Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Category: Washington

Upeiden vesiputousten Portland

Paula Gaston

Portlandin matkamme viimeinen etappi oli alkamassa. Alkumatkasta kiertelimme Washingtonin puolella St. Helensin tulivuorella sekä yövyimme rannikolla. Sen jälkeen suuntasimme Oregonin puolelle ja vierailimme muun muassa kansallispuistoissa, Seasiden kaupungissa ja Tillamookin juustotehtaalla. Nyt oli vihdoin aika tutustua itse Portlandin kaupunkiin ja sen ympäristöön. 

FORT VANCOUVER

Pysähdyimme ensiksi Fort Vancouver Historic Sitellä joka on Portlandin vastarannalla, Vancouverin kaupungissa. Columbia joki erottaa ei vain nämä kaksi kaupunkia, vaan myös Oregonin ja Washingtonin osavaltiot toisistaan. Fort Vancouver on 1800-luvulla rakennettu entinen turkisten myyntipaikka. Vuosittain sinne saapui useita kauppalaivoja, ja turkiksia myytiin historian saatossa aina Kiinaan saakka. 

Nykyään paikalle on rakennettu vanhan "linnoituksen" täydellinen jäljennös, ja siellä voi käydä kiertelemässä tutustuen samalla alueen historiaan. 

Fort Vancouver

Fort Vancouver

BONNEVILLE DAM

Ennen kierrosta itse Portlandin kaupungissa, päätimme tehdä pienen ajelun Columbia joen vartta pitkin. Ajoimme ensin Washingtonin puolta pitkin Bonnevillen padolle saakka. Tarkoituksena oli käydä tutustumassa itse patoon, ylittää sitten joki ja ajaa sitten takaisin Portlandiin joen vartta pitkin Oregonin puolta.  

Bonnevillen pato on yksi Columbia joen yli 60:stä padosta. Se on otettu käyttöön vuonna 1937 ja sen pääasiallinen tehtävä on ollut tuottaa sähköä. Me pääsimme käymään padossa ihan sisällä saakka. Ihmettelimme konehuoneen lisäksi muun muassa "kalatikkaita", jotka täyttyvät kaloista yleensä kesän ja syksyn kuukausina. Joessa asuu useita eri lohi ja taimenlajeja.

Bonneville Dam

Bonneville Dam

bonneville_inside.jpg
fish_ladder.jpg

VESIPUTOUKSET

Padon jälkeen ylitimme joen Bridge of Gods -siltaa pitkin palaten näin takaisin Oregonin puolelle. Paluumatkamme alkoi. Koukkasimme kuitenkin moottoritieltä vielä vanhalle tielle nimeltään Historic Columbia River Highway, jonka varrella voi nähdä useita vesiputouksia ihan vaikka autosta käsin. Waterfall Tour Loop on kahdeksan eri vesiputouksen kierros jonka voi tehdä omaan tahtiin. Osaan putouksista on patikoitava hieman mutta useimmat näkyvät tielle saakka. Meillä ei valitettavasti ollut aikaa patikoimiseen ja vettäkin sateli paikoitellen, joten pysähtelimme vain isoimpien putousten kohdalle. Tänne olisi kiva kuitenkin palata joskus vielä takaisin ihan ajan kanssa.

portland_vesiputous.jpg

Kuuluisin näistä kaikista putouksista lienee Multnomah Falls joka on samalla Oregonin korkein vesiputous. Se laskee upeana alas kahdessa eri laskukohdassa, ja on nähty muun muassa Twilight elokuvassa. 

Multonah.jpg

PORTLAND

Lopulta saavuimme myös itse Portlandin kaupunkiin. Pahaksi onneksi oli alkanut juuri sataa joten kiertelimme kaupunkia suurimmaksi osaksi autolla. Portlandissa asuu noin vajaa 2,5 miljoonaa asukasta tehden siitä Yhdysvaltojen 25. suurimman kaupungin. Vaikka vierailumme aikana satoikin runsaasti, Portland tuntui ihan mukavalta kaupungilta. 

