Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Hotellit USA

Lapsiperheiden suosikki - Excalibur hotelli Las Vegasissa

Paula Gaston

Joulun alla teimme road tripin Nevadan kautta Utahiin, ja sillä reissulla olimme kaksi yötä myös Las Vegasissa. Ehkä luitkin meidän vinkeistä mitä Vegasissa voi tehdä lasten kanssa, tai vaikka ihan ilmankin lapsia. Lupasin silloin, että kerron tarkemmin hotellistamme Excaliburista jossa yövyimme ensimmäistä kertaa. Eli tässä tulee nyt vähän tietoa mielenkiintoisesta majapaikastamme.

Excalibur.jpg

Excalibur Hotel & Casino on yksi Las Vegasin teemahotelleista Stripin, eli pääkadun varrella, ja on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Sen teemana on keskiaika ja se onkin rakennettu ritarinlinnaa mukaellen. Teeman lisäksi se houkuttelee perheitä sen ihka omalla huvipuistolla. Ainakin illalla hotelli oli helppo löytää, sillä sen linnan tornit loistavat mustaa taivasta vasten upeissa väreissä. Emmekä ajaneet rakennusta ympärikään kuin yhden kierroksen ennen kuin löysimme parkkihalliin.. ha ha. Self parking hallissa maksoi $10 per päivä, valet parkingin hintoja en tarkistanut, sillä emme sitä käyttäneet.

D87D65D8-47CA-430A-9860-AE5A849C2B6E.JPG
7E303396-539B-4B74-87D2-AB15006F061E.JPG
excalibur_aula.jpg

EXCALIBURIN HUONEET

Olin varannut huoneen Booking.comin kautta, ja koska matkustamme kahden lapsen kanssa, varaan aina twin queen tai twin king huoneen (kaksi vuodetta). Yhdysvalloissa majoittuminen perheen kanssa on siinä mielessä helppoa, että tällaisia huoneita on tarjolla paljon, ja niissä saa majoittua 4 henkilöä. Ylipäätänsä muutenkaan täällä ei nipoteta pienten lasten nukkumisesta esimerkiksi vanhempien välissä veloituksetta. Aika usein meillä onkin oma matkasänky vauvalle mukana, mutta nämä twin huoneet ovat ihan loistavia.

Check Innissä meille tarjottiin upgradea $10 per päivä Royal Toweriin, jonka huoneet olivat vastaanottovirkailijan mukaan parisen vuotta sitten uusittu. Koska mieheni oli vähän nikotellut hotellivalintaani ajatellen, että Excalibur on vanha ja kulahtanut, päätimme tarttua tarjoukseen. Olin ollut siinä käsityksessä, että kaikki hotellin huoneet on uusittu tällä vuosituhannella. Myöhemmin vähän harmittelin, että en pyytänyt huonetta jonka ikkunoista näkyisi linnan tornit. Virkailija kertoi, että näemme suoraan Stripille, ja se tuntui olevan hänen mielestään etu. Höh! Olisin mieluummin katsellut niitä kivoja tornien valoja sillä huoneessa itsessään ei kyllä ollut mitään linnaa muistuttavaa.

Twin huone Royal Towerissa

Twin huone Royal Towerissa

8CD213FD-F503-4DC5-AF9F-8220EA8571B8.JPG

Tyypilliseen Vegasin tapaan, huone oli hyvin normaali ja kulunut, ja siinä mielessä mielestäni ylihinnoiteltu. Mutta tämä ei tullut meille lainkaan yllätyksenä. Tunsin ihan samoin yöpyessäni Luxorissa, ja vieraillessani joissakin muissa hotelleissa. Tyypillisesti Vegasin hotelleissa otetaan rahat pois kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta vastoin ennakkotietoa, huoneessamme toimikin ilmainen wifi. Huonehinnat vaihtelevat todella suuresti, parista kympistä pariin sataan, riippuen ajankohdasta. Hintaan kuuluu toki allasosaston käyttö ja kuntosali. Harmiksemme olimme kuitenkin liikkeellä talvi-aikaan jolloin ulkona oleva allasalue on suljettuna.

