Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Harriniemi

Kotikaupunkini helmet - 10 parasta paikkaa Kokkolassa (+ BLOGIHAASTE!)

Paula Gaston

Olen jo pidemmän aikaa ajatellut kirjoitella kotikaupungistani Suomessa, Kokkolasta. Kokkola on pieni merenrantakaupunki, jossa elellään rauhallista elämää nauttien luonnosta. Itse olen syntynyt Kokkolassa ja elänyt siellä suuren osan elämästäni. Olen kuitenkin huomannut, että moni suomalaisista ystävistäni ei tiedä paljoa Kokkolasta, eikä ole siellä koskaan käynyt. Niinpä ajattelin nyt esitellä kotikaupunkiani siltä kantilta, mitä siellä kannattaa vierailun aikana nähdä. Postauksen lopussa on myös haaste muille bloggaajille kertoa omista kotikaupungeistaan.

TANKAR

Tankar on ehdottomasti Kokkolan nähtävyyksistä se ykkönen, ainakin omasta mielestäni. Tankarin majakkasaari on suosittu vierailukohde kesäisin, ja joskus talvisin sinne pääsee ajaen jäätietä pitkin. Saaren tunnus on sen puna-valkoinen majakka, mutta siellä on myös muutakin nähtävää, kuten museotiloja ja kappeli. Kesäaikana Tankarissa toimii kahvila josta saa herkullista lohikeittoa. Tankariin tullaan joko omalla veneellä tai kaupungin matkustaja-aluksella m/s Jennyllä.

paula_tankarissa.jpg

VANHAKAUPUNKI NERISTAN

Kokkolan vanhakaupunki on nimeltään Neristan, ja se on yksi Suomen laajimmista ja parhaiten säilyneistä puukaupungeista. Sen nimi tulee historiasta jolloin kaupunkilaiset tapasivat jakaa kaupungin alakaupunkiin ja yläkaupunkiin, Neristaniin ja Oppistaniin. Neristanin asukkaita olivat lähinnä käsityöläiset ja merimiehet. Monien talojen ikkunoita koristivat siellä laivakoirat ja niissä on edelleenkin niin sanotut juorupeilit. Mitä ne ovat, siitä voit lukea lisää täältä. Neristanin vanhimmat talot ovat 1600-luvulta.

635F9CBC-3961-4E40-8E01-9DB965168A71.JPG

VATTAJAN RANNAT JA OHTAKARI

Nuoruuteeni kuului vahvasti vierailut Kalajoen Hiekkasärkille mutta Vattaja tuli minulle tutuksi vasta myöhemmällä iällä. Luonnonvaraista hiekkarantaa on siellä silmänkantamattomiin, eikä luontoa ole pilattu hotelleilla tai kaupustelijoilla. Vattajan rannan sanotaan olevan ainutlaatuinen ei vain Suomessa, vaan myös koko Euroopassa. Osa rannasta on ajoittain puolustusvoimien harjoituskäytössä, mikä rajoittaa sinne rakentamista. Rannan tuntumassa on Ohtakarin saari ja kalastajakylä. Sieltä haemme yleensä kioskilta jäätelöt, sillä saareen pääsee kävelemällä. Muuten rantapäivälle kannattaa varata mukaan omat eväät.

A4284D6E-D953-4795-802B-F3B456BB72EB.JPG

KAARLELAN KIRKKO

Kaarlelan kirkko on kotikirkkoni, ja se on yksi Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Kirkon tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta sen vanhimmat osat ovat 1460-luvulta. Kirkon rakennustyötä johti pitäjän kirkkoherra Anders Chydenius. Kirkko on perinteinen ristikirkko, ja sen lattian alle on haudattu aatelinen Simon Daniel Baron. Kun kirkon viereistä mäkeä ajaa ylös, näkee sen seinässä lovin. Se on tullut kansalaissodassa vuonna 1918 kun venäläiset ampuivat kirkkoa kranaatilla. Kirkkoa vartio yksi maan vanhimmista vaivaisukoista.

