös nimellä Green Sand Beach (Vihreä hiekkaranta). Näitä rantoja on vain kolme maailmassa; yksi täällä Big Islandilla, yksi Guamissa ja yksi Galapakoksen saarilla. Väitetään, että myös Norjassa olisi vihreä hiekkaranta mutta siitä ei ole todisteita.  Paikasta ei ole tiedossa koordinaatteja eikä kuvia. Rannalle on kuuleman mukaan erittäin vaikea löytää eikä sinne pääse kuin veneellä, joten jään odottelemaan josko joku joskus saisi napattua muutaman kuvan todisteeksi. Nämä rannat ovat harvinaisuuksia ja jossain vaiheessa Papakolean rannan vihreä aines loppuu, ja ranta muuttuu tavalliseksi rannaksi. Meri huuhtoo vihreää hiekkaa pois ja valitettavasti myös ihmiset ottavat sitä matkamuistoksi. Näin sitä Punaluun rannalla (mustalla hiekkarannalla) jopa myynnissä, vaikka siellä samalla kerrottiin, että hiekan mukaan ottaminen rannalta on laitonta.

Vihreän hiekkarannan väri tulee sitä ympäröivän kallion mineraalista -oliviinista. Sitä on Big Islandin laavakivessä ja aallot hakkaavat vihreää irti kivestä rannalle. Vihreä ranta on aika pieni ja se on kallioiden ympäröimässä poukamassa. Rannalle ei ole tietä vaan sinne on käveltävä vajaa neljä kilometriä suuntaansa. Reitti ei ole merkitty ja ajoittain voi olla vaikeaa tietää mitä polkua tulisi seurata. Lisäksi voit odottaa kuumaa ja tuulista patikkaretkeä mutta itse maasto ei ole kovin vaikeakulkuista. Matkalla voi nähdä muinaisia paikallisten kalastuspaikkoja ja rakennelmia. 

Mikäli tykkäät patikoinnista ja olet hyvin varustautunut, nautit varmasti maisemista tällä reitillä. Mikäli taas haluat päästä helpommin perille, kuten me tällä kertaa, voit maksaa vipata kyydin joltakin paikalliselta parkkipaikalta. Paikalla oli useampia neliveto -autoja odottelemassa kyyditeltäviä, ja $15:lla saimme meno-paluu kyydin. Kyyti oli aikamoista pomppua mutta elämys sinänsä. Minä sain pääsin pikkuneidin kanssa autoon sisälle, muut istuivat lavalla. Tämä auto oli jo paremmat päivänsä nähnyt, turvavyöt olivat rikki ja ovikin lonksahteli kun ajoimme kuoppien yli. Tuskin tämä bisnes ihan laillista on mutta homma näytti niin järjestäytyneeltä, että heillä täytyy olla siihen ainakin maanomistajan lupa. Kuskimmekin näytti aika nuorelta ja mietin, että eiköhän hänen kuuluisi olla koulussa.

Perille päästiin ja kurkkasimme alas korkealta kalliolta. Vau! Siellä se ranta oli ja se todella näytti vihreältä. Kiipesimme alas kapeita portaita ja kalliota pitkin ihmettelemään sen hiekkaa. Läheltä hiekka näytti ihan kuin pieniltä timanteilta. Aallokko on täällä kova, samoin tuuli joten uimista ei suositella. Jotkut olivat silti uskaltautuneet veteen ja varsinkin lainelautailijoita näytti olevan useita. Me kaivoimme pikkulapiot ja ämpärit esiin neidille, ja istuimme sitten itse nauttimaan meri-ilmasta. 

Kyytimme lähti takaisin tunnin jälkeen mikä osoittautui ihan sopivaksi ajaksi. Tuuli on rannalla sen verran kova, että en edes riisunut uikkareilleni. Paluumatkalla poimimme kyytiin erään väsyneen pariskunnan. Mietin kuinka pitkälle patikkareitti oikeasti näyttikään ja kuinka kuuma ulkona oli. Olen Amerikassa tottunut, että usein kun varoitellaan vaativasta reitistä, se ei meidän mielestä ole ollenkaan vaativa. Mutta nyt olin tyytyväinen, että valitsimme autokyydin. Jos olisimme olleet liikkeellä kahdestaan, olisimme varmasti patikoineet mutta nyt oli hyvä näin.

Vihreä ranta nähty! Bucket list päivitetty! Hieno kokemus ja hieno paikka! Sitten ei kun hotellille suihkuun ja illalliselle lähiravintolaan. Nyt taas muistan miksi matkailu on niin mukavaa!