EXCALIBURIN RUOKAPAIKAT

Ruokapaikkoihin ilta-aikaan oli reippaasti jonoa mutta sehän on tyypillistä Vegasissa. Toisena iltana söimme italialaisessa paikassa, Buca di Beppossa, joka osoittautui todella kivaksi ravintolaksi. Olin ajatellut, että käymme Dick’s:ssä, mutta kun näin menon ja meiningin siellä, totesimme, että se ei ehkä ole perheille kaikista sopivin. Musiikki pauhasi täysillä, ravintola oli ahdas ja meno hilpeää. Erikoisuutena Dick’s Last Resortissa on “huono palvelu” mutta hauskalla tavalla. Asiakkaille jaetaan myös paperiset hatut. Ehkä joskus sitten kun olemme paikalla ilman lapsia, voimme kokeilla tätäkin ravintolaa. Excaliburissa on yhteensä kahdeksan ravintolaa, eli ruokaa kyllä pitäisi löytyä jokaiseen makuun.

Aamupalapaikat olivat meillä vähän hakusassa, sillä joka paikkaan tuntui olevan karsean pitkä jono. Lopulta päädyimme ostamaan kahvit ja sämpylät Luxorin Starbucksista, ja satsasimme sitten lounaaseen. Buffet aamiainenkin oli todella hintava, ja jono näytti siltä, että siinä vierähtäisi tunti jos toinenkin. Vaikka rakastankin kunnon aamiaisia, nyt halusimme vain nopeasti murua rinnan alle ja liikenteeseen.

JUNALLA LUXORIIN JA MUUTA TEKEMISTÄ

Hotellin alakerrassa on tietenkin kasino, kuten asiaan Las Vegasissa kuuluu. Ja kasinothan on suunniteltu mahdollisimman sekaviksi, joten mekin seikkailimme ympäriinsä molempina päivinä yrittäessä löytää eri paikkoihin. Kesällä olisimme takuulla olleet Excaliburin allasosastolla, mutta nyt emme juurikaan aikaa hotellilla viettäneet. Excalibur Family Fun Center ei meitä houkutellut ja vuoristoratakin näytti liian vaativalta lapsille. Family Centerissä olisi ollut kaikenlaista minigolfia ja kartingia, mutta sellaistahan pääsee tekemään muuallakin kuin Vegasissa. Ohjelmaa hotellilla olisi myös ollut ritariturnajaisista aina Cirque du Soleil show:n saakka mutta me päädyimme kiertelemään Stripillä aivan muita paikkoja.

Mandalay Bay Tram vie Excaliburista ilmaiseksi Mandalay Bay hotelliin ja Luxoriin, jotka ovat kaikki osa MGM Resortsien ryhmää. Jälkimmäisessä on ihan kiva ainakin käväistä haistelemassa Egyptin tunnelmaa. Mandalay Bayhan taas on tuo surullisen kuuluisa paikka josta massamurhaaja ampui 58 ihmistä vuonna 2017.

C2F86939-5E6F-49E4-8865-C6734E7F3C9E.JPG

Kokemuksemme Excaliburista oli ihan ok. Mieleen ei jäänyt mitään erityisen hienoa tai huonoa. Mutta 6-vuotias neitimme muistelee vieläkin yötään ritarinlinnassa.

 

Seitsemän vaimon majatalo - Seven Wives Inn, Utah

Paula Gaston

Road trippimme jatkui Las Vegasista Hooverin padon kautta vihdoin Utahin puolelle. Olimme matkanneet jo 1440 kilometriä, ja vielä oli matkaa edessä lopulliseen määränpäähämme Utahissa. Edessä oli reissun neljäs yö jonka vietimme St. George nimisessä kaupungissa ihan eteläisessä Utahissa. Olimme varanneet huoneen Bed & Breakfast paikasta nimeltä Seven Wives Inn. Tällä majatalolla oli hirveän hyvät arvostelut eri sivustoilla, ja Las Vegasin jälkeen oli kiva päästä johonkin vähän yksilöllisempään ja tasokkaampaan paikkaan yöksi. Muutenkin suosimme aika usein persoonaallisia butiikkihotelleja, ja pienempiä majataloja, ketjuhotellien sijaan, jotka näyttävät kaikki samalle. Ja Seven Wives Inn täytti kyllä kaikki odotuksemme.

 

Utahin osavaltiohan on niittänyt mainetta erilaisten uskonlahkojen ja moniavioisuuden elinpaikkana. Moniavioisuus, eli polygamia, liittyy vahvasti mormoonikirkkoon (nykyinen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko), ja sen aloitti liikkeen perustaja Joseph Smith. Tyypillisesti miehellä voi olla useita vaimoja, mutta tiedossa on myös naisia, jotka naivat useamman miehen. Kirkko joutui vaikeuksiin kun Yhdysvallat alkoi säätää erilaisia lakeja rajoittaakseen moniavioisuutta, ja lopulta se peruutettiin kokonaan kirkossa vuonna 1890. Moniavioisuus elää kuitenkin vielä jossakin Utahin ja Arizonan rajamailla enemmän tai vähemmän salassa. Ja arvaattekin varmaan mistä yöpaikkamme nimi Seven Wives Inn sitten tulee?!