kaarlelan_kirkko.jpg

HARRBÅDAN KUMMITTELEVA MAJAKKA

Harrbådan vanhalle majakalle pääsee joko retkeilemällä luontopolkua pitkin tai ajamalla autolla. Muistan lapsuudestani monta kummitustarinaa tästä paikasta, joista kerroinkin teille viime kesänä. Luontopolku lähtee Nuorisokeskus Villa Elban parkkipaikalta, ja matkalla voi keräillä vaikka taskut täyteen mustikoita tai puolukoita. Luontopolku on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, mutta siellä voi nähdä myös Krimin sodan aikaiset vallit. Harrbådan suomenkielinen nimi on Harriniemi.

harrboda_uusi.jpg

TOIVOSEN ELÄINPUISTO JA TALONPOJAN MUSEO

Toivosen eläinpuisto ja talonpojan museo on kaikkien lasten lempipaikka. Yleensä käymme siellä useamman kerran kesässä. Puisto sijaitsee 8-tien varressa Kälviällä, joten sinne on helppo löytää. Se on kuin iso vanhanajan kylä jossa lapset pääsevät silittelemään erilaisia kotieläimiä, ja leikkimään. Pari vuotta sitten siellä pidettiin myös Lasten asuntomessut. Me kiertelemme yleensä vähän museorakennuksissa ja katselemme eläimiä. Sitten leikimme eri leikkialueilla kuten leikkikaupassa, leikkimökeissä ja keinuissa. Onpa lapset päässeet jopa kokeilemaan oikealla traktorilla ajoakin. Sitten on aika juoda pulla kahvit Savupirtti-Kaffilassa.

toivosen_elainpuisto.jpg

K.H. RENLUNDIN MUSEON - PEDAGOGIO

K.H. Renlundin museossa ja sen eri rakennuksissa kerrotaan Kokkolan historiasta. Yksi museon rakennuksista on Pedagogio; Suomen vanhin ei-kirkollinen puurakennus joka sijaitsee kaupunkimiljöössä . Se on rakennettu vuonna 1969 koulutaloksi. Sen toinen pääty oli pappien käytössä, ja toisessa päässä oli koulusali sekä opettajan kamari. Pedagogiossa on nykyään esillä kouluhistoriasta kertova näyttely.

pedagogio.jpg

VOHVELIKAHVILA & TAIDELEIPOMO

Samalla kun pistäytyy K.H. Renlundin museossa katsomassa eri näyttelyitä, voi istuskella museopihassa ja nauttia kahvia. Vohvelikahvila on meidän kesäinen vakiopaikka, jossa käymme aina syömässä vohvelit ystävien kanssa. Vohvelikahvilassa myydään myös paikallisten taiteilijoiden käsityönä tehtyjä koruja ja koriste-esineitä.

7CAB8702-0E47-4109-9237-12CCED3513C7.JPG

BARKASSI

Barkassi on englantilainen maihinnousuvene joka saatiin sotasaaliiksi Krimin sodassa, niin sanotussa Halkokarin kahakassa, vuonna 1854. Englannin laivasto ankkuroi tuolloin kaksi höyryfregattia Kokkolaan Trullevin edustalle, ja laski veteen yhdeksän laivavenettä eli barkassia. Kokkolalaiset olivat kuitenkin valmiina englantilaisten tuloon, ja valtasivat yhden barkasseista. Laiva on esillä Suntin varressa Englannin puistossa omassa pienessä vajassaan. Legendan mukaan se ainoa maailmassa oleva englantilaisilta vallattu vene, ja he ovat usein yrittäneet ostaa venettä takaisin. Kokkolalaiset eivät siitä kuitenkaan luovu mistään hinnasta.

enkku_vene.jpg

ROCK’N ROLL DINER

Jos nälkä yllättää, niin tämä ravintola vakuutti meidät viime vuonna niin, että kirjoitin siitä ihan oman postauksensa. Vaikka Rock’n Roll Diner tarjoileekin tyypillistä amerikkalaista ruokaa, kuten hampurilaisia, hot dogeja ja ihania pannukakkuja, ruoka poikkeaa muiden paikkojen ruoasta sillä se on alusta loppuun asti itsetehtyä. Ainakin aina silloin kuin se on mahdollista. Listalta löytyi vaihtoehtoja koko perheelle, ja henkilökunta oli töissä isolla sydämellä.

rokki_diner.jpg

Ensi kesänä kiertelemme taas Suomessa, ja lukisin mielelläni lisää eri kaupungeista, ja niiden nähtävyyksistä. Siksi haluankin tällä postauksella haastaa mukaan bloggaajia kertomaan oman kotikaupunkinsa helmistä. Ja kaikkien kotikaupungithan ei tietenkään sijaitse Suomessa. Se ei haittaa, mielelläni luen muistakin kaupungeista!

