Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Tag: Gion Geisha

10 tietämisen arvoista asiaa kun matkustat Japaniin

Paula Gaston

Olimme Japanissa ensimmäistä kertaa elämässämme viime marraskuussa, ja mielestämme se oli yksi parhaista matkoista mitä olemme tehneet. Japani on upea paikka, ja oli mielenkiintoista tutustua niin erilaiseen kulttuuriin mihin on itse tottunut. Pistin merkille muutamia asioita joita on hyvä tietää Japanissa reissatessa, ja joitakin olisin toivonut tietäväni itse ennen matkaan lähtöä. Tässä muutama:

1. JAPANISSA RAKASTETAAN HILJAISUUTTA

Tämä ei todennäköisesti tuota ongelmia meille suomalaisille, mutta sen sijaan jouduin useampaan kertaan muistuttamaan amerikkalaista aviomiestäni puhumaan vähän hiljempaa etteivät muut ihmiset häiriinny. Hiljaisuuden huomaa etenkin junissa. Ihmiset puhuvat toisilleen lähes kuiskaten eikä puhelimissa tai tableteissa pidetä ääntä päällä. Myös hotellihuoneissa ja AirBnB asunnoissa muistuteltiin asiasta.  

japani_hiljaisuus.jpg

2. SISÄTILOISSA EI PIDETÄ KENKIÄ

Aivan kuten Suomessakin, japanilaiset riisuvat aina kenkänsä ennen sisään menoa. Tämä koskee siis myös hotellihuoneita ja monia muita paikkoja. Myös joissakin ravintoloissa riisutaan kengät. Tarjolla on usein sisätossuja joilla sitten sipsutellaan sotkimatta lattioita. Myös linnat joissa vierailimme pyysivät kävijöitä riisumaan kengät. Toisessa oli tarjolla muovipusseja kenkien mukana kantamista varten ja toisessa kengät jätettiin lokerikkoon oven suuhun. 

japani_tossut.jpg

3. KASVOMASKI PÄÄLLÄ METROON

Joka puolella Japanissa näkee ihmisiä ulkona paperiset kasvonsuojaimet päässä. Ei kannata säikähtää, ei Japanissa nyt sentään niin paljoa sairasteta. Jotkut käyttävät maskeja suojatakseen itseään sairauksilta ja jotkut välttyäkseen pölyltä allergia-aikana. Japanilaisten mielestä on kuitenkin kohteliasta suojata kasvonsa maskilla jos on itse sairastunut esimerkiksi flunssaan, ettei sitten tule tartuttaneeksi muita.

4. IHMISTEN VALOKUVAAMINEN EI OLE HYVÄ IDEA

Yleisesti ottaen japanilaiset eivät pidä siitä, että heitä valokuvataan matkailijoiden toimesta, ja varsinkaan lupaa kysymättä. Ei siis ole kohteliasta kuvata tuntemattomia ihmisiä. Monissa paikoissa, etenkin nähtävyyksien liepeillä, on kuitenkin mahdotonta ottaa kuvia niin, ettei kukaan tuntematon sattuisi linssin eteen. Sellaisilla paikoilla ei tarvitse stressata tällä asialla, sillä jokainen siellä liikkuva tietää, että on mahdollisuus joutua turistin kotialbumiin. 

Mikäli vierailet Kiotossa ja pistäydyt Kioton kuuluisalla Geisha -alueella, on hyvä tietää, että geishojen kuvaaminen heidän asiakkaidensa kanssa on ehdoton NO NO!

5. JR JUNAPASSI SÄÄSTÄÄ RAHAA

Jos olet suunnitellut reissaavasi kaupungista toiseen, kannattaa ehdottomasti katsastaa JR passin ostomahdollisuus. Junaliput eivät ole kovin halpoja, ja jo muutaman lipun hinnalla saa itselleen passin jolla voi matkustaa määrättömästi. Lisäksi JR -linja kulkee ympäri Tokion, eli usein voi metron sijasta valita JR -junan. Muista kuitenkin, että passi pitää ostaa jo ennen maahan tuloa. Lisää JR passista voit lukea täältä

japan_rail_pass.jpg

6. GHIBLI MUSEON LIPUT ON HALUTTUA TAVARAA

Mikäli olet kiinnostunut animesta ja haaveilet vierailusta kuuluisaan Ghibli museoon, kannattaa olla hyvissä ajoin asialla. Lippuja museoon myydään päivittäin vain tietty määrä eikä niitä myydä museolla lainkaan. Liput myydään loppuun jo kuukausia ennen. Me yritimme ostaa lippuja kaksi kuukautta ennen Japanin matkaamme ja lippusivusto jo tuolloin näytti pelkkää "ei oota". Viime hetken peruutuslippuja voi kysellä paikan päällä Lawson kauppaketjusta, ja uutuutena heilläkin näyttää nyt olevan nettimyynti. 

7. NE KUULUISAT JAPANILAISET VESSAT

Meillä oli töissä japanilaisia vessoja joissa on kaikenlaisia toimintoja alapesusta lämmitettävään istuinrenkaaseen saakka. Yksi erikoinen toiminto niissä oli häveliäisyysnappi, eli lorisevan veden ääni tai musiikki, joka peittää kaikki muut vessasta tulevat äänet. Näissä vessoissa ei siis välttämättä tarvitse vessapaperia sillä käytössä on erilaisia pesumahdollisuuksia.

Kun matkustimme Japaniin, odotin siis näkeväni yllä mainitun kaltaisia vessoja kun puhuttiin japanilaisista vessoista. Niitä löytyikin, mutta sitten useassa paikassa törmäsin myös vanhanaikaiseen kyykkyvessaan, siis sellaiseen lattiassa olevaan reikään. Jos haluaa valita istuttavan vessan, kannattaa mennään koppiin jossa lukee "western toilet".

japani_vessa.jpg
japani_vessat.jpg

8. MIKSI JAPANILAISET NAISET KANTAVAT MUKANAAN PIKKUPYYHKEITÄ

Japanilaisissa vessoissa ei useinkaan ole tarjolla käsipyyhepaperia tai pyyhkeitä. Jollet halua kulkea käsienpesun jälkeen märin käsin, tee kuten japanilaiset naiset; jemmaa käsilaukkuusi pieni pyyhe käsien kuivausta varten. Jollet muista ottaa pyyhettä mukaasi kotoa, älä huoli, sillä käsipyyhkeitä myydään lähes jokaisessa kaupassa. 

9. JAPANILAISET RAKASTAVAT LAPSIA - MYÖS RAVINTOLOISSA

Olimme matkalla silloin 4-vuotiaan tyttäremme kanssa, ja hyvin pian huomasimme, että saimme paljon ylimääräistä huomiota tyttäremme ansiosta. Toki hän on sikäläisittäin aika blondi; vaaleanruskea tukka ja sinivihreät silmät, mikä voi olla tähän myös osasyynä. Useamman kerran kadulla kulkiessa joku tuntematon toi hänelle pienen lahjan; eläinhahmon tai origamin tai muun vastaavan, ja hän sai jatkuvasti ihailevia hymyjä paikallisilta. 

Olimme hiukan jännittäneet miten meidän käy pienimmissä ravintoloissa, sillä tyttäremme vasta opetteli syömään puikoilla. Lähes joka paikassa hänelle tuotiin muovinen lastenlautanen haarukan tai lusikan kanssa. Ei siis huolta vaikkei nuudelit vielä pysy puikoissa!

japani_lautanen.jpg

10. OLEMATON KIELITAITO

Vaikka suurin osa kylteistä ja ohjeistuksesta on Japanissa myös englanniksi, monet japanilaiset eivät puhu lainkaan englantia tai puhuvat sitä huonosti. Kannattaa siis opetella joitakin perusfraaseja joilla pärjää esimerkiksi ravintoloissa ja kaupoissa. Ja muutenkin on kohteliasta osata ainakin tervehtiä ja kiittää paikallisella kielellä. Kieli oli ainoa asia joka tuotti meille tällä matkalla vähän päänvaivaa, sillä ainakin junalippujen ostaminen ensimmäisillä kerroilla oli vähän haastavaa. Japanilaiset ovat kuitenkin todella ystävällisiä ja auttavaisia, ja kielimuurista huolimatta saimme aina apua tarvittaessa. 