Majatalollamme on varsin pitkä historia ja siihen kuuluu kaksi vierekkäistä taloa sekä mökki. Lisäksi sen nykyiset omistajat asuvat pihapiirissä olevassa toisessa mökissä. Edwin G. Woolley rakensi päärakennuksen, jossa mekin majoituimme, vuonna 1873. Hän piilotteli talon ullakolla polygamisteja sen jälkeen kun moniavioisuus kiellettiin lailla vuonna 1882. Ullakolle kuljettiin salaoven kautta. Yksi piilossa olijoista oli majatalon pitäjien esi-isä; Benjamin F. Johnson, jolla todella oli seitsemän vaimoa, ja josta paikka on saanut nimensä. Viereisessä talossa majoittui pitkään mormoonikirkon presidenttejä, ja siitä syystä sitä kutsutaan nyt Presidentin taloksi. Nykyään majatalon omistaa herttainen kalifornialaispariskunta, joka työskentelee siellä täydellä sydämellä.

seven_wives_inn.jpg

Majatalon huoneet on nimetty seitsemän vaimon mukaan. Me olimme varanneet Jane -nimisen ullakkohuoneen, mutta kun saavuimme paikalle, meidät oli upgradattu isompaan huoneeseen alakertaan. Meille kerrottiin, että isompi huone oli ollut vapaana, ja he olivat ajatelleet, että se on lasten kanssa helpompi vaihtoehto. Huoneessa oli isompi vuodesohva kuin varaamassamme huoneessa, ja ullakkohuoneeseen mentiin ahdasta portaikkoa pitkin. Mahtavaa palvelua siis! Muistelin, että tämä huone nimeltään Lucinda, oli hinnaltaankin aika paljon kalliimpi. Kaikkien huoneiden hintaan kuului koti-aamiainen, joka tarjoiltiin isomman talon ruokasalissa. Illalla ruksasimme valintamme aamiaiskortista ja jätimme sen keittiön pöydälle tiedoksi. Iltaisin ruokasalista sai myös käydä hakemassa kahvia, teetä tai kuumaa omenasiideriä, ja itse leivottuja keksejä.

Lucinda

Lucinda

7DC0FF88-EC53-4E4A-A4C9-D6C6B50A14FB.JPG
Ihanan romanttinen kylpyhuoneemme

Ihanan romanttinen kylpyhuoneemme

Ruokasali

Ruokasali

F43AB942-ABF8-4B48-811D-0524434F7552.JPG

Seven Wives Inn oli hieno kokemus, ja voin todella suositella yöpymistä siellä. Talolla oli ihanan rauhallinen ja kodikas tunnelma, ja sen emäntä kertoi mielellään talon historiasta sekä lähialueen nähtävyyksistä. Vaikka talo oli vanha, siitä oli pidetty hyvää huolta, ja se oli ihastuttavan rustiikki. Yöpymisen hinta ei ole ihan yhtä edullinen kuin keskiverto hotellissa, ja se varmaan rajaa vähän asiakaskuntaa. Lapsiperheitä pyydetään soittamaan online -varauksen sijasta, mikä sekin kielii siitä, että paikka halutaan pitää rauhallisena. Majatalon alueella voi käveleskellä, ja kesäisin myös uima-allas on avoinna. Majoittujien kannattaa kurkata kaikkiin huoneisiin joiden ovi on auki. Alakerrassa on yksi kirjastohuone jossa voi oleskella, ja Sarah -huone, jossa on varsin erikoinen kylpyamme.

Sarah

Sarah

Sarah -huoneen kylpyamme…vroom vroom!

Sarah -huoneen kylpyamme…vroom vroom!

Tyytyväisin mielin ja levänneenä lähdimme jatkamaan matkaa kohti Cedar Breaksin kansallispuistoa. Siitä lisää ensi kerralla!