OHJEET BLOGIHAASTEESEEN! Kerro omat vinkkisi blogipostauksen muodossa kotikaupungissasi vieraileville. Missä kannattaisi käydä, mitä kannattaisi nähdä tai missä syödä? Omat suosikkisihan voivat olla vaikka paikkoja joista muut eivät vielä tiedäkään! Liitä postauksen loppuun nämä ohjeet ja linkitä lähteeksi tämä Viinilaakson viemää -blogin juttu. Olisi myös kiva saada linkkejä muiden postauksiin kommenttikentässä, niin että minä, ja lukijat löydämme ne helposti.

Haaste muissa blogeissa:

London & Beyond -blogi; 10 parasta asiaa Kuopiossa
HÄTÄLASKU -blogi; Kotikylä on aina kappale kauneinta Suomea - Alahärmä

 

Kummitteleva Harrbådan majakka Kokkolassa

Paula Gaston

Palataan vielä viimeisiin päiviimme kesäisessä Suomessa. Saimme mukavan yllätyksen kun ennen Kaliforniassa asunut ystäväperheemme saapui Kokkolaan meitä katsomaan. Mietimme mitä kivaa voisimme yhdessä tehdä lasten kanssa jossa pääsisimme samalla purkamaan vähän energiaa, ja päädyimme luontopolulle joka johtaa vanhalle Harrbådan majakalle. 

Näimme majakan tänä kesänä jo kauempaa veneestä kun kävimme Tankarin majakalla vierailulla, ja se on tuttu minulle myös villistä nuoruudestanikin. Silloin, jollakin tuttavallani oli pääsy majakan avaimiin, ja me tietysti odotimme pimeän tuloa ennen kuin livahdimme salaa majakkaan sisälle. Majakasta liikkuu kaikenlaisia kummitustarinoita, joten sinne kiipeäminen tähtitaivaan alla kuutamossa oli aikamoisen jännittävää. Sen koommin en ole Harrbådassa (suomeksi Harriniemi) käynyt, mutta tänä kesänä sain inspiksen käydä katsomassa miltä siellä nykyään näyttää.

 
harrboda_merelta.jpg

RAVINTOLA WANHA ELBASTA LUONTOPOLULLE SAMOILEMAAN

Tiesin että Nuorisokeskus Villa Elban pihasta lähtee luontopolku, jota pitkin pääsee majakalle saakka. Olimme liikkeellä juuri lounasaikaan, ja päädyimme sitten ensiksi kesäravintola Wanha Elbaan syömään kevyen lounaan. Ravintola sijaitsee aivan upealla paikalla meren rannalla, ja käytännössä joka pöydästä on näkymä merelle. Olen ollut joskus näissä tiloissa vieraana häissä. Samoin viereisessä nuorisokeskuksen tiloissa pidetään usein hääjuhlia. Ruoka oli maittavaa ja juuri sopivan kevyttä meille ulkoilua ajatellen. Sitten ei muuta kuin metsään!

wanha_elba.jpg
Lautasella päivän teemaan sopien; Harrbådan lohileipä tartarkastikkeella ja salaatilla

Lautasella päivän teemaan sopien; Harrbådan lohileipä tartarkastikkeella ja salaatilla

