Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Category: Suomi

Kotikaupunkini helmet - 10 parasta paikkaa Kokkolassa (+ BLOGIHAASTE!)

Paula Gaston

Olen jo pidemmän aikaa ajatellut kirjoitella kotikaupungistani Suomessa, Kokkolasta. Kokkola on pieni merenrantakaupunki, jossa elellään rauhallista elämää nauttien luonnosta. Itse olen syntynyt Kokkolassa ja elänyt siellä suuren osan elämästäni. Olen kuitenkin huomannut, että moni suomalaisista ystävistäni ei tiedä paljoa Kokkolasta, eikä ole siellä koskaan käynyt. Niinpä ajattelin nyt esitellä kotikaupunkiani siltä kantilta, mitä siellä kannattaa vierailun aikana nähdä. Postauksen lopussa on myös haaste muille bloggaajille kertoa omista kotikaupungeistaan.

TANKAR

Tankar on ehdottomasti Kokkolan nähtävyyksistä se ykkönen, ainakin omasta mielestäni. Tankarin majakkasaari on suosittu vierailukohde kesäisin, ja joskus talvisin sinne pääsee ajaen jäätietä pitkin. Saaren tunnus on sen puna-valkoinen majakka, mutta siellä on myös muutakin nähtävää, kuten museotiloja ja kappeli. Kesäaikana Tankarissa toimii kahvila josta saa herkullista lohikeittoa. Tankariin tullaan joko omalla veneellä tai kaupungin matkustaja-aluksella m/s Jennyllä.

paula_tankarissa.jpg

VANHAKAUPUNKI NERISTAN

Kokkolan vanhakaupunki on nimeltään Neristan, ja se on yksi Suomen laajimmista ja parhaiten säilyneistä puukaupungeista. Sen nimi tulee historiasta jolloin kaupunkilaiset tapasivat jakaa kaupungin alakaupunkiin ja yläkaupunkiin, Neristaniin ja Oppistaniin. Neristanin asukkaita olivat lähinnä käsityöläiset ja merimiehet. Monien talojen ikkunoita koristivat siellä laivakoirat ja niissä on edelleenkin niin sanotut juorupeilit. Mitä ne ovat, siitä voit lukea lisää täältä. Neristanin vanhimmat talot ovat 1600-luvulta.

635F9CBC-3961-4E40-8E01-9DB965168A71.JPG

VATTAJAN RANNAT JA OHTAKARI

Nuoruuteeni kuului vahvasti vierailut Kalajoen Hiekkasärkille mutta Vattaja tuli minulle tutuksi vasta myöhemmällä iällä. Luonnonvaraista hiekkarantaa on siellä silmänkantamattomiin, eikä luontoa ole pilattu hotelleilla tai kaupustelijoilla. Vattajan rannan sanotaan olevan ainutlaatuinen ei vain Suomessa, vaan myös koko Euroopassa. Osa rannasta on ajoittain puolustusvoimien harjoituskäytössä, mikä rajoittaa sinne rakentamista. Rannan tuntumassa on Ohtakarin saari ja kalastajakylä. Sieltä haemme yleensä kioskilta jäätelöt, sillä saareen pääsee kävelemällä. Muuten rantapäivälle kannattaa varata mukaan omat eväät.

A4284D6E-D953-4795-802B-F3B456BB72EB.JPG

KAARLELAN KIRKKO

Kaarlelan kirkko on kotikirkkoni, ja se on yksi Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Kirkon tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta sen vanhimmat osat ovat 1460-luvulta. Kirkon rakennustyötä johti pitäjän kirkkoherra Anders Chydenius. Kirkko on perinteinen ristikirkko, ja sen lattian alle on haudattu aatelinen Simon Daniel Baron. Kun kirkon viereistä mäkeä ajaa ylös, näkee sen seinässä lovin. Se on tullut kansalaissodassa vuonna 1918 kun venäläiset ampuivat kirkkoa kranaatilla. Kirkkoa vartio yksi maan vanhimmista vaivaisukoista.