 

Maailman kuuluisin vessa - Yö Madonna Innissä

Paula Gaston

Spring breakin kotimatka häämötti jo edessä. Santa Monican vuoristo ja Channel Islandsin kansallispuisto oli jätetty jo taakse, ja lähdimme ajelemaan kohti Pohjois-Kaliforniaa. Koska meillä oli vielä lomaa jäljellä, päätimme jälleen kerran puolittaa ajomatkan, niin se olisi vauvan kanssa vähän mukavampi. Kotimatkan viimeiseksi pysähdykseksi valikoitui San Luis Obispo, ja siellä hotelli nimeltä Madonna Inn

Muistan joskus vuosia sitten Suomessa näin televisio-ohjelman jossa esiteltiin maailman kuuluisimpia ja erikoisimpia hotelleja. Mieleeni jäi elävästi hotelli jonka jokainen huone oli sisustettu erilaisella teemalla, ja jonka ravintola oli kokonaan pinkkiä nahkaa. Kerran sitten Kalifornian road tripillä ystäväni ehdotti, että voisimme pysähtyä vessatauolle maailman kuuluisimpaan vessaan. Heti kun kaarsimme Madonna Innin pihaan tunnistin sen telkkari-ohjelmasta. Silloin teimme vain pienen pysähdyksen mutta aina siitä asti olen haaveillut joskus yöpyväni Madonna Inn Resortissa. 

madonna.jpg
madonna_registration.jpg
madonna_rakennus.jpg

 

MADONNA INN

Vuonna 1958 San Luis Obisboon, Highway 101:n varrelle avattiin 12:sta huoneen motelli. Sen perustaja on Alex Madonna ja hänen vaimonsa Phyllis. Tästä persoonallisesta motellista tuli heti suosittu ja sitä laajennettiin, mutta vuonna 1966 sen alkuperäiset rakennukset tuhoutuivat tulipalossa. Tuhoutuneet huoneet rakennettiin uudelleen ja kaikki huoneet remontoitiin yksilöllisen teeman mukaan. Alex Madonna halusi tarjota ihmisille enemmän kuin vain huoneen, ja halusi, että kaikki lähtisivät paikasta hymyillen. Hän kuoli vuonna 2004, mutta yritys on pysynyt edelleen perheellä ja laajenee laajenemistaan. 

Nykyään Madonna Innissä on 110 huonetta. Huoneiden teemoina on muun muassa (vapaasti suomennettuina) Luolamies, Romanssi, Vanhanajan honeymoon, Antiikkiset autot, Italia, San Francisco, Aavikon hiekka, Golfaajan huone, Upea 50-luku, Sydämiä ja kukkia, sekä Intiaanit. Osassa huoneista on vesiputousta jäljittelevät suihkut. Pääset kurkkaamaan kaikki huoneet täältä. Sisustus on koko hotellissa tosi yliampuva, jopa niin, että se on jo aika hieno. Tai ainakin hauska.  Pinkki väri toistuu useissa paikoissa ja rakennuksissa on tavoiteltu myös Alppien tunnelmaa. Meidän huoneemme nimi oli China Flower ja se oli sisustettu kiinalaisin huonekaluin. Olin jotenkin odottanut vähän rähjäisempää vanhaa motellihuonetta, mutta huoneemme olikin todella siisti ja vasta remontoidun näköinen. Pakostakin suusta pääsi: "Vau!"

Huoneessamme oli kaksi erillistä huonetta

Huoneessamme oli kaksi erillistä huonetta

Ihanan pehmeät kylpytakit löytyivät huoneen kaapista ja ne päällä pystyi kipaisemaan kivasti uima-altaalle

Ihanan pehmeät kylpytakit löytyivät huoneen kaapista ja ne päällä pystyi kipaisemaan kivasti uima-altaalle

Älä syö saippuaa vaikka se näyttääkin kakulta

Älä syö saippuaa vaikka se näyttääkin kakulta

Madonna Inn on nähty muun muassa televisiosarjoissa Bachelor ja Simpsons. Se on ollut myös lukuisien musiikkivideoiden kuvauspaikkana, niistä kuuluisimpana Roxetten The Center of the Heart ja Lady Antebellumin Heart Break albumin promootiovideo. 