VINKIT ETELÄISIMPÄÄN KÄRKEEN JA VIHREÄLLE RANNALLE MENIJÖILLE:

  • Ota selvää ajoreitistä etukäteen. Paikoitellen puhelinyhteys voi olla huono ja karttaohjelmia on vaikeaa ladata
  • Varaa mukaan evästä, runsaasti vettä, aurikovoidetta ja hattu. Kummassakaan paikassa ei ole palveluita
  • Eteläkärjessä on pari Baja-maja -tyylistä vessaa, muuten näissä paikoissa ollaan luonnon armoilla
  • Jos suunnittelet patikkaretkeä vihreälle rannalle, varaudu kuumaan ja tuuliseen vaellukseen joka on yhteensä noin 8 kilometriä. Seuraa polkuja jotka menevät rantaviivan mukaisesti
  • Jos haluat autokyydin, aja vihreän rannan parkkipaikalle ja kysele siellä olevilta ihmisiltä kuka voisi viedä sinut rannalle. Varaa mukaan käteistä ja pientä rahaa maksua varten
  • Vihreä hiekka on katoava luonnonvara, on laitonta ottaa hiekkaa mukaan. Rannalta lähtiessä kopistele kengät ja heiluttele hiekat rantapyyhkeistä. Näin muutkin saavat nauttia tästä harvinaisesta rannasta vielä pitkään

 

 

Kuninkaallinen hotelli ja Kailua-Konan kaupunki Big Islandilla

Paula Gaston

4. MATKAPÄIVÄ

Päätimme ottaa yhden rauhallisemman päivän välissä ennen loppuja suunniteltuja retkiä. Tämän päivän vietimme kokonaan Kailua-Konassa ja hotellimme läheisyydessä. 

Aloitimme päivän tuttuun tapaan hotellin aamupalalla. Aikaeron vuoksi heräsimme usein hyvin aikaisin, ja saimme ihailla auringonnousua samalla kun söimme aamupalaa ravintolan ulkoterassilla. Otimme aamupala -buffeen huonepakettiin koska tiesimme edelliseltä matkalta sen olevan tosi hyvä. Samalla saimme päivän mukavasti vauhtiin pikku neidinkin kannalta eikä ensimmäisen tarvinut lähteä etsimään ravintolaa. Tänä vuonna hän saikin vielä syödä veloituksetta, sillä alle 4-vuotiaista ei peritty maksua. Kunnon aamupalan jälkeen skippasimme usein lounaan ja söimme usein vain eväsleipiä ja hedelmiä. Ja sitten varhaisen illallisen. Jäämme ikävöimään aamiaiselta ihania tuoreita hedelmiä (ananasta, papaijaa ja meloneja), guava -mehua ja tilauksesta paistettuja omeletteja.

Hotelli oli nimetty Havaijin saaren entisen kuninkaan Kamehamehan mukaan, Courtyard Marriott King Kamehameha's Kona Beach Hotel. Yhtenä syynä nimeen lienee se, että hotelli on rakennettu kuninkaan vanhan asuinrakennuksen viereen. Kuningas siis asui hotellin pihassa olevassa mökissä 1800-luvulla jota kutsuttiin nimellä Kamakahonu. Alkuperäisestä rakennuksesta ei ole jäljellä juuri mitään mutta tilalle on rakennettu uusi mökki, ja paikka on nyt suojeltu. Joitakin alkuperäisiä esineitä tuolta ajalta on nähtävissä hotellin aulassa. Kamakahonu on aivan hotellin rannan tuntumassa ja tämä onkin yksi harvoja hotelleja Big Islandilla joilla on oma ranta. Ranta oli toinen syy hotellivalintaamme sillä tiesimme, että se on suojattu aallonmurtajalla eikä ole kovin syvä. Täydellinen paikka siis lapsille. Eikä vain lapsille, myös meikäläiselle. Ensimmäiset päivät menee usein totutellessa snorklailuun ja tykkään aloitella rauhallisissa vesissä ilman kovaa aallokkoa. Kun sukeltelee Kamakahonun vierelle tai sen ohi, alkaa jo kivasti näkemään kaloja ja koralleja. Ja onhan se kätevää kun voi jättää lompakot ja muut tavarat huoneeseen ja mennä vain nopsaan snorklaamaan hetkeksi.

Kuninkaallinen rakennus

Kuninkaallinen rakennus

Hotelli on rakennettu kokonaan uudestaan vuonna 2009 ja on vielä hyvässä kunnossa. TripAdvisor ja lähes kaikki muut sivustot rankkaavat sen neljän tähden arvoiseksi, ja olemme samaa mieltä. Huoneet ovat ihan mukavia, kaikissa on parveke, jääkaappi ja kahvinkeitin. Lisämaksusta saa huoneen merinäköalalla, meille sattui molemmilla kerralla ilman erillistä maksua huone josta oli puolittain merinäköala. Eräs ystäväni mainitsi, että hotellissa haisisi home mutta itse en kokenut sellaista, ainakaan siinä siivessä jossa me olimme. Toisaalta, vuonna 2011 sattunut Japanin maanjäristys aiheutti täällä tsunamin ja koko hotellin alin kerros kastui, eli sellainenkin ongelma on mahdollinen. Itse haistoin lähinnä jonkunlaisen tuholaisten torjunta-aineen usein hotellin käytävään tullessa tai ainakin sellaisen sen uskoimme olevan. Niiden käyttö on varmaan aika yleistä lämpimissä maissa. Huoneessamme ei ollut muuta häiritsevää kuin rikkinäinen hana.