IMG_2146.jpg

Onko sinulla mielessä jotain hyviä vinkkejä ensi kertaa Japaniin matkustaville?

Näin bongasin geishan Kiotossa

Paula Gaston

Kun aloimme suunnittelemaan matkaa Japaniin, yksi asia oli minulle selvää; Haluan nähdä oikean geishan! Mutta kun sitten aloin tutkimaan missä siihen voisi olla mahdollisuus, kävi nopeasti ilmi, että tämä olikin helpommin sanottu kuin tehty. Geishat ovat kuin katoava luonnonvara Japanissa, sillä ammatti ei enää houkuttele nuoria kuten ennen. Kioton alueella on nykyään noin 200 työssäkäyvää geishaa, joten mahdollisuudet nähdä edes yksi olivat aika pienet. Tunsin että päähänpinttymäni oli hiukan hassu ja lapsellinenkin, mutta päätimme kuitenkin yrittää. Siitä huolimatta, että saattaisin pettyä pahasti. 

Geisha on eräänlainen japanilainen emäntä tai viihdyttäjä, joka työskentelee lähinnä teetaloissa, mutta myös erilaisissa tapahtumissa. He esittävät erilaisia esityksiä, pelaavat asiakkaiden kanssa seurapelejä ja tarjoilevat juomia. Vastoin monia harhaluuloja, geishat eivät tarjoa seksipalveluita. Kioton alueella geishoja kutsutaan nimellä geiko, ja nuoria geishaharjoittelijoita nimellä maiko. Geishat käyvät yleensä pitkän koulutuksen jonka he aloittavat jo 15-vuotiaina jolloin he työskentelevät maikoina, ja ylenevät sitten geikoiksi kaksikymppisinä. Maikon ja geikon voi erottaa toisistaan puvuista, koristeista ja meikistä. Kiotossa on myös matkailijan mahdollista muuntua geishaksi, joten jos törmäät geishoihin päiväsaikaan nähtävyyksillä tai kadulla, olet todennäköisesti törmännyt vain turistiin. 

Olin tarkoituksella ajoittanut osan matkapäivistämme Kiotoon viikonlopulle koska tiesin, että geishat todennäköisesti työskentelisivät ainakin lauantai-iltana. Suunnitelmissa oli käydä kävelyllä ja mahdollisesti syömässäkin kuuluisalla Gion Geisha -alueella. Olin lukenut monia artikkeleita siitä, missä geishoja voisi nähdä. Niiden perusteella geishojen bongaaminen oli oikea turistien harrastus, ja näin kuvia joissa matkailijat jahtasivat geishoja paparazzien lailla. Monessa lähteessä mainittiin, etteivät geishat pysähdy poseeraamaan kuvissa tai juttelemaan turistien kanssa. Jossakin kehotettiin odottamaan yhden vanhimman geishakoulun ovella Hanamikoji Dori nimisellä kadulla, kun maikot saapuvat koululle ennen kello kuutta illalla. Karsastin vähän tällaista geishojen jahtaamista joten vaihtoehtoisesti olin suunnitellut, että osallistuisimme Yasaka Hall Gion Cornerin järjestämään kulttuuriesitykseen, jossa osana esityksiä on maikojen tanssia ja teeseremonia. Muutaman kerran vuodessa Kiotossa järjestetään myös tanssiesityksiä joissa geishat esiintyvät, ja joita voi mennä seuraamaan.

Lauantai-iltana vähän ennen kuutta saavuimme Gionin alueelle, jossa oli runsaasti turisteja. Teetalot olivat jo avanneet ovensa, ja tunnelma pienillä kaduilla oli jotenkin erikoinen. Käveleskelimme eteenpäin ihaillen lyhtyjä ja ihmetellen ihmisiä kunnes jostakin alkoi kuulumaan kilinää. Ja hups, ohitsemme käveli ihka oikea geisha! Hän katosi ihmisvilinään yhtä nopeasti kuin oli sieltä tullutkin, en ehtinyt edes miehelleni mitään sanomaan. Olin nähnyt geishan! Seuraavan tunnin aikana näimme lähes kymmenen maikoa matkalla teetaloihin. He kaikki tulivat ja katosivat lähes taianomaisen nopeasti. Valitettavasti näimme myös niitä paljon puhuttuja turisteja jotka seisoivat julkeasti maikojen tiellä räpsien heistä kuvia, tai juoksivat heidän peräänsä. Me pysyttelimme aikalailla taka-alalla, mieheni sentään nappasi pari lyhyttä videota.