 

MOTELLISTA RESORTIKSI

Samalla kun Madonna Inn kasvoi ja alkoi niittää mainetta, sen palvelutkin alkoivat kehittyä. Vaikka se vielä toimii motellin periaatteen tavoin, voi sen tiluksilla viettää hyvinkin koko päivän tai vaikka viikonlopunkin eri aktiviteeteissa. Siellä voi myös poiketa kahvilla, tai syömässä ohikulkumatkalla, kuten mekin olemme tehneet pari kertaa ennen yöpymistä. Madonna Innissä on kaksi ravintolaa, leipomo ja matkamuistomyymälä. Tanssisalissa on elävää musiikkia joka ilta. Me söimme sekä illallisen että aamupalan vähän rennommassa Copper Cafessa. Sen menu kuulosti meistä houkuttelevammalle kuin hintavan Alex Madonna's Gold Rush Steakhousen. Jälkimmäiseen ravintolaan kannattaa käydä kuitenkin ainakin ovelta kurkkaamasssa, sillä se on aikamoinen "teos". Keskellä ravintolaa on kultainen puu ja koko sen sisustus on pinkki. Lupaan ettet ole nähnyt vastaavaa muualla! Copper Cafen aamiainen oli tosi herkullinen, iltamenu sen sijaan oli vähän tavallinen ilman mitään "vau -elämyksiä". 

Alex Madonna's Gold Rush Steakhouse

Alex Madonna's Gold Rush Steakhouse

madonna_baari.jpg

Madonna Innin huoneet ovat eri rakennuksissa sen tiluksilla, ja auton saa ajettua aikalailla huoneen eteen. Ihan meidän huoneemme edestä avautui portit "Salaiseen puutarhaan", jossa voi käydä ihailemassa kukkasia, pelaamassa ulkopelejä tai vaikka lueskelemassa kirjaa. Sen alapuolella on kaksi pinkkiä tenniskenttää, ja koripallokorit. Viimeisimpänä investointina Madonna Inniin on rakennettu uima-allas ja spa-osasto, jossa voi käydä lekottelemassa infinity poolilla, kuntosalilla tai vaikka hieronnassa. Ihan motellin vieressä on hevostila joka järjestää ratsastusretkiä alueen maastoihin ja viereisillä kukkuloilla on useita patikkapolkuja.

Me käveleskelimme aamulla aamiaisen jälkeen tutkien vähän paikkoja. Paikasta toiseen, tai kauemmaskin, voi suhauttaa motellin tarjoamilla pinkeillä polkupyörillä. Henkilökunta sen sijaan ajeli pinkeillä golf -kärryillä, ja jopa alueen katulamputkin olivat pinkit. Meillä ei valitettavasti ollut aikaa kokeilla ihan kaikkia aktiviteetteja mutta toivottavasti pääsen joskus vielä takaisinkin. Toki ihan kaiken kokeileminen tulee äkkiä hintoihinsa varsinkin kun huonehintaan lisätään vielä resort fee. Onneksi sentään aika monet aktiviteetit kuuluvat hintaan.

madonna_golf.jpg

 

JA SITTEN NE KUULUISAT VESSAT

Moni ohikulkija pysähtyy Madonna Inniin vain vessatauolle sillä he ovat kuulleet motellin kreisesitä vessoista. Varsinkin miestenhuone ja sen urinaali ovat niittäneen mainetta ja olleet esillä monessa televisio-ohjelmassa. Miestenhuoneen urinaali  jäljittelee vesiputousta josta valuva vesi sitten huuhtoo sen. Ei kannata yllättyä ollenkaan, vaikka miestenhuoneesta ulos tuleekin naisia. Itsekin kävin siellä nappaamassa kuvan blogiin. Kannattaa kuitenkin varmistaa joltakin miespuoliselta asiakkaalta, että vessa on tyhjä. 

madonna_pisuaari.jpg
Copper Cafe

Copper Cafe

Naistenhuone on myös aika erikoinen. Se on sisustettu kokonaan pinkiksi ja sitä koristaa komeat kattokruunut. Tällä kertaa käväisin myös Copper Cafen vessassa joka sekin oli ihan mielenkiintoinen. Harvoinpa tulee tutuille sanottua, että muistakaahan sitten pysähtyessä käydä myös vessoissa, mutta Madonna Innin kohdalla näin on tehty! 

Jos haluat nähdä enemmän Madonna Innistä, käyppäs kurkkaamassa Instagram profiilini @paulagaston, etusivulta Highlightsien alta löytyy videoita reissustamme!
 

Me jatkoimme Madonna Innistä sitten levänneenä kotiin saakka. Spring Breakin reissu oli plakkarissa!

Hofsas House Hotel - Carmel-by-the-Sean todellinen helmi

Paula Gaston

*Majoituksen tarjosi Hofsas House Hotel.
Kuten aina, kaikki alla olevat mielipiteet ovat omiani. 