Jos olet näissä maisemissa ja haluat käydä luaussa, suosittelemme hotellimme omaa Island Breeze Luau -juhlaa. Koimme sen viime matkallamme ja se oli upea. Se oli nytkin vääjäämättä paikallisten suositus kun kyselimme vaihtoehtoja. Lopulta päädyimme kuitenkin jättämään ne bileet väliin. Luau on havaijilainen juhla jossa on monenlaista ohjelmaa kuten perinteistä tanssia, lauluja ja usein myös tulitaiteilijoita. Hintaan kuuluu illallinen paikallisista ruoista joista erikoisimpana on "imu pork", maanalaisessa imu -uunissa kokonaisena paistettu possu joka sitten nostetaan ylös yleisön ollessa jo paikalla. Perinteisiin kuuluu myös "poke" eli kalasalaatti ra'asta kalasta, ja usein myös "ono" eli Wahoo -niminen makrillin sukuinen kala. Suosittelen luauta kaikille Havaijin kävijöille, ja se on ainakin hyvä syy hankkia se kuuluisa kukka-lei jollei se kuulu luaun hintaan. 

King Kamehameha -hotelli on ihan Kailua-Konan keskustan tuntumassa rantakadulla. Sen vieressä on useita ravintoloita, baareja ja matkamuistomyymälöitä. Rantakadulla on mukava käveleskellä eivätkä isommatkaan kaupat kuten Target ja Wallmart ole kovin kaukana. Kailua-Kona, jota usein kutsutaan vain nimellä Kona, on Big Islandin saaren suurin kaupunki ja paikka jossa on eniten palveluita. Kaupungissa asuu noin 12 000 asukasta. Sinne on keskittynyt on suurin osa hotelleista ja vuokra-asunnoista, resortit ovat levittäytyneet sinne tänne saaren rannikoille. Big Islandilla on kaksi lentokenttää, toinen Kailua-Konassa ja toinen Hilossa. Molempiin lennetään esimerkiksi täältä Kaliforniasta josta lento kestää noin viitisen tuntia riippuen mistäpäin Kaliforniaa lentää. 

Markkinatunnelmaa rantakadulla

Markkinatunnelmaa rantakadulla

Tässä tehdään "scandinavian shaved ice" eli jäähilettä eri mauilla. Itse en kokeillut koska en jotenkin ymmärtänyt miksi joku haluaa syödä jäätä jäätelön sijasta (tai miten tämä liittyy skandinaviaan), mutta työkaverini kehuivat sen olevan hyvää. Ehkä olen lapsena syönyt liikaa lunta...ilmaiseksi.

Tässä tehdään "scandinavian shaved ice" eli jäähilettä eri mauilla. Itse en kokeillut koska en jotenkin ymmärtänyt miksi joku haluaa syödä jäätä jäätelön sijasta (tai miten tämä liittyy skandinaviaan), mutta työkaverini kehuivat sen olevan hyvää. Ehkä olen lapsena syönyt liikaa lunta...ilmaiseksi.

Meille Kailua-Kona oli täydellinen vaihtoehto sillä halusimme hotellin josta voi kävellä ravintoloihin ja lähteä päiväksi retkille. Viimeksi asuimme osan ajasta Hilton Waikoloa Villagessa ja totesimme, että koska halusimme nähdä saarta ja sen luonnonnähtävyyksiä, emme käyttäneet resortin palveluita ehkä tarpeeksi. Paikka oli muutenkin valtavan suuri, vastaanotosta menimme junalla hotellihuoneelle (kyllä, luit ihan oikein) ja aikaa siihenkin kului ihan tuhottomasti. Lisäksi resortin alueella kaikki oli kallista. Havaiji ei ole matkakohteista niitä halvimpia, Yhdysvalloissa osataan palvella mutta siitä odotetaan myös palkkaa. Ilman resort -maksuja ja kalliita palveluitakin elämiselle Havaijilla tulee helposti kallis hintalappu. 

Mikäli suunnittelet lomamatkaa Big Islandille kannattaa ensin miettiä mitä lomalta haluaa. Sitten suosittelen lukemaan hotellien ja resortien arvosteluja, sekä miettimään haluaako olla pienessä rantakaupungissa, vai upeassa resortissa jonka lähistöllä ei ole paljoa muuta. Me varasimme huoneen Cotsco -ketjun kautta joka käytännössä antoi meille vuokra-auton samaan hintaan. Nekin tarjoukset kannattaa katsastaa mikäli Costcon jäsenyys on taskussa. Kannattaa myös lukea saaren eri vuodenajoista ja mikä on hyvä ajankohta matkustaa. Esimerkiksi näin talviaikaan Hilossa sataa runsaasti sillä se puoli saaresta on sademetsää. Yritimme välttää kesähelteitä ja keväällä Kiinassa olevia "kultaisia viikkoja" jolloin Havaiji täyttyy sikäläisistä matkailijoista. Ja sitten ei muuta kuin matkaa varailemaan!