Luontopolulle pääsee parkkipaikan toisesta päästä. Alussa oleva kierros kuljetaan puista kävelysiltaa pitkin joka sopii myös liikuntarajoitteisille. Nuorisokeskuksen kesäleiriläiset olivat tehneet sen varrelle hauskan peikkometsän jossa oli nähtävillä kaikenlaisia otuksia ja erikoisuuksia. Sen jälkeen siirryttiin kapeammille pitkospuille joilla juuri ja juuri onnistuin kulkemaan kapeiden lastenrattaiden kanssa. Nämä pitkospuut haarautuvat lintutornille, tai sitten voi jatkaa matkaa majakan suuntaan kuten me teimme. Loppumatka kuljetaan sitten metsäpolkuja pitkin. Alue on tunnettu siellä pesivistä vesilinnuista sekä lepäilevistä muuttolinnusta, joten ennen luontoon lähtöä kannattaa tutkailla missä merkityt reitit kulkevat. Matkalla näimme myös "Makkaramäen" joka on Krimin sodan aikainen vallitus. 

harrboda_luontopolku.jpg
Peikkometsän asukkeja

Peikkometsän asukkeja

Krimin sodan aikaiset vallit

Krimin sodan aikaiset vallit

HARRBÅDAN MAJAKAN MONET KASVOT

Harrbådan majakka on rakennettu 1953, ja se on oikeammin linjaloisto eikä majakka. Kaupunkilaisten suussa se kuitenkin tunnetaan Harrbådan majakkana. Nykyään se toimii vain purjehtijoiden merkkinä sillä se on jäänyt jo varsinaisesta työstään eläkkeelle vuonna 1979. Majakka on päässyt pahoin rapistumaan, ja se on aidattu ettei vain kukaan loukkaisi itseään siitä tippuvien kivien alla. Silti se on jollakin tapaa vaikuttava näky sinistä kesätaivasta vasten. Majakan vieressä on penkki jossa voi istuskella ihailemassa maisemia, tai voi jatkaa matkaa vielä ihan Harriniemen päähän saakka merta katsomaan. 

Muistan nuoruudestani monenlaisia kummitustarinoita Harrbådan majakasta. Niistä kuuluisin lienee tarina Harrbådan neidosta. Tästäkin tarinasta on yhtä monta versiota kuin kertojaakin. Yhden version mukaan majakan edustalle haaksirikkoutui myrskyssä laiva jossa oli mukana vasta vihitty nuoripari. Laivassa ollut nainen hukkui ja kummittelee nyt majakassa. Kaikki majakan ympärillä olevat kivet ovat hänen timanttikorustaan tippuneita timantteja. Toisen version mukaan laivassa ollut mies jätti neidon majakalle sen vartijaksi ja lähti itse merelle. Hän kuitenkin eksyi myrskyssä eikä koskaan palannut. Odotettuaan miestä vuosia, nainen lopulta heittäytyi alas majakan ikkunasta ja kuoli. Joka vuosi samaan aikaan ja samana päivänä voi nähdä Harrbådan neidon hyppäävän alas majakasta. Kukaan ei vaan tunnu tietävän mikä päivä se oikein on. Kolmas tarina kertoo, että Kokkolan Ykspihlajasta lähti auto jossa oli kyydissä useampi mies ja yksi nainen. Tällä reissulla nainen katosi eikä häntä koskaan löydetty. Sanotaan, että miehet tappoivat hänet ja hautasivat majakan maille.

Myös sellainen sitkeä huhu on liikkunut, että alueella on nähty saatananpalvojia, tai että lenkkeilijät ovat nähneet metsissä eläinten sisäelimiä tai puuhun naulattuja kissoja. Nuorena tällaisiin juttuihin uskottiinkin vaikkei niitä kukaan pystynyt todistamaan. Pelkäsimme liikkua tällä alueella pimeän tultua. Joku on sitten jälkeenpäin kertonut mökkiläisten levitelleen kaikenlaisia huhuja toiveissaan pitää uteliaat vierailijat pois alueelta.

harrboda_banner.jpg
harrboda.jpg
puolukka.jpg

Pelottavista tarinoista huolimatta Harriniemi on kiva ulkoilualue. Poluilla on helppo liikkua ja luonnossa on ihanan rauhallista. Lasten kanssa tämä paikka oli aivan ihanteellinen. Meillä oli todella hauska luontoretki ja pääsimme maistelemaan puolukoitakin suoraan metsästä. Sekös oli lapsista hauskaa! Ja täytyy myöntää, että niin oli äidistäkin kun ei ole useampaan vuoteen marjametsälle päässyt. Kyllä Suomen luonto on vaan upea!