Kirjoitin aiemmin matkastamme Kalifornian rannikolle Carmel-by-the-Sea nimiseen kaupunkiin. Kerroin sen kuuluisista asukkaista ja erikoisista laeista, kuten siitä, että Carmelin kaduilla on laitonta kävellä korkokengissä. Me vietimme siellä mukavan viikonlopun, vaikka välillä vähän satelikin vettä. Majoituimme eurooppalais -tyyliseen butiikkihotelli Hofsas Houseen, joka oli ihan keskustan tuntumassa, ja josta oli hyvä lähteä mihin suunnalle tahansa viettämään päivää. Meistä pidettiin hotellissa hirmuisen hyvää huolta, ja päällimmäisenä mieleen jäi välitön ja lämmin tunnelma, joka tässä perheyrityksessä vallitsee.

PIKKUMÖKEISTÄ BUTIIKKI-HOTELLIKSI

Donna Hofsas miehensä Fredin kanssa muutti Los Angelesista Carmeliin 1940-luvun lopulla. He ostivat kaupungista neljä mökkiä, ja asuen yhdessä niistä, he alkoivat vuokrata kolmea muuta. Näin alkoi Hofsas Housen tarina, joka 1957 laajentui hotelliksi. Donna kuoli vuonna 1981 jättäen hotellin pojalleen, ja siitä eteenpäin yritys on pysynyt perheellä. Hotellinjohtaja Carrie Theis puhuu isoäidistään Donnasta lämmöllä, ja siitä, kuinka hän jo lapsesta saakka on ollut auttamassa hotellilla. On mukavaa jutella ihmisen kanssa, jolla selvästi on rakkaus työhönsä. 

Hofsas House on läpikäynyt laajennuksen myös myöhemmin, ja nykyään siinä on 38 uniikkia huonetta. Hotellissa on myös ympärivuoden lämmitetty uima-allas, joka ei ole kovin yleistä Carmelissa, jossa hotelleilla on hyvin pienet tontit. Suomalaisille, ja miksei muillekkin mainittakkoon, että uima-altaan yhteydessä on myös sauna. Alkupeäiset mökitkin löytyvät vielä alueelta, ja ovat käytössä. Hofsas Housella on myös kokoustila, jossa on täyskeittiö ja takka.

Hotelli on todella sisustettu vähän eurooppalaistyyliä mukaillen. Donna Hofsasin ystävä, taiteilija Maxine Albro maalasi rakennukseen bavarialais -teemaisen seinämaalauksen sekä muita teoksia. Lisäksi joka puolella rakennusta vastaan tulee hollantilaistyylisiä ovia, joissa oven saa auki kahdessa osassa. Itse rakennuskin muistuttaa vähän Keski-Eurooppalaisia taloja. 

hofsas_house_ulkoa.jpg

UNIIKIT HUONEET

Jokainen Hofsas Housen huone on erilainen, mikä tekee majoittumisesta jo itsestään jännittävää. Monissa huoneissa on merinäköala, ja hollantilaistyyliset ovet, jotka mahdollistavat maiseman ihailun suoraan huoneesta. Useassa huoneessa on parveke, takka tai pienkeittiö. Kaikkialla toimii Wifi. Me majoituimme King Suiteen josta oli upea näköala merelle. Saapuessamme paikalle, meitä odotti huoneessa pullo viiniä ja juustoja, sekä tyttärelleni jätetty frisbee. Romanttinen ruusukuvioinen tapetti ei ollutkaan yliampuva, vaikka etukäteen niin ajattelin, vaan oikeastaan aika söpö. Lisätunnelmaa huoneeseen toi takka. Varsinkin lasten kanssa matkustaessa huoneen ehdoton valtti oli minikeittiö, jolloin lasten ruokien säilöminen ja lämmittäminen onnistuu helposti. Carmelille tuttuun tyyliin, osaan huoneista ovat myös lemmikit tervetulleita. 

hofsas_house_huone.jpg
hofsas_lokki.jpg
hofsas_maisema.jpg

Huonehintaan kuuluu mannermainen aamiainen. Yksi asia josta tykkäsin erityisesti oli se, että aamupala oli katettu vastaanoton aulaan takkatulen viereen niin, että siitä saattoi kerätä itselleen sopivan tarjottimellisen huoneeseen vietäväksi. Erilaisia leivonnaisia varten mukaan sai pienen korin, ja lisäksi tarjolla oli jogurttia ja hedelmiä. Henkilökunta antoi mukaani termospullon kahvia ja lasilliset mehua. Yhdysvalloissa hotelliaamiainen ei useinkaan ole kovin kummoinen, joten oli kiva saada tuoreita leipomon croissantteja ja viinereitä. Mielestäni oli kiva idea viedä aamiainen huoneeseen; siten meillä oli mahdollisuus syödä auringonnousua katsellen omassa rauhassa. Aivan liian usein hotellin aamiaistila on onnettoman pieni eikä mistään meinaa löytyä vapaata pöytää. 