kaarlelan_kirkko.jpg

HARRBÅDAN KUMMITTELEVA MAJAKKA

Harrbådan vanhalle majakalle pääsee joko retkeilemällä luontopolkua pitkin tai ajamalla autolla. Muistan lapsuudestani monta kummitustarinaa tästä paikasta, joista kerroinkin teille viime kesänä. Luontopolku lähtee Nuorisokeskus Villa Elban parkkipaikalta, ja matkalla voi keräillä vaikka taskut täyteen mustikoita tai puolukoita. Luontopolku on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, mutta siellä voi nähdä myös Krimin sodan aikaiset vallit. Harrbådan suomenkielinen nimi on Harriniemi.

harrboda_uusi.jpg

TOIVOSEN ELÄINPUISTO JA TALONPOJAN MUSEO

Toivosen eläinpuisto ja talonpojan museo on kaikkien lasten lempipaikka. Yleensä käymme siellä useamman kerran kesässä. Puisto sijaitsee 8-tien varressa Kälviällä, joten sinne on helppo löytää. Se on kuin iso vanhanajan kylä jossa lapset pääsevät silittelemään erilaisia kotieläimiä, ja leikkimään. Pari vuotta sitten siellä pidettiin myös Lasten asuntomessut. Me kiertelemme yleensä vähän museorakennuksissa ja katselemme eläimiä. Sitten leikimme eri leikkialueilla kuten leikkikaupassa, leikkimökeissä ja keinuissa. Onpa lapset päässeet jopa kokeilemaan oikealla traktorilla ajoakin. Sitten on aika juoda pulla kahvit Savupirtti-Kaffilassa.

toivosen_elainpuisto.jpg

K.H. RENLUNDIN MUSEON - PEDAGOGIO

K.H. Renlundin museossa ja sen eri rakennuksissa kerrotaan Kokkolan historiasta. Yksi museon rakennuksista on Pedagogio; Suomen vanhin ei-kirkollinen puurakennus joka sijaitsee kaupunkimiljöössä . Se on rakennettu vuonna 1969 koulutaloksi. Sen toinen pääty oli pappien käytössä, ja toisessa päässä oli koulusali sekä opettajan kamari. Pedagogiossa on nykyään esillä kouluhistoriasta kertova näyttely.

pedagogio.jpg

VOHVELIKAHVILA & TAIDELEIPOMO

Samalla kun pistäytyy K.H. Renlundin museossa katsomassa eri näyttelyitä, voi istuskella museopihassa ja nauttia kahvia. Vohvelikahvila on meidän kesäinen vakiopaikka, jossa käymme aina syömässä vohvelit ystävien kanssa. Vohvelikahvilassa myydään myös paikallisten taiteilijoiden käsityönä tehtyjä koruja ja koriste-esineitä.

7CAB8702-0E47-4109-9237-12CCED3513C7.JPG

BARKASSI

Barkassi on englantilainen maihinnousuvene joka saatiin sotasaaliiksi Krimin sodassa, niin sanotussa Halkokarin kahakassa, vuonna 1854. Englannin laivasto ankkuroi tuolloin kaksi höyryfregattia Kokkolaan Trullevin edustalle, ja laski veteen yhdeksän laivavenettä eli barkassia. Kokkolalaiset olivat kuitenkin valmiina englantilaisten tuloon, ja valtasivat yhden barkasseista. Laiva on esillä Suntin varressa Englannin puistossa omassa pienessä vajassaan. Legendan mukaan se ainoa maailmassa oleva englantilaisilta vallattu vene, ja he ovat usein yrittäneet ostaa venettä takaisin. Kokkolalaiset eivät siitä kuitenkaan luovu mistään hinnasta.

enkku_vene.jpg

ROCK’N ROLL DINER

Jos nälkä yllättää, niin tämä ravintola vakuutti meidät viime vuonna niin, että kirjoitin siitä ihan oman postauksensa. Vaikka Rock’n Roll Diner tarjoileekin tyypillistä amerikkalaista ruokaa, kuten hampurilaisia, hot dogeja ja ihania pannukakkuja, ruoka poikkeaa muiden paikkojen ruoasta sillä se on alusta loppuun asti itsetehtyä. Ainakin aina silloin kuin se on mahdollista. Listalta löytyi vaihtoehtoja koko perheelle, ja henkilökunta oli töissä isolla sydämellä.

