Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

           

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Havaijin vihreä hiekkaranta - vain kolme koko maailmassa

Matkablogi Lifestyle-blogi Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Havaijin vihreä hiekkaranta - vain kolme koko maailmassa

Paula Gaston

5. MATKAPÄIVÄ

Tälle päivälle olimme suunnitelleet retkeä Amerikan eteläisimpään kolkkaan ja vihreälle hiekkarannalle. Kyllä, luit ihan oikein. Rannalla on vihreää hiekkaa. Kun olimme Big Islandilla edellisen kerran vajaa neljä vuotta sitten, olin raskaana ja aika ison mahan kanssa. Meille kerrottiin silloin, että patikkaretki rannalle on todella raskas ja jätimme sen silloin väliin. Samoin eteläisimmälle kohdalle ei silloin saanut tien kunnosta johtuen ajaa vuokra-autolla, joten sekin jäi meillä näkemättä. Nyt päätimme jo ennen matkaa, että tällä kerralla nämä paikat on nähtävä.

Hotellin aamupalan jälkeen hyppäsimme autoon ja suuntasimme kohti saaren eteläkärkeä. Matkalla pysähdyimme ostamaan eväsleipiä ja hedelmiä kyläkaupasta sillä reissussa menisi todennäköisesti koko päivä. Matka Kailua-Konan kaupungista eteläisimpään kärkeen, Ka Lae:n kesti parisen tuntia. Äkkiseltään kartasta katsottuna sen voisi ajaa nopeamminkin mutta tie on mutkainen ja nopeusrajoitukset alhaisia. Tien loppupätkä on kunnostettu ja nyt kaikilla vuokra-autoillakin voi ajaa ihan perille saakka. Ensimmäinen tavoite siis saavutettu ja Yhdysvaltojen eteläisin paikka valloitettu! Hurraa!

Paikka itsessään ei ole ihan hirveän erikoinen. Maisemat ovat tietenkin kauniit turkoosille merelle varsinkin siellä missä voi seistä korkean kallion päällä. Sitä kohtaa suosivat myös kalastajat. Kun kävelee hiukan edemmäksi löytää muinaisen linnakkeen eli heiaun, ja vanhan hautapaikan. Ihmisiä muistutetaan merkein siitä, että tämä on pyhä paikka. Ihan rannassa on paljon kivirakennelmia ja kivistä muodostettuja tekstejä. Kävijät ovat halunneet jättää oman merkkinsä Amerikan eteläisimpään kohtaan. No, ehkä parempi että ne ovat näitä pieniä kivikasoja, kuin että jokainen olisi kaivertanut tai maalannut nimensä kallioon.

Eväiden syönnin jälkeen jatkoimme matkaa vihreälle rannalle. Rannan virallinen nimi on Papakolea Beach mutta se tunnetaan myös nimellä Green Sand Beach (Vihreä hiekkaranta). Näitä rantoja on vain kolme maailmassa; yksi täällä Big Islandilla, yksi Guamissa ja yksi Galapakoksen saarilla. Väitetään, että myös Norjassa olisi vihreä hiekkaranta mutta siitä ei ole todisteita.  Paikasta ei ole tiedossa koordinaatteja eikä kuvia. Rannalle on kuuleman mukaan erittäin vaikea löytää eikä sinne pääse kuin veneellä, joten jään odottelemaan josko joku joskus saisi napattua muutaman kuvan todisteeksi. Nämä rannat ovat harvinaisuuksia ja jossain vaiheessa Papakolean rannan vihreä aines loppuu, ja ranta muuttuu tavalliseksi rannaksi. Meri huuhtoo vihreää hiekkaa pois ja valitettavasti myös ihmiset ottavat sitä matkamuistoksi. Näin sitä Punaluun rannalla (mustalla hiekkarannalla) jopa myynnissä, vaikka siellä samalla kerrottiin, että hiekan mukaan ottaminen rannalta on laitonta.

Vihreän hiekkarannan väri tulee sitä ympäröivän kallion mineraalista -oliviinista. Sitä on Big Islandin laavakivessä ja aallot hakkaavat vihreää irti kivestä rannalle. Vihreä ranta on aika pieni ja se on kallioiden ympäröimässä poukamassa. Rannalle ei ole tietä vaan sinne on käveltävä vajaa neljä kilometriä suuntaansa. Reitti ei ole merkitty ja ajoittain voi olla vaikeaa tietää mitä polkua tulisi seurata. Lisäksi voit odottaa kuumaa ja tuulista patikkaretkeä mutta itse maasto ei ole kovin vaikeakulkuista. Matkalla voi nähdä muinaisia paikallisten kalastuspaikkoja ja rakennelmia. 