hofsas_toimisto.jpg

ILLALLINEN BEACH HOUSESSA JA VIININMAISTELUA

Meille oli varattuna myös illallinen naapurikaupunki Pacific Groven Lovers Pointissa. Nimihän ainakin jo enteilee hyvää! Beach House ravintola ei olisi voinut enää olla kauniimmalla paikalla meren rannalla, ja melkein toivoinkin, että olisimme käyneet siellä myös valoisan aikaan ihailemassa maisemaa. Pacific Grove on ihan 17-mile-driven varrella, jonka sanotaan olevan yksi maailman kauneimmista rantareiteistä, joten sillä kierroksella tai ajaessa vain Highway 1:llä, tässä on taas yksi hyvä paikka pysähtyä. Ja Beach Housea varten suosittelen ehdottomasti tekemään pöytävarauksen, ainakin illalla paikka oli ihan täynnä. Ruoka oli oikein hyvää, ja täytyy sanoa, että mieheni syömä Beef Stroganoff oli yksi parhaista joita olen maistanut! 

Lisäksi pääsimme maistelemaan viinejä Tudor -maisteluhuoneessa. Kuten useilla alueilla Kaliforniassa, myös Montereyn alueella kasvatetaan viinejä, ja parhaiten siellä viihtyy Pinot Noir -rypäle. Hofsas Housen omistaja ja johtaja Carrie kertoikin minulle, että pikkuhiljaa Carmeliin on avautunut useita viinimaisteluhuoneita, ja matkailijat tulevat sinne myös maistelemaan viinejä. 

VAHVA SUOSITUS

Hofsas House Hotel teki viikonlopustamme Carmelissa todella viihtyisän. Itse tykkään todella paljon tällaisista persoonallisista paikoista joissa on nähty vaivaa asiakkaiden viihtyvyyden eteen. Vaikka lauantai-iltapäivänä satoi vettä lähes kaatamalla, sekään ei pilannut lomaamme kun olimme lämpimässä ja viihtyisässä huoneessa napostelemassa 5th Avenue Delin herkkuja. Ne oli alunperin varattu sunnuntain rannalle menoa varten, mutta taisimme ottaa vähän varaslähtöä popsiessamme niitä jo etukäteen. Seuraavalle päivälle jäi sentään mukaan otettavaksi porkkanakakkua. Mikäli Kalifornian road tripillä Highway 1:n varrella on majapaikka on hakusassa, tälle paikalle vahva suositus!

 

Millaista on San Franciscon luksushotelleissa - InterContinental Mark Hopkins

Paula Gaston

Viime viikonloppuna meille tuli mahdollisuus yöpyä yhdessä San Franciscon ikonisista luksushotelleista; InterContinental Mark Hopkinsissa. Sillä on erittäin pitkä historia kaupungissa ja se sijaitsee Nob Hillin hienosto alueella, korkealla mäen päällä. Sen sanotaan olevan yksi San Franciscon todellisista luksushotelleista. 

Kun aloitin kirjoittamaan matka-aiheista blogia, tein periaatepäätöksen siitä, etten tule kirjoittamaan hotelli-arvosteluja. Syy siihen oli yksinkertaisesti se, että en jaksa niitä itse lukea. Luen blogeista mieluummin hauskoja matkatarinoita tai kuvauksia hotelleista, ja arvostelut luen sitten niille tehdyiltä sivustoilta. Niinpä tämäkin juttu on lähinnä pieni kertomus siitä, millaista oli yöpyä Nob Hillillä.

MARK HOPKINSIN VÄRIKÄS HISTORIA

mark_hopkins_edesta.jpg

Hotelli on avattu jo vuonna 1926. Alunperin paikalla sijaitsi rautatieyrityksen perustaja Mark Hopkinsin upea kartano. Kartano kuitenkin paloi San Franciscon suuren maanjäristyksen jälkimainingeissa vuonna 1906. Myöhemmin paikalle avattiin Mark Hopkins Insitute of Art, kunnes George D. Smith osti rakennuksen, ja avasi sen paikalle luksushotellin. Vuosien saatossa hotelli on läpi käynyt useita remontteja, aina kuitenkin historiaa kunnioittaen. Hotelli on rakennettu espanjalaista renessanssia ja ranskalaista linnamaisuutta mukaellen. 