Gionista pois lähtiessä seisoimme liikennevaloissa yhden maikon kanssa. Hän ilmiselvästi ihastui vaaleahiuksiseen pikkuneitiimme, ja he hymyilivät ja vilkuttelivat hetken toisilleen. Tämä maiko oli ehkä matkalla töihin ja hän näytti odottelevan kyytiä. En aluksi huomannut hänen vieressään olevaa miestä, ja koska olen kuullut ettei geishoja tulisi kuvata asiakkaiden kanssa, sumensin hänen kasvonsa. En kyllä ole ollenkaan varma olivatko he samassa seurueessa.

Mieheni ihastui niin Gionin tunnelmaan, että ehdotti sinne palaamista myös seuraavana päivänä. Käveleskelimme alueella etsien illallispaikkaa, ja sen jälkeen kävimme muutamassa turistien valtaamassa matkamuistomyymälässä lähistöllä  ja Yasaka-Jinja pyhäköllä. Näistä kirjoitinkin jo aiemmin. Tällä kertaa meitä ei onnistanut, emmekä siis nähneet yhtään geishaa, mutta nautimme paikan tunnelmasta. Eräänä iltana kävimme myös kävelyllä Pontocho geisha -alueella, joka on toinen Kioton geisha-alueista. Paikka oli todella ihastuttava pienine kujineen ja teetaloineen. Sielläkään ei geishoja näkynyt. Tunsimme siis itsemme varsin onnekkaiksi, että olimme yhtenä iltana nähneet niin monta geishaa. Olimme taatusti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Jos sattuu törmäämään geishaan, kannattaa muistaa, että heillä on kiire töihin. He ovat varmasti väsyneitä alati kasvaviin turistilaumoihin ja ihmisiin jotka tunkevat liian lähelle. Tämä on geishoille joka päiväistä arkea. Varoitustaulu geisha-alueella kertoo karua kieltä siitä, että joku on joskus unohtanut nämä asiat.

VINKIT KIOTOON JOS HALUAT NÄHDÄ GEISHAN

  • Helpoin tie geishan näkemiseen on ostaa lippu Yasaka Hall Gion Cornerin kulttuuriesitykseen. Liput ovat noin 30€ aikuisilta, ja lapsille ja opiskelijoille on alennuksia. Ei siis mitään ylettömän kallista!
  • Jotkut myyvät myös illallispakettia jossa pääset tapaamaan geishan ja ottamaan kuvia hänen kanssaan. Hinnat ovat hiukan korkeahkot mutta elämys varmasti ikimuistoinen. 
  • Parhaat alueet geishan näkemiseen muuten vain ovat Gion Geisha District (etenkin pääkatu Hanamikoji Dori) tai Pontoncho. 
  • Geishat saapuvat teetaloihin auringonlaskun jälkeen. Me näimme geishoja juuri ennen kello kuutta illalla ja lisää juuri ennen kello seitsemää. 
  • Parhaat viikonpäivät lienevät viikonloppuna ja varsinkin lauantaina jolloin järjestetään paljon illanviettoja ja tilaisuuksia. 
     

5 parasta muistoa Kiotosta

Paula Gaston

Neljäntenä matkapäivänä Japanin matkallamme suuntasimme Tokion Shinjukusta luotijunalla Kiotoon. Kaikista käymistämme paikoista, Kioto jäi kertakaikkisesti sydämiimme. Se oli erilainen kuin olimme kuvitelleet, mutta ymmärrän nyt miksi kaikki kehottivat meitä vierailemaan juuri Kiotossa. Olimme reissussa marraskuussa, juuri parhaaseen ruskan aikaan, ja saimme ihailla kauniiden rakennusten lisäksi myös kauniita maisemia. 

Kiotosssa on vajaa 1,5 miljoonaa asukasta, ja 17 UNESCOn maailman perintökohdetta. Näkemistä ja tekemistä tässä kaupungissa siis riittää. Kioto toimi Japanin pääkaupunkina aina vuoteen 1868 saakka, ja sen historiallisia kortteleita yritetään suojella kaikin mahdollisin keinoin. Päällimmäiseksi meille mieleen jäivät:

GION GEISHA DISTRICT

Yksi Japanin matkan kohokohtia oli ehdottomasti vierailu Kioton geisha-alueella. Vaikka Gionin pienet kujat olivat vahvasti turistien kansoittamat, historiallisen tunnelman pystyi silti aistimaan. En elätellyt suuria toiveita itse geishojen näkemisestä, sillä olin lukenut että on erittäin onnekas jos sattuu geishan matkallansa näkemään. Me kuitenkin satuimme juuri oikeaan paikkaan, juuri oikeaan aikaan, ja näimme lyhyen ajan sisällä lähes kymmenen geishaa matkalla töihin. Olin ihan innoissani! Ei muuta kuin bucket -listaa päivittämään! Kerronpa geishoista vielä erillisessä postauksessa lisää myöhemmin.

Gion Geisha -alueella on useita teetaloja ja hyviä ravintoloita. Ravintolat tuntuivat kuitenkin olevan aivan täynnä, samoin kuin alueen lähellä olevan kauppakadun kaupat. Täältä kuitenkin paljon matkamuistomyymälöitä ja japanilaisia makeiskauppoja, mikäli sellaisia kaipaa. Lisäksi näimme useita kimono-vuokraamoja, joista voi käydä vuokraamassa kimonon päiväksi käyttöönsä.

Kävimme myös toisella geisha-alueella nimeltä Pontocho. Siellä emme nähneet geishoja, mutta sen ihastuttavilla pikkukujilla on mukava käveleskellä, ja ihmetellä sen runsasta ravintolatarjontaa. 

FUSHIMI-INARI-TAISHA
 

Vaikka Fushimi-Inari-Taisha ei kuulu UNESCOn perintöluettelokohteisiin, se on kuitenkin yksi Kioton upeimmista nähtävyyksistä, ellei upein. Se on iso pyhäkkö Inari vuoren juurella, josta voi lähteä kiipeämään "torii" -kujaa pitkin ylös vuorelle. Torii on japanilainen portti joita yleensä löytyy shinto -pyhäkköjen edustoilta. Kujan kapuaminen ylös saakkaa kestää pari-kolme tuntia, mutta vajaan tunnin kävelyn jälkeen voi lähteä toista polkua pitkin takaisin alaspäin jos kiipeäminen alkaa väsyttämään. Matkan varrella on useita pyhäkköjä joita vartioivat kettu-patsaat. Kettujen sanotaan olevan Inarin viestinviejiä.

Alueen kartasta näkee reitin missä portit sijaitsevat. 

Alueen kartasta näkee reitin missä portit sijaitsevat. 

Myös alhaalla olevan pyhäkön eri rakennukset ovat upeita. Fushimi-Inari on suosittu vierailu kohde jossa on aina paljon matkalijoita. Jos mahdollista, kannattaa suunnata paikalle arkipäivänä mahdollisimman aikaisin. Mitä korkeammalle vuoristopolkua jaksaa kiivetä, sitä vähemmän muita ihmisiä tulee vastaan. Fushimi-Inarille ei ole pääsymaksua. 

KINKAKU-JI TEMPLE ELI KULTAINEN PAVILJONKI
 

Toisena päivänämme Kiotossa ostimme lipun K´Loop bussiin. Se kiertää ympäri UNESCOn kohteita ja pysähtyy muutamassa muussakin nähtävyydessä. Hoksasimme aika pian, että se ei ehkä ollutkaan meille se paras vaihtoehto, sillä bussit eivät kulkeneet takaisin hotellimme lähelle enää iltapäivän jälkeen. Menimme kuitenkin bussilla Kinkaku-Ji:lle eli Kultaiselle paviljongille, ja sieltä sitten eteenpäin. 

Kultainen paviljonki on myös yksi parhaista nähtävyyksistä Kiotossa. Ja sen suosion huomasi jo heti puiston portilla. Ihmisiä valui lipunmyyntiluukuille ihan joka puolelta, ja Kinkakua katsomaan jouduimme ahtautua lammen rannalle väenpaljouden tuupittavaksi. Huutavat "liikenteenohjaajat" olivat siinä kohdassa hiukan hämmentäviä, ja rikkoivat muuten niin kauniin ja harmonisen puiston rauhan. Maisema oli kuitenkin sen arvoinen, ja muissa kohdissa puistoa ei ollut niin ruuhkaisaa. Kaikki halusivat juuri sen tietyn kuvan paviljongista juuri samasta kulmasta. Suosittelen käymään täälläkin arkipäivänä ja mahdollisimman aikaisin aamulla. 

Kultainen paviljonki rakennettiin alunperin vuonna 1397 mutta rakennus tuhoutui tulipalossa. Nykyinen kolmikerroksinen paviljonki on rakennettu vuonna 1955 ja sen kaksi ylintä kerrosta on päällystetty puhtaalla lehtikullalla. Rakennuksessa säilytetään Buddhan jäänteitä pyhäinjäännöksiä. 

NIJO-JO LINNA

Nijon linna oli ihan ensimmäinen näkemämme UNESCOn perintöluetteloon kuuluva paikka Kiotossa. Asuimme nimittäin ihan sen vieressä Guest House Rinn Nijo Castle -hotellissa. Linna on rakennettu jo vuonna 1626, ja se on kärsinyt milloin tulipaloissa ja milloin taifuuneissa. Se on kuitenkin ollut avoinna yleisölle jo vuodesta 1939. 

Linnaan pääsee vierailemaan pientä pääsymaksua vastaan. Palatsit kierretään merkittyjä reittejä pitkin ilman kenkiä, joten älä unohda tuoda mukanasi sukkia! Sisällä ei ole enää nähtävillä huonekaluja, eikä siellä saa valokuvata, mutta mielenkiintoinen kierros se on silti. Ninomaru-palatsin erikoisuus ovat sen narisevat puulattiat. Ääni muistuttaa linnunlaulua, ja sen tarkoitus on ollut varoittaa asukkaita tunkeilijoista ja salamurhaajista. Linnassa on suuri kaunis puutarha jossa pääsee ruokkimaan myös karppeja. 

Pieni katsaus Nijon linnaan videon muodossa. 

Kierrellessä viikonloppuna eri linnoja ja pyhäkköjä pääsee melko varmasti näkemään palan japanilaista hääseremoniaa. 

Kierrellessä viikonloppuna eri linnoja ja pyhäkköjä pääsee melko varmasti näkemään palan japanilaista hääseremoniaa. 

YASAKA-JINJA

Tämä pyhäkkö on helppo katsastaa samalla kun käy Gion Geisha -alueella, sillä se on aivan sen vieressä. Alueella on satoja lyhtyjä jotka sytytetään iltaisin, joten suosittelenkin odottelemaan pimeän tuloa ennen menoa Yasakalle. Pyhäköltä pääsee myös kävelemään Maruyaman puistoon, joka on keväisin suosittu kirsikankukinnan katselupaikka. Pikkukujilla on kaikenlaisia matkamuistojen ja ruoan myyjiä. 

Olisimme toki voineet viettää Kiotossa kauemminkin. Moni mielenkiintoinen paikka jäi meillä näkemättä, sillä halusimme jatkaa matkaa eteenpäin. Niistä voisi mainita ainakin; Hopeinen paviljonki, Arashiyama Bamboo -metsä ja Fushimi Sake -alue. Olin mielessäni kuvitellut että Kioto on pienempi ja kompaktimpi kaupunki, jossa nähtävyydet ovat lähempänä toisiaan, aikaa siirtymiseen paikasta toiseen meni yllättävän paljon. Monessa paikassa tuli myös käveltyä aika paljon, joten välillä oli pakko levähtääkin. 

Upea kaupunki kertakaikkiaan!