portland_kyltti.jpg

Parhaiten keskustasta jäi meille mieleen Chinatown. Se oli toki huomattavasti pienempi johon olemme tottuneet täällä San Franciscossa, mutta kuitenkin idyllinen. Viralliselta nimeltään Old Town Chinatown sisältää Chinatownin lisäksi Portlandin vanhan kaupungin osan, jonka vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1871. Käveleskelimme siellä aikamme ja lähdimme sitten kahville. Harmikseni hoksasin vasta kotona, että missasimme legendaarisen donitsileipomon nimeltä Voodoo Doughnut. Jos olet siis näillä kulmilla, älä unohda tsekata heidän donitsimyymälää.

chinatown.jpg
portland_oldtown.jpg

Näin oli pitkä viikonloppumme tullut päätökseen, ja jouduimme suuntaamaan takaisin lentokentälle kotiin menoa varten. Tämä oli kiva irtiotto arjesta hyvässä seurassa!

 

Washingtonin ja Oregonin rannikko haltuun

Paula Gaston

Tämän jutun kirjoittaminen on ollut mielessä jo pitkään mutta jostain syystä se on aina vaan jäänyt ja jäänyt. Ehkä nyt on aika kertoa mitä teimme ystäväni kanssa Portlandissa ja sen ympäristössä jo aikamoinen tovi sitten. Sinne päätettiin lähteä ihan muuten vaan viettämään pitkää viikonloppua ja tutustumaan paikkoihin. Vaikka olimme reissussa vain torstaista sunnuntaihin, ehdimme näkemään Washingtonin ja Oregonin osavaltioiden rannikkoa, Tillamookin juusto- ja jäätelötehtaan, Bonnevillen padon, liudan vesiputouksia, St. Helensin tulivuoren sekä Portlandin kaupungin.

Laskeuduimme siis Portlandiin torstaina aamupäivällä, ja jo lentokentällä saimme allemme vuokra-auton. Sillä lähdimme sitten ajelemaan ensin kohti Mt. Helenin tulivuorta, ja siitä sitten rannikkoa kohti. Viikonlopun seikkailut odottivat!

Portland

Portland

ST. HELENS - NUKKUVA TULIVUORI

Mount Saint Helens sijaitsee Kaskaadien vuoristossa, noin kolmen tunnin ajon päässä Portlandista pohjoiseen. Sen lumiset huiput loistivat kevät auringossa kauas, ja maisemat näyttivät upeilta. Me ajelimme vuoristotietä ylöspäin, mutta emme ihan lumelle saakka. Pysähdyimme visitor centerissä ja ihmettelimme tulivuoren juurella olevia taloja. Aika rohkeita ovat ne, jotka siellä asustelevat!

Vaikka St. Helens uinuu uniaan tällä hetkellä, ei ole kauaakaan siitä kun se on ollut aktiivinen. Vuonna 1980 se purkautui tuhoten 250 kotia, pitkän matkaa rautatietä, siltoja ja maanteitä. 75 ihmistä kuoli. Vuonna 2004 vuori alkoi uudelleen elää, ja 2005 se syöksi ulos tuhkaa ja kaasua, joka näkyi Seattleen saakka. Pahimmalta tällä kertaa kuitenkin säästyttiin. Vuonna 2008 todettiin, että purkaus on vihdoin päättynyt ja tulivuori nukahtanut. 

Mount St. Helens

Mount St. Helens

PYÖRÄLLÄ LONG BEACHILLE

Tulivuorelta ajoimme Washingtonin rannikolle Long Beachille. Ilta alkoi jo sarastaa joten etsimme itsellemme majapaikan. Long Beach näytti selvästi olevan lomakohde huvipuistoineen, ravintoloineen ja rantoineen. Mutta koska vielä ei ollut sesonki, monet paikat olivat kiinni. Löysimme kuitenkin pienen kivan motellin joka tarjosi käyttöömme myös polkupyörät. Ei kun pyöräilemään! Kiertelimme vähän kaupungilla ja kävimme syömässä sekä fillaroimassa auringonlaskussa rannalla. Illan sumussa paikka tuntui jopa vähän aavemaiselta.

Long Beach, Washington

Long Beach, Washington

Pyöräily rannalla sumussa ja auringonlaskussa oli hauskaa mutta kylmää hommaa. Vaatekerroksia sai laittaa päälleen useamman että tarkeni.

Pyöräily rannalla sumussa ja auringonlaskussa oli hauskaa mutta kylmää hommaa. Vaatekerroksia sai laittaa päälleen useamman että tarkeni.

Seuraavana aamuna ajoimme sitten lähellä olevaan Cape Disappointment State Parkiin jossa teimme lyhyen patikkaretken sen majakalle. Cape Disappointment on niemellä, joka peittyy sumuun 106:na päivänä vuodesta, ollen yksi Yhdysvaltojen sumuisimmista paikoista. Me saimme kuitenkin nauttia auringonpaisteesta kauniina kevätpäivänä. Cape Dissappointment eli "Pettymyksen niemi", on saanut nimensä turkiskauppias John Mearesin mukaan, joka etsiessään kauppapaikkaa käänsikin veneensä takaisin pohjoiseen missaten samalla niemen.

Ihan Cape Disappointmentin lähellä on armeijan vanha linnoitus; Fort Columbia. Linnoituksen lisäksi alueella on 12 puurakennusta jotka nekin olivat aikoinaan armeijan käytössä. Sen tarkoitus aikanaan oli olla suojana Columbia joen varrella. Fort Columbia kuuluu osana Lewis & Clark National and State Parkseja, eli on se on myös osa kansallispuistoa.

Cape Disappointment

Cape Disappointment

Fort Columbus - 12 historiallista puurakennusta on vielä pystyssä linnoituksen lisäksi.

Fort Columbus - 12 historiallista puurakennusta on vielä pystyssä linnoituksen lisäksi.

ASTORIAN SUOMALAISYHTEISÖ

Patikoinnin jälkeen jatkoimme matkaa Columbia joen yli Oregonin osavaltion puolelle, jossa ensimmäiseksi saavuimme Astoriaan. Yllätys oli melkoinen kun heti sillan jälkeen näimme alla olevan rakennuksen Suomenlippuineen. Kävi ilmi, että kaupungin ovat aikoinaan perustaneet suomalaiset siirtolaiset. Keskustasta löytyi Suomi Hallin lisäksi Suomi-tuotteita myyvä kauppa ja suomalainen sauna. Myöhemmin ajoimme myös suomalaisen kirkon ohitse.

Astoria-Megler Bridge. Näitä erilaisia siltoja Columbia joen yli tuntui riittävän.

Astoria-Megler Bridge. Näitä erilaisia siltoja Columbia joen yli tuntui riittävän.

Astorian Suomi Hall

Astorian Suomi Hall

Astoria

Astoria

Olimme suunnitelleet yöpyvämme Seaside nimisessä kaupungissa Oregonin rannikolla, joten lähdimme Astoriasta ajelemaan etelään päin. Matkan varrella oli muun muassa Fort Clatsop, joka myös kuuluu Lewis & Clark National Historical Parkiin. Teimme siellä pikaisen pysähdyksen. Paikka on aikoinaan ollut Lewisin ja Clarkin retkikunnan linnakkeena kun he saapuivat Oregoniin vuonna 1805. Nimi Clatsop tulee alueella asuneiden Amerikan intiaanien mukaan. Alkuperäinen linnake on aikojen saatossa tuhoutunut, mutta sen tilalle on rakennettu jäljitelmä johon pääsee käymään. Visitor Centerissä voi lisäksi tutustua tutkimusretkestä kertovaan näyttelyyn.

Matkamme jatkui Fort Clatsopista kohti Fort Stevens State Parkia, jossa myös kävimme katsastamassa vanhan linnoituksen rauniot, sekä käppäilemässä rannalla. Fort Stevens rakennettiin armeijan käyttöön vuonna 1863, ja sitä käytettiin muun muassa toisessa maailman sodassa. Tässä vaiheessa meillä alkoi jo historia-ähky painaa, ja lähdimme suosiolla kohti Seasidea jossa edessä oli vielä majapaikan löytäminen. Päivä oli muutenkin harmaa ja silloin tällöin ripotteli vettä, niinpä ajaminenkin oli normaalia hitaampaa.