Mikäli tykkäät patikoinnista ja olet hyvin varustautunut, nautit varmasti maisemista tällä reitillä. Mikäli taas haluat päästä helpommin perille, kuten me tällä kertaa, voit maksaa vipata kyydin joltakin paikalliselta parkkipaikalta. Paikalla oli useampia neliveto -autoja odottelemassa kyyditeltäviä, ja $15:lla saimme meno-paluu kyydin. Kyyti oli aikamoista pomppua mutta elämys sinänsä. Minä sain pääsin pikkuneidin kanssa autoon sisälle, muut istuivat lavalla. Tämä auto oli jo paremmat päivänsä nähnyt, turvavyöt olivat rikki ja ovikin lonksahteli kun ajoimme kuoppien yli. Tuskin tämä bisnes ihan laillista on mutta homma näytti niin järjestäytyneeltä, että heillä täytyy olla siihen ainakin maanomistajan lupa. Kuskimmekin näytti aika nuorelta ja mietin, että eiköhän hänen kuuluisi olla koulussa.

Perille päästiin ja kurkkasimme alas korkealta kalliolta. Vau! Siellä se ranta oli ja se todella näytti vihreältä. Kiipesimme alas kapeita portaita ja kalliota pitkin ihmettelemään sen hiekkaa. Läheltä hiekka näytti ihan kuin pieniltä timanteilta. Aallokko on täällä kova, samoin tuuli joten uimista ei suositella. Jotkut olivat silti uskaltautuneet veteen ja varsinkin lainelautailijoita näytti olevan useita. Me kaivoimme pikkulapiot ja ämpärit esiin neidille, ja istuimme sitten itse nauttimaan meri-ilmasta. 

Kyytimme lähti takaisin tunnin jälkeen mikä osoittautui ihan sopivaksi ajaksi. Tuuli on rannalla sen verran kova, että en edes riisunut uikkareilleni. Paluumatkalla poimimme kyytiin erään väsyneen pariskunnan. Mietin kuinka pitkälle patikkareitti oikeasti näyttikään ja kuinka kuuma ulkona oli. Olen Amerikassa tottunut, että usein kun varoitellaan vaativasta reitistä, se ei meidän mielestä ole ollenkaan vaativa. Mutta nyt olin tyytyväinen, että valitsimme autokyydin. Jos olisimme olleet liikkeellä kahdestaan, olisimme varmasti patikoineet mutta nyt oli hyvä näin.

Vihreä ranta nähty! Bucket list päivitetty! Hieno kokemus ja hieno paikka! Sitten ei kun hotellille suihkuun ja illalliselle lähiravintolaan. Nyt taas muistan miksi matkailu on niin mukavaa!

VINKIT ETELÄISIMPÄÄN KÄRKEEN JA VIHREÄLLE RANNALLE MENIJÖILLE:

  • Ota selvää ajoreitistä etukäteen. Paikoitellen puhelinyhteys voi olla huono ja karttaohjelmia on vaikeaa ladata
  • Varaa mukaan evästä, runsaasti vettä, aurikovoidetta ja hattu. Kummassakaan paikassa ei ole palveluita
  • Eteläkärjessä on pari Baja-maja -tyylistä vessaa, muuten näissä paikoissa ollaan luonnon armoilla
  • Jos suunnittelet patikkaretkeä vihreälle rannalle, varaudu kuumaan ja tuuliseen vaellukseen joka on yhteensä noin 8 kilometriä. Seuraa polkuja jotka menevät rantaviivan mukaisesti
  • Jos haluat autokyydin, aja vihreän rannan parkkipaikalle ja kysele siellä olevilta ihmisiltä kuka voisi viedä sinut rannalle. Varaa mukaan käteistä ja pientä rahaa maksua varten
  • Vihreä hiekka on katoava luonnonvara, on laitonta ottaa hiekkaa mukaan. Rannalta lähtiessä kopistele kengät ja heiluttele hiekat rantapyyhkeistä. Näin muutkin saavat nauttia tästä harvinaisesta rannasta vielä pitkään