Hotellin vieraina on vuosien saatossa ollut monia Yhdysvaltain presidenttejä ja julkkiksia. Muun muassa Elisabeth Taylor, Elvis Presley, Michael Jackson ja Rolling Stones ovat vierailleet siellä. Kuninkaallisista ainakin Englannin prinssi Philip ja Alankomaiden kuningatar Juliana ovat olleet asiakkaana. Mark Hopkins on ollut suosittu tanssipaikka, juhlapaikka sekä yöpymispaikka. Lisäksi siellä on aina järjestetty paljon häitä. 

Nykyään Mark Hopkins Hotel on suojelukohde ja merkitty Kalifornian historiallisten maamerkkien (California Historical Landmark) rekisteriin numerolla #754. 

HUONEEN PARASTA ANTIA OLI NÄKÖALA

Huoneemme oli hotellin etupihan suuntaan kuudennessa kerroksessa. Mielestäni sen ehdoton valtti oli sen näköala, vaikkakin hotellin toisella puolella olevissa huoneissa oli varmasti vielä paremmat näköalat. Voin vain kuvitella miltä tuntuu katsella ikkunasta muun muassa Golden Gatelle ja Bay Bridgelle. Itse huone oli melko tavallinen, siisti mutta vanha. Ylipäätään vähän joka puolella hotellia näkyi kulumisen merkkejä, ja se ehkä kaipaisi pientä ehostusta pitääkseen kiinni luksushotellin maineestaan.

mark_hopkins_kaytava.jpg
mark_hopkins_huone.jpg
Näköala huoneesta

Näköala huoneesta

Me käväisimme huoneessa vain jättämässä tavarat, ja suuntasimme sitten alakerran kautta ylimmän kerroksen cocktail-baariin. Alakerran siksi, että halusimme tutustua aulassa olevaan pieneen näyttelyyn, joka kertoi hotellin historiasta. Se oli ihan mielenkiintoinen katsaus kaikenlaisiin tapahtumiin joita rakennuksessa on järjestetty, ja sen vanhoihin esineisiin. Hotellin hissin vieressä oli hauska yksityiskohta menneiltä ajoilta, nimittäin postiluukku. Yläkerroksista postiin menevät kirjeet on voinut pudottaa suoraan postiluukkuun jonka mukana ne tippuvat alimpaan kerrokseen saakka odottamaan postinkantajan saapumista. 

mark_hopkins_aula.jpg
Näyttelyesineistöä

Näyttelyesineistöä

Postiluukku 6:ssa kerroksessa

Postiluukku 6:ssa kerroksessa

TOP OF THE MARK

Juuri ennen auringonlaskua suuntasimme hotellin ylimmässä kerroksessa olevaan cocktail-baariin jonne myös lapset ovat tervetulleita ilta kymmeneen saakka. Ravintolan ikkunoista avautuu yksi koko kaupungin parhaista näköaloista, ollaanhan sentään korkealla mäen päällä. Koska oli vielä aikaista, saimme ikkunapöydän, ja tilasimme city-päivän kunniaksi cocktailit. Yks jos toinenkin asiakas kävi näpsimässä valokuvia upeasti aukeavasta maisemasta ja varsinkin auringonlaskusta. 

Top of the Mark avattiin vuonna 1939 kun hotellin silloinen omistaja George D. Smith päätti muuttaa yläkerran huoneistosviitin ravintolaksi. Häntä epäilytti, mahtaisivatko asiakkaat tulla hissillä 19. kerrokseen saakka, mutta ravintolasta tulikin välittömästi menestys. Huhun mukaan hän ei millään keksinyt ravintolalle nimeä, ja tokaisi sitten jollekin ettei tiedä miksi kutsuisi "Markin huippua" (=top of the Mark). Hänelle sitten huomautettiin, että siinähän se täydellinen nimi jo tulikin. 

top_of_mark_valo.jpg
mark_hopkins_aurinko.jpg
top_of_mark_kapea.jpg
top_of_mark_pimea.jpg

Mieheni jäi hotelliin pidemmäksi aikaa konferenssiin, mutta minä palailin lasten kanssa kotiin lähinnä koulun takia. Harmi, muuten olisin ehkä päässyt näkemään keskiviikon harvinaisen super-sinisen-verikuun ja sen pimennyksen hotellin kattobaarista. No, kyllähän se näkyi meille kotiinkin, mutta taustalle ei nyt saatu Golden Gatea tai muitakaan hienouksia. 

super_blood_moon.jpg