Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

           

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Bumpass Hell ja Whiskeytown Lake - Lassen Volcanic Parkin kohokohdat Kaliforniassa

Matkablogi Lifestyle-blogi Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Bumpass Hell ja Whiskeytown Lake - Lassen Volcanic Parkin kohokohdat Kaliforniassa

Paula Gaston

Nyt Amerikan itsenäisyyspäivän viikolla muistelimme hetken viime vuoden 4th of July -matkaamme ja katselimme reissukuvia yhdessä perheen kanssa. Ajoimme tuolloin ylös pohjoiseen ja vierailimme Lassenin vulkaanisessa kansallispuistossa, Lassen Volcanic Parkissa. Pitkästä ajomatkasta huolimatta viikonloppu oli oikein onnistunut, ja nyt tuli ihan ikävä noihin maisemiin!

Olimme varanneet majoituksen lähimmästä kaupungista, Reddingistä sillä puistossa on ainoastaan camping mahdollisuus ja nekin olisivat todennäköisesti olleet täynnä tänä juhlaviikonloppuna. Ajoimme kuitenkin suoraan Lasseniin katsomaan miltä kansallispuisto näyttää. Puistoon pääsee sisään kahta eri reittiä joten me ajoimme sen läpi tullen etelästä, ja sitten poistuen pohjoisesta suoraan Reddingin kaupunkiin. Pysähdyimme ensin visitor centeriin hakemaan kartan ja kyselemään tietoja alueen eri vaellusreiteistä. 

Jos päätät mennä vierailulle Lassen Volcanic Parkiin mieti tarkkaan milloin haluat sinne mennä. Talviaikaan puisto on pääsosin suljettu lumen takia, joten todennäköisesti kaikki parhaat paikat jää silloin näkemättä. Viimeiset lumet sulavat vasta kesäkuussa, ja päivitetyt tiedot avatuista teistä löytyy seuraamaalla  National Park Servicen kotisivuja . Päätie avataan yleensä toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Kesä on siis parasta aikaa reissulle Lasseniin, mutta koska se on Kalifornian sisämaassa, lämpötilat kohoavat silloin suorastaan tukaliksi. Onneksi varsinainen puisto on vuoristossa jossa ilma pysyy ihan vähän viileämpänä. Reddingissä sen sijaan meistä tuntui, että ilmastoitu hotellihuone oli parasta mitä reissupäivän illalla on olemassa. Jopa niin, että emme edes lähteneet syömään vaan ensimmäistä kertaa ikinä, tilasimme huonepalvelusta ruokaa.

Lassenin visitor Centeriltä ajoimme Sulphur Worksille jossa näimme ensimmäiset merkit alueen vulkaanisesta toiminnasta. Ihan päätien reunassa oli monta pulppuavaa kuumaa mutalähdettä ja höyryjä päästelevää reikää. Etäämpänä patikkapolulla olisi ollut mahdollisuus nähdä lisää vastaavia lähteitä mutta halusimme säästää aikaa pidemmälle vaellukselle. Useat varoituskyltit myös muistuttivat, että tällä alueella ei parane astua ulos polulta tai maa jalkojen alla voi pettää, ja voit joutua kuumaan kitaan. Iiik! 

Täältä jatkoimme matkaa paikalle jossa olimme suunnitelleet pientä patikkaretkeä. Koska meillä on yleensä mukana 4-vuotias pikkuneiti, olemme oppineet ensin kävelemään paikkoihin jotka todella haluamme nähdä ja sitten sen jälkeen, jos voimia vielä on, patikoimme muilla poluilla. Pääkohteemme tällä reissulla oli nähdä Bumpass Hell. Tämä hauska nimi juontaa juurensa kaivosmies Kendall Vanhook Bumpassista, joka vierailullaan alueelle joutui onnettomuuteen. Maa hänen jalkojensa alla rikkoontui ja hänen jalkansa paloi kuumassa lähteessä niin, että se jouduttiin amputoimaan. Sen jälkeen alue nimettiin "Bumpassin helvetiksi". Ja aikamoinen alue se onkin.

Edestakainen kävelyreitti Bumpass Helliin on noin 5 kilometriä joten kannattaa varata mukaan paljon vettä, aurinkorasvaa ja hyvät kengät. Meidät kasteli kevyt kesäinen sadekuuro mutta perille päästyämme aurinkokin taas näyttäytyi. Polku on melkoisen kivinen, mutta päämäärä on kyllä joka hikipisaran arvoinen, sillä pian edessä avautuu vulkaaninen laakso pitkospuineen. Tämän paikan on sanottu olevan pikku-Yellowstone ja ymmärrän kyllä miksi. Se on aika vaikuttava vaikka onkin kooltaan todella paljon pienempi. Kuumimman lähteen kerrotaan olevan +161C mikä tekee siitä yhden maailman kuumimmista vesistöistä, eli täällä ei kannata suunnitella uimaan menoa. 

Bumpass Hellin vaellus painostavassa helteessä vei meiltä voimat. Näkemättä jäivät vielä Devils Kitchen ja Boiling Springs Lake joille molemmille olisi pitänyt myös patikoida. Sen sijaan tyydyimme ajelemaan puistossa ja pysähtelemään sinne tänne ihailemaan maisemia. Korkeimmalla paikalla löysimme vielä luntakin vaikka oli sentään jo heinäkuu. Illalla Reddingissä onnistuimme väsymyksestä huolimatta näkemään itsenäisyyspäivän ilotulituksen, sitten meitä kutsui unten maa. 

Seuraavan päivän vietimme Reddingin keskustassa ja lähialueilla. Keskustan suurin nähtävyys lienee Sundial Bridge, eli silta jolla on aurinkokello, jonka luona kävimme kävelyllä. Sen jälkeen ajoimme muun muassa Whiskeytown Lakelle siinä toivossa, että pääsisimme uimaan. Kuuma itsenäisyyspäivän viikonloppu oli kuitenkin saanut ihmiset ulos ja kaikki rantojen parkkipaikat olivat täpösen täynnä. Mutta kaunis oli tämä tekojärvi muutenkin! Syystäkin se kuuluu myös kansallispuistojen alueisiin. 

Mukava viikonloppureissu! Kannatti lähteä!