Fort Clatsop

Fort Clatsop

Fort Stevens

Fort Stevens

SEASIDE

Rantakaupunki Seaside tuntui olevan Long Beachin tapainen lomakeskus mutta paljon isommassa kaavassa. Hotelleja oli joka nurkalla ja rantakin oli suurempi. Maisemat olivat upeat, ja voin kyllä ymmärtää, miksi ihmiset valitsevat tämän lomapaikakseen. Iso osa paikoista sielläkin oli vielä suljettuna, mutta meitä se ei haitannut sillä olimme tulleet tänne lähinnä vain yöpymään. Pienen kaupunkikiertoajelun ja illallisen jälkeen, kävimme parilla drinkillä, ja painuimme yöpuulle. Vesisadekin puolsi nukkumaan menoa.

Meillä oli tuossa vaiheessa mielessä jo seuraavan päivän seikkailut, eli vierailu Tillamookin tehtaalle. Siitä lisää sitten myöhemmin!

 

Majakkapäivä

Paula Gaston

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, joten kaikki kuvat ovat Instagram -tililtäni,@paulagaston. Käyhän seuraamassa! IGTT:n vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit VagabondaTravellover ja Scimbaco

 

Tiesittekö, että majakoillekin on omistettu oma päivä. Suomessa sitä näytetään vietettävän vasta elokuun 20. päivä, mutta täällä Yhdysvalloissa Majakkapäivää vietetään jo elokuun 7. Majakat ovat kivoja vierailukohteita, ja koska olen asunut aina meren rannalla, olen tottunut niitä aina näkemään. Täällä Kaliforniassakin on tullut pysähdyttyä yhden jos toisenkin majakan luo erinäisillä automatkoilla.

Point Reyes National Seashore on lähellä meitä ja siellä onkin tullut käytyä useamman kerran. Sen majakka avattiin vuonna 1870 ja se palveli 105 vuotta. Nyt se on kansallispuiston yksi vetonauloista upeine maisemineen. Majakkaan pääsee sisälle mutta vasta kun tallustellut 308 porrasta alaspäin sen luo. Viereisessä rakennuksessa on myös pieni museo. Portaiden kiipeäminen on ehdottomasti sen väärti mutta kannattaa muistaa, että samaa reittiä on tultava myös takaisin ylös. Hyvällä tuurilla majakalta voi nähdä merileijonia tai valaita. 

Näillä yläpuolella olevissa majakoissa kävimme viime vuonna road tripillämme Pohjois-Kaliforniaan. Vasemmalla oleva Point Cabrillon majakka on edelleen käytössä, ja sijaitsee Point Cabrillo Light Station State Historic Parkissa Pacific Coast Highwayn varrella. Majakan sisällä oli pieni museo ja matkamuistomyymälä. Oikealla oleva Point Arenan majakka sijaistee samalla reitillä ihan Pacific Coast Highway varrella, ja on tuttu useista elokuvista. Tähänkin majakkaan pääsi sisälle jos osti erillisen lipun kierrokselle. 

Cape Disappointmentin majakka avattiin 1856 ja se sijaitsee Washingtonin osavaltiossa. Se on kauniissa ympäristössä luonnonpuistossa jossa pääsee myös patikoimaan. Tästä reissusta taitaakin olla vielä juttuja kirjoittamatta. Oikealla on Point Bonita Lighthouse joka sijaitsee San Franciscon Marin Countyssa. Se on hauska retkikohde mutta kannattaa tarkistaa sen aukioloajat, majakalle kun pääsee ainoastaan tunnelin kautta joka on muutoin suljettu. 

Toukokuussa kävimme San Diegossa ja sielläkin vierailimme majakoissa. Cabrillo National Monumentilla on tämä vasemmalla kuvassa oleva Old Point Loman majakka jossa voi vierailla ylhäällä tornissa saakka. Oikealla olevalle New Point Loma Lighthousille sen sijaan ei pääse tätä lähemmäksi, mutta se muistetaan muun muassa Top Gun -elokuvasta ja maisema on hieno.

Majakoilla tulee varmasti vierailtua jatkossakin kun ajelemme rannikkoa pitkin. Toiveissa olisi päästä ensi kesänä myös vierailemaan suomalaisille majakoille. Niistä ei olekaan tuttuja kuin ihan muutama. Ehkäpä pääsemme vaikka yöpymään jollain majakoista!