rokki_diner.jpg

Ensi kesänä kiertelemme taas Suomessa, ja lukisin mielelläni lisää eri kaupungeista, ja niiden nähtävyyksistä. Siksi haluankin tällä postauksella haastaa mukaan bloggaajia kertomaan oman kotikaupunkinsa helmistä. Ja kaikkien kotikaupungithan ei tietenkään sijaitse Suomessa. Se ei haittaa, mielelläni luen muistakin kaupungeista!

OHJEET BLOGIHAASTEESEEN! Kerro omat vinkkisi blogipostauksen muodossa kotikaupungissasi vieraileville. Missä kannattaisi käydä, mitä kannattaisi nähdä tai missä syödä? Omat suosikkisihan voivat olla vaikka paikkoja joista muut eivät vielä tiedäkään! Liitä postauksen loppuun nämä ohjeet ja linkitä lähteeksi tämä Viinilaakson viemää -blogin juttu. Olisi myös kiva saada linkkejä muiden postauksiin kommenttikentässä, niin että minä, ja lukijat löydämme ne helposti.

Haaste muissa blogeissa:

London & Beyond -blogi; 10 parasta asiaa Kuopiossa
HÄTÄLASKU -blogi; Kotikylä on aina kappale kauneinta Suomea - Alahärmä

 

4 käymisen arvoista museota Turussa

Paula Gaston

*Yhteistyössä Visit Turku.
Kaikki alla olevat mielipiteet ovat omiani.

Turku on monelle ei-turkulaiselle tuttu upeasta linnastaan, Aurajoen rannasta sekä satamasta joka pursuaa ruostinlaivalle menijöitä. Itsellännikin meni vuosia niin, että en juurikaan tuntenut Turusta kuin nuo yllä mainitut paikat, sekä pari ravintolaa ja hotellia. Onneksi tilanne on sen verran korjaantunut, että olen oivaltanut miten monipuolinen kaupunki Turku onkaan. Koska Turulla on värikäs historia, löytyy sieltä myös tukku mielenkiintoisia museoita. Tässä niistä meidän lempparit:

ABOA VETUS & ARS NOVA

Aboa Vetus & Ars Nova ovat kaksi erillistä näyttelyä jotka toimivat saman katon alla. Museon nimi tarkoittaa suomeksi “Vanhaa Turkua ja uutta taidetta”, ja se onkin käytännössä historian ja nykytaiteen museo.

Aboa Vetus on yksi mielenkiintoisimmista näyttelyistä, ellei mielenkiintoisin, joissa olemme koskaan käyneet Suomessa. Se esittelee keskiaikaista Turkua joka löytyi maan alta museon kunnostustöiden yhteydessä. Näyttely sisältää kuuden keskiaikaisen talon rauniot joista vanhimmat ovat 1300-luvulta. Näyttelyssä kuljetaan siis arkeologisten kaivausten keskellä maan alla, ja samalla opitaan Turun historiasta. Erityisen ilahtuneita olimme siitä, miten interaktiiviseksi ja lapsiystävälliseksi näyttely oli tehty.

Ars Novassa on esillä Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Sen lisäksi museossa on useampia vaihtuvia näyttelyitä. Esillä on varsin nimekkäitä taiteilijoita, joten kannattaa pitää silmät auki kun kulkee museon huoneissa.

aboa_vetus.jpg
aboa_vetus_kirkko.jpg


TURUN LINNA

Turun linna on oikeasti ihan mahtava! Sen pitäisi mielestäni olla yksi Suomen ykköskohteista kun maata esitellään matkailijoille. En ennen oikeasti edes ymmärtänyt kuinka suuria nähtävyyksiä kaikki keskiaikaiset linnat ovat ihmisille, jotka eivät ole Euroopasta.

Tämä yli 700 vuotta vanha rakennus on ihan todellisen entisajan elämän museo, jossa on esillä sekä vanhoja huonekaluja että vaatteita. Lisäksi esillä on pysyvien näyttelyiden lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Lapsetkin on huomioitu erinomaisesti useammassa kohtaa linnaa. Ennen vierailua kannattaa kurkata päivän aikataulu, sillä linnassa on usein erilaisia tapahtumia tai halutessaan voi osallistua vaikka opastetulle kierrokselle. Turun linnassa on myös kiva pieni kahvila, ja Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka.

Ainoa huono puoli Turun linnassa on se, että se on niin iso. Useamman kerran siellä käyneenä vieläkin tuntuu, että ihan kaikkea ei tullut kunnolla nähtyä, kun lopussa on jo väsy painanut jalkoja.

turun_linna_banner.jpg
turun_linna_aula.jpg


KAKOLANMÄEN MUSEO

Varsin mielenkiintoinen mutta todella pieni museo, joka kertoo Kakolan vankien elämästä. Kerroinkin tästä vierailustamme jo aiemmin tarkemmin. Museo oli hiukan vaikea löytää sillä Kakolanmäki on nykyään yksi suuri työmaa-alue, mutta vierailu oli sen väärti. Näyttely on koottu vanhaan vankilanjohtajan hevostalliin, ja esillä on paljon valokuvia ja esineistöä vankilasta. Itse varsinaisessa vankilanjohtajan talossa oli pieni kahvila johon ihastuimme tyystin. Aukioloajat kannattaa tarkistaa ennen museoon lähtöä, sillä toistaiseksi se on avoinna vain kesäisin.

kakolan_museo_ulko.jpg
kakolan_huonekalut.jpg

TUOMIOKIRKKOMUSEO

Turun tuomiokirkko seisoo ylpeänä keskeisellä paikalla ihan Aurajoen varressa. Sitä ei kannata noin vain ohittaa, sillä vaikka kirkko itsessäänkin on jo upea, sen sisällä on myös museo. Tämä kivikirkko on keski-ajalta, ja se on yksi Suomen merkittävimpiä rakennuksia. Ja se onkin kyllä sisältä todella vaikuttava. Sinne on myös haudattu lukuisia ihmisiä ja sieltä on löytynyt reliikkejä. Turun tuomiokirkon rakennusvaiheista ja historiasta koottu näyttely löytyy kirkon lehteriltä.

turun_tuomiokirkko.jpg
turun_kirkko.jpg

Oletko käynyt Turun museoissa? Mikä niistä on mielestäsi mielenkiintoisin?

 

Original Sokos Hotel City Börssin loppu Turussa

Paula Gaston

*Hotelli yön tarjosivat Original Sokos Hotel City Börs ja Visit Turku.
Kaikki alla olevat mielipiteet ovat omiani.

Viime Suomen matkallamme vietimme muutaman päivän Turussa. Visit Turun vieraina pääsimme yöpymään perheemme kanssa Sokos Hotel City Börssissä, joka oli tavallaan Sokos Hotel Hamburger Börssin lisäosio, ja sijaitsi tien toisella puolella. Kokemuksemme hotellista oli vähän ristiriitainen, ja siksi en olekaan yllättynyt, että paikkaan on tullut muutoksia. Hamburger Börsin “pikkuveljestä” on tulossa nyt ihan oma kokonaisuutensa kun Original Sokos Hotel Wiklund avaa ovensa tänä keväänä.

LAPSIPERHEIDEN OMA HOTELLI

Vaikka välillä käymme vähän vähemmän tunnetuissakin paikoissa, olemme perheen kanssa reissatessa tottuneet myös paikkoihin joissa on paljon muitakin perheitä. Hamburger Börs, samoin kuin City Börs tuntuivat kesällä olevan kuitenkin ihan tupaten täynnä vain ja ainoastaan perheitä. Liekö syynä Muumimaailmaan menijät vai mikä, mutta aulassa tuntui olevan aina kova kuhina, ja pikku-ihmisiä säntäili sinne sun tänne. Ja miksei, olihan perheiden viihtyvyyteen kiinnitetty hotellissa erityistä huomiota. Aamulla hotellin ovella oli Onni Orava jakamassa karkkeja, ja hississäkin muistuteltiin vanhempia siitä, että täällä voisi lasten antaa painaa hissin nappia.

hotel_bors.jpg
FFF15DA3-7E3E-412B-B451-F96DB74362E6.JPG

Sokos Hotel City Börsin huone oli hyvin peruskauraa mutta sopi hyvin lapsiperheelle. Matkasänky oli huoneessamme odottamassa sovitun mukaisesti, ja muutenkin kaikki oli hyvällä mallilla. Tykkäsimme etenkin siitä, että vaikka käytävällä juoksenteli kiljuvia lapsosia, huoneeseen asti äänet eivät juurikaan kantautuneet. Lisäksi käytävän päässä oli kiva pieni oleskelu-alue josta löytyi mikroaaltouuni, kirjoja lapsille ja muuta pientä tekemistä.

hotel_borssi_huone.jpg
hotel_borssi_tarjotin.jpg

HAASTEITA PARKKEERAAMISESSA

Ensimmäinen sekoilumme oli heti saapuessamme hotellille. Sokos Hotel Hamburger Börssin parkkihalli näytti vihreää valoa joten hurautimme tottakai sinne. Hallin oven jälkeen meitä odotti heti muutaman auton jono hissiin. Siis luit oikein, parkkihallissa oli käytössä hissi johon mahtui vain yksi auto kerrallaan. Istua kökötimme autossa iät ja ajat, kunnes tulimme siihen tulokseen, että ei auta kuin jotenkin peruutella auto ulos. Kukaan ei mennyt hississä mihinkään suuntaan. Ulkoa löysimme lopulta tienvarrelta vapaan parkkiruudun, mutta kas kummaa, maksu oli ainoastaan luottokortilla eikä ulkomaista korttia tietenkään hyväksytty.

Suoni alkoi jo sykkiä ohimolla, joten parkkasimme hetkeksi hotellin oven eteen kysymään, että minne auton voisi jättää. Vastaanoton henkilökunta hoiti asian hienosti ja he olivat todella ystävällisiä. Pääsimme lopulta Hotel City Börssin katolle yleiselle parkkipaikalle. Se oli tietysti hyvällä paikalla koska hotelli oli samassa rakennuksessa, mutta oli hiukan outoa kävellä kauppojen käytävillä matkalaukkujen kanssa etsimässä hotellin sisäänkäyntiä. Tuli väistämättä sellainen olo, että olemme varmaan väärässä paikassa. Huone kuitenkin aina lopulta löytyi ja auto oli paremmassa tallessa kuin mitä se olisi ollut kadulla.

AAMIAISSIRKUS

Aamiaista tarjoiltiin kahdessa eri kerroksessa Hamburger Börssin puolella. Ensimmäisenä aamuna saavuimme aamupalalle varttia vaille yhdeksän ja jäimme alakertaan. Ruoka-astiat ammottivat tyhjyyttään ja kysäisin sitten kahvia juovalta kokilta, että tuleekohan näihin vielä täytettä. Hän sitten tokaisi töykeästi nauraen, että: “No ei varmaan, kun alakerran aamiainen loppuu nyt”. Ymmärrän toki, mutta tätä ei meille ollut kukaan muistanut mainita, joten eiköhän tuonkin asian olisi voinut esittää vähän toisin. Meille oli vain sanottu, että aamiaista tarjoillaan kymmeneen saakka. Ei ainakaan jäänyt mitenkään kovin hyvä mieli aamusta.

Seuraavana aamuna menimme sitten suosiolla yläkertaan, ja vasta silloin tajusimme, että se oli se varsinainen aamiaispaikka. Täytyy sanoa, että harvoin olen nähnyt sellaista “sirkusta” missään, ja ainakaan hotellissa. Pöytiä oli todella isot määrä mutta silti perheitä seisoskeli odotellen paikkaa. Lapsia juoksi siellä täällä, itkua, huutoa ja lattialle heiteltyä ruokaa. Jos et tykkää lapsista, niin tämä on takuulla kauhujesi aamupala! Se oli sitä meillekin, vaikka itse olimme paikalla kahden lapsen kanssa. Olemme nimittäin tottuneet vähän rauhallisempaan menoon. Kyttäystaktiikalla sain kaapattua meille pöydän joka oli tietenkin ihan likainen, mutta parempi kuin ei mitään. Ja sitten piti vielä saada metsästetyksi ruokaa. Henkilökunta teki parhaansa täyttäessään vateja mutta kaikki tarjottavat menivät muutamassa minuutissa. Oli pakko ryhtyä hamstraamaan, eli täyttää itselle ja miehelle lautaset täyteen yhtäaikaa. Tällaisesta aamiaisesta ei jäänyt kuin stressi. Huh huh!

HOTEL CITY BÖRSSISTÄ SOKOS HOTEL WIKLUNDIKSI

Original Sokos Hotel City Börs sulkikin sitten ovensa lokakuussa. Sen tilalle kunnostettava uusi hotelli avautuu tänä keväänä ja on nimeltään Original Sokos Hotel Wiklund. Huonekanta uudistetaan ja niitä tulee reilusti lisää. 112 huoneinen uusi hotelli saa myös oman vastaanoton samaan rakennukseen. Wiklundin kiinteistöstä löytyvät ravintolat palvelevat hotellin asiakkaita, myös se ylikansoitettu aamiainenkin siirtyy samaan rakennukseen. Siis Hotel Wiklundin asiakkaille tietysti. Ehkä tämä rauhoittaa aamiaista myös toisella puolen tietä. Hamburger Börssin pikkuveli itsenäistyy siis ihan omaksi hotellikseen.

Kuulostaa siis varsin hyvälle suunnitelmalle, ja juuri sellaiselle kuin tämä paikka tarvitseekin. Onhan se sentään aivan keskeisellä paikalla ja hyvässä kiinteistössä. Heippa Sokos Hotel City Börs! Toivottavasti joskus pääsemme kokeilemaan tämän uudenkin Sokos Hotellin.

hotelli_borssi_vauva.jpg
 

Terveisiä Korvatunturilta - Joulupukin Pajakylä Rovaniemellä

Paula Gaston

Samalla kun viime kesänä kävimme Rovaniemen SantaParkissa, kävimme pikaisesti myös Joulupukinmaassa. Me olemme itseasiassa käyneet Joulupukin Pajakylässä (Santa Claus Village) useampaan otteeseen; kesällä, talvella ja syksylläkin. Joulupukin näkeminenhän on aina yhtä jännittävää. Parhaat kuvat paikasta saa mielestäni kuitenkin talvella kun maa on valkoisena, joten liitin tähänkin talvisia kuvia mukaan. Tulee itsellenikin vähän jouluisempi mieli täällä Kalifornian auringon alla kun katselen lumisia maisemia.

E433BD15-F045-4FC3-9CDF-062DED8495A7.JPG

TREFFIT PUKIN KANSSA

Joulupukin pajakylässä pääasia on tietysti joulupukin tapaaminen. Kesän parasta antia on se, että pukkiakin pääsee tapaamaan ilman jonottamista. Juuri ennen joulua taas, jono pukin pakeille oli KAKSI TUNTIA! Joulupukin tapaaminen Joulupukin Kammarissa ei maksa mitään, mutta jos haluaa siellä otettavat kuvat mukaansa, joutuu niistä maksamaan. Kuvien lisäksi mukana tulee video. Ainakin meidän saamat kuvat olivat varsin laadukkaita ja saimme niistä mukavan muiston kotiin vietäväksi. Toisella kerralla emme sitten kuvia enää ottaneet. Pukin tapaaminen oli ihan miellyttävä kokemus, eikä siellä mitenkään kiirehditty vaikka jonoa olikin. Tai ainakaan meille ei jäänyt sellainen olo. Joululahjatoiveet saatiin siis vietyä perille!

Vauvan ensimmäinen kohtaaminen pukin kanssa. Ei ihan tuorein kuva!

Vauvan ensimmäinen kohtaaminen pukin kanssa. Ei ihan tuorein kuva!

NAPAPIIRIN YLITYS JA PORO-HOMMIA

Joulupukin pajakylä sijaitsee aivan Napapiirin rajalla. Niinpä siellä voi kirjaimellisesti ylittää Napapiirin tai napata vaikka kuvan itse rajaviivan päällä. Amerikkalaiselle miehelleni se tuntui olevan iso juttu! Napapiiriä ja sen pohjoisempia osiahan koettelee talvella kaamos, eli aika jolloin aurinko ei nouse lainkaan horisontin yli. Aikamoinen shokki viime kertainen talvinen vierailumme Lappiin olikin, sillä jet lag ei tuntunut menevän ohi millään. Kalifornian aurinkoon tottuneelle kaamos iski kyllä aivan täysillä. Olisin halunnut vain nukkua koko Lapin matkamme ajan!

Kun Napapiiri on ylitetty, kannattaa suunnata Joulupukin pajan rakennusten taakse katsomaan poroja. Ensimmäisellä vierailullamme pääsimme silittämään aitauksen sisälle yhtä poroa ja nappaamaan yhteiskuvan sen kanssa. Lapset olivat tietenkin innoissaan!

artic_circle.jpg

JOULUPUKIN PÄÄPOSTI JA OSTOKSET

Joulukuu on Joulupukin pajakylässä melkoista vilskettä. Kaupat ovat täynnä matkailijoita ja joka puolella kuuluu erilaisia kieliä. Yksi kiireisimmistä paikoista on myös Joulupukin pääposti, jossa voi käydä kirjoittamassa tutuille kortit, ja laittaa ne postiin. Pukin postilla on omat erityiset postimerkit ja postileima. Mekin lähetimme pari korttia Amerikan perheelle. Hehän uskovat, että pukki asuu Pohjoisnavalla, pitihän meidän korjata tämä aukko heidän sivistyksessään.

Joulupukin maassa on monta erilaista kauppaa, joista saa matkamuistoja, sekä erittäin suppealla valikoimalla varustettu päivittäistavarakauppa. Itse tykkään hypistellä kaikenlaisia Lapin esineitä ja poron taljoja, ja aina sieltä on jotakin kotiin viemisiksi lähtenytkin. Jos jatkaa matkaa pohjoisemmaksi tai käy muuten Rovaniemellä, kannattaa katsella matkamuistoja jo matkan varrelta, sillä Joulupukin maassa on hinnat ovat kyllä pilvissä. Sama koskee ruokaa. Ruoka on tietenkin todella kallista eivätkä ruokapaikat ole ainakaan minua vakuuttaneet.

0C21C130-FD95-4EC4-A80F-156E5641506E.JPG

YÖ JOULUPUKIN PAJAKYLLÄSSÄ

Rovaniemelle on viime vuosina noussut paljon kivoja hotelleja ja erikoisempiakin majoitusmuotoja. Viime kesänä emme yöpyneet Rovaniemellä mutta edellisellä kerralla jäimme Joulupukin lomakylään yöksi. Se on käytännössä ihan Joulupukinmaan takana ja ihan kävelymatkan päässä. Meitä oli liikkeellä kaksi perhettä ja varasimme kaksi huonetta. Lomakylän huoneet ovat kuin pieniä paritaloja tai mökkejä, joten olimme vierekkäisissä mökeissä ystäväperheen kanssa. Jokaisessa huoneessa on oma sauna. Alueelta löytyy myös muunlaista majoitusta. Revontulia käytiin kyttäilemässä pitkin yötä, mutta edelleenkään niitä ei näkynyt. Mieheni on vahvasti sitä mieltä, että revontulet eivät ole oikeita koska ne eivät koskaan näyttäydy hänen Suomen matkoillaan.. ha ha!

Vierailu Joulupukin Pajakylään on varsinkin lapsille aina ikimuistoinen. SantaPark ja Joulupukinmaa ovat itseasiassa ihan lähellä toisiaan, joten visiitit on helppo yhdistää toisiinsa. Molemmat ovat oikein mukavia paikkoja käväistä vaikkakin jälkimmäinen ehkä piakkoin tarvitsisi vähän kohennusta. Päