Islannin kävijän Must See -tärpit

Kirjoittelin viime viikolla kuukaudestani Islannissa. Kuukaudessa tietenkin ehtii näkemään maata jo aikalailla, vaikka suurimman osan reissusta vietinkin töissä. Helmikuu oli matkakuukautena vähän arvaamaton ja kylmä, mutta mielestäni Islanti vain näytti toisenlaisen kauniin puolensa. Lumiset vuorenhuiput näyttivät kauniilta, ja sininen laguunikin entistä sinisemmältä valkoisen lumen keskellä. 

Tässä mieleenpainuvimmat retket ja paikat joita jokaisen Islannin kävijän pitäisi nähdä:

REYKJAVIK

Islannin kierroksen voi aloittaa vaikka ihanasta Reykjavikista. Tällä pienellä, mutta maailman ekologisemmaksi ja turvallisimmaksi kaupungiksikin valitulla pääkaupungilla on iso sydän. Sen keskustan katuja on kiva käveleskellä, ja välillä voi poiketa pikkukauppoihin. Talot ovat värikkäitä ja pieniltä kujilta voi löytää kaikenlaisia seinämaalauksia. Reykjavik on tunnettu hyvästä ruoasta ja vilkkaasta yöelämästä, mutta itse nautin myös sen monipuolisesta kahvilatarjonnasta. Ja kuten edellisessä Islanti -postauksessa jo mainitsinkin, Islannin kokkimaajoukkue on kerta toisensa jälkeen kokkikilpailujen kärjessä, eli kannattaa käydä myös jossakin fine dining -ravintolassa mikäli on sellaisen ystävä.

Reykjavikin tunnetuin maanmerkki on sen kirkko, Hallgrímskirkja, jonka kellotornista aukeaa upeat maisemat pitkälle kaupunkiin ja sen ulkopuolelle.

GOLDEN CIRCLE

Golden Circle (kultainen ympyrä) on varmaankin se kaikkien Islannin kävijöiden suosituin nähtävyyskierros, ja syystäkin. Reitillä pääsee näkemään useita eri luonnonnähtävyyksiä. Oma kierrokseni oli tyssätä melkein alkumetreillä kun sankka lumisade melkein pakotti pikkubussimme kääntymään takaisin. Onneksi pääsimme kuitenkin perille, sillä reissu oli kyllä kaikkien sydämen tykytysten arvoinen. 

Þingvellirin kansallispuisto

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Þingvellir kansallispuistossa, joka kuuluu UNESCON maailmanperintöluetteloon. Puistossa voi muun muassa kävellä Amerikan ja Euroopan mannerlaattojen kohtaamiskohdassa tai jopa sukellella mannerlaattojen välissä. Þingvellir on historiallisesti merkittävä siksi, että se Islannin maan syntyessä sen hallinnon keskus. Siellä on tapahtunut Islannin historiaan suuresti vaikuttavia asioita. 

Tässä käppäillään mannerlaattojen välissä. 

Gullfossin vesiputous

Seuraava pysäkkimme oli upea Gullfossin vesiputous. Jos putous on upea kesäaikaan, oli se kyllä upea myös talvella, ellei jopa upeampikin. Edestäpäin katsottuna näyttää siltä kuin vesiputous katoaisi maan sisään. 

Haukadalurin geysirit

Kierroksen lopussa kävimme Haukadalurin alueella ihmettelemässä geysirejä. Niistä suurimmat ovat nimeltään Stokkur ja Geysir. Stokkur on edelleen erittäin aktiivinen, ja purkautuu matkailijoiden iloksi noin 5-10 minuutin välein, kun taas Geysirin purkautuminen on suht harvinaista. Lisäksi alueella on runsaasti erilaisia kuumia lähteitä, kiehuvia muta-altaita ja fumaroleja. 

BLUE LAGOON

Blue Lagoon (Sininen Laguuni) on varmasti yksi Islannin suosituimmista, ellei jopa suosituin nähtävyys. Se on eräänlainen geoterminen kylpylä, jonka vesi lämpenee maansisäisen lämmön voimin. Se ei siis ole kuuma lähde, vaan se on ihmisen rakentama allas. Näitä erilaisia kylpylöitä on Islannissa useampia. Reykjavikista ajomatkaa laguunille tulee vajaa tunti, ja Keflavikin lentokentältä vähän yli puolituntia. Se sopii siis ohjelmaksi vaikka viimeisenä päivänä ennen lentoa kotiin jos on lähdössä iltalennolla. 

Blue Lagoon sijaitsee mustalla laavakentällä, mikä tekee sen turkoosista vedestä vieläkin upeamman näköistä. Sen turkoosi väri tulee silika nimisestä mineraalista. Blue Lagoonin veden runsaiden mineraalien sanotaan parantavan ihosairauksia, tai ainakin olevan hyväksi iholle. Siellä täällä laguunissa onkin tarjolla vaaleaa mineraaleja sisältävää mutaa, jota voi sitten levitellä kasvoihin tai muualle ihoon. Mineraalit saattavat vahingoittaa koruja, joten ne on hyvä ottaa pois ennen uimaan menoa. Hygienia on kylpylässä tärkeää, ja ennen laguuniin menoa edellytetään suihkussa käyntiä. Kylpylässä pääsee myös saunomaan. 

Blue Lagoon

Liput Blue Lagooniin kannattaa varata heti kun matka Islantiin on varmistunut. Nyt kun turismi on räjähtänyt Islannissa käsiin, kylpylä on lähes koko ajan loppuunmyyty. Jos liput syystä tai toisesta jäävät saamatta, voit Blue Lagoonin sijasta suunnata vähän vähemmän tunnetulle Secret Lagoonille (Salainen Laguuni).

ISLANNIN ETELÄINEN RANNIKKO JA VíKIN KYLÄ

Vietin yhden päivän retkeillen Islannin eteläisellä rannikolla. Sielläkin olisi riittänyt näkemistä ja tekemistä useammaksi päiväksi. Olisi ollut kiva olla rannalla vähän kauemman aikaa, tai tehdä vähän isompia vaelluksia luonnossa. Mutta päivän aikana ehdin katsomaan nämä paikat:

Upeat vesiputoukset ja musta hiekkaranta

Vesiputouksista vaikuttavin oli ehdottomasti Skógafoss. Aurinko heijasti sen eteen kauniin sateenkaareen, ja sen näytti näkemistäni vesiputouksista suurimmalta. Toinen vesiputous jolla kannattaa käydä on Seljalandsfoss. Vaikka se ei ehkä olekaan yhtä upea kuin Skógafoss, se on omalla tavallaan erikoinen. Sen taakse nimittäin pääsee kävelemään, niin, että tuntuu kuin olisi vesiputouksen sisällä. Kastumista on mahdotonta välttää, joten kannattaa ottaa mukaan vaikka sadetakki tai vaihtopusakka. 

Skógafoss

Seljalandsfoss

Vesiputouksilta matka jatkui Víkin kylään ja sieltä mustalle hiekkarannalle nimeltä Reynisfjara. Olin toiveikas, että näkisin lunneja, mutta tällä kertaa linnut pysyttelivät piilossa. Sen sijaan pääsin ihailemaan upeaa mustaa hiekkaa ja merestä kohoavaa kobolttikivistä muodostelmaa; Reynisdrangaria. Vanhan tarinan, eli sagan, mukaan peikot  raahasivat epäonnistuneesti mukanaan laivaa, mutta kun päivä valkeni, peikot kivettyivät.

Reynisdrangar

Reynisfjara

Jäätikkö joka sai Euroopan sekaisin

Etelärannalla voi nähdä kaksi eri jäätikköä; Sólheimajökullin ja Eyjafjallajökullin. Me pääsimme jälkimmäiselle myös käveleskelemään. Sen alla muhii tulivuori joka purkautui vuonna 2010 sekoittaen koko Euroopan lentoliikenteen. 

Eyjafjallajökul

Skogar Museum

Tämä ihanan idyllinen museo kannattaa myös katsastaa jos on lähettyvillä. Se on avattu jo vuonna 1949, ja sen näyttelyistä saa kattavan kuvan Islannin kehityksestä ja etenkin maataloudesta. Museo on ollut erityisen tunnettu sen kuraattorista Þórður Tómassonista, joka kierrätti vieraita pitkin museota. Olin onnekas sillä pääsin vielä tapaamaan hänet, sillä nyt hän on jäänyt jo eläkkeelle. 

Skogar Museum

Þórður Tómasson

ISLANNINHEVOSRATSASTUS

Jokaisen hevosihmisen täytyy tietenkin käydä ratsastelemassa vähän issikoilla eli islanninhevosilla. Issikkavaellukset sopivat yleensä niillekin, jotka eivät ole paljoa ratsastaneet, sillä islanninhevoset ovat pieniä ja niiden askeleet tasaisia. Islanninhevonen on tarkoin varjeltu rotu, ja jos hevosen vie pois maasta, ei sitä päästetä enää sinne takaisin. Näin taataan, ettei maahan pääse mitään tauteja, eikä hevosia joiden perimään on sekoittunut muita hevosrotuja.

Me kävimme parin tunnin vaelluksella näillä turrikoilla ja hauskaa oli. Kaliforniassa olen tottunut, ettei ihan ketä tahansa päästetä maastossa menemään kävelyä lujempaa, mutta Islannissa tilanne oli toinen. Menimme kaikkia mahdollisia askellajeja, myös islanninhevosten ikiomaa tölttiä. Se oli sen verran tasaista, että nekin jotka olivat ensi kertaa hevosen selässä pysyivät siellä hienosti. Alkuun vähän nikottelin karseille haalareille joihin meidät puettiin, mutta ymmärsin nopeasti miksi ne olivat tarpeen. Oli tietenkin kylmä, mutta ratsastimme myös läpi pienten purojen, jolloin omat vaatteet olisivat kastuneet ja likaantuneet. Tykkäsin todella siitä, että vaelluksella ei vain kävellä lönkötetty suoraa ja tasaista tietä pitkin, vaan oli kaikenlaista vaihtelua. 

VALASRISTEILY

Niille jotka eivät koskaan ole valaita nähneet, Islannissa on siihen oiva tilaisuus. Valasristeilyä varatessa kannattaa ottaa huomioon tulevat säätiedotukset, sillä ensimmäinen varaamani risteily peruttiin kovan tuulen vuoksi. Risteilyjen tarjoajia oli tuolloin ainakin kaksi, ja itse kävin Elding -nimisen yrityksen retkellä. Retken voi varata myös suoraan satamasta ellei halua käyttää hotellin varauspalveluja. Talvi ei ole parasta valaiden bongailu -aikaa mutta onnistuimme silti näkemään useamman valaan. Tosin kahden tunnin retki venyi lähes nelituntiseksi valaita etsiessä. Koska tulen helposti merisairaaksi, istuin kuin sissi koko neljä tuntia veneen keulassa horisonttia tuijottaen. Onneksi mukana oli lämpimät vaatteet joiden päällä vielä retkeilijöille jaettu haalari, sillä toisin kuin muut, en pystynyt istumaan veneen sisäosassa lämmittelemässä.

Islannissa on tietenkin paljon muutakin nähtävää kuin yllä mainitut. Näillä pääsee kuitenkin hyvin alkuun, ja ne lienevät nähtävyyksistä tunnetuimmat. Suurin osa opastetuista retkistä noutaa retkeilijät suoraan hotelleista eri puolelta kaupunkia, joten mukaan on helppoa lähteä. Islanti on todellakin luonnonystävälle upea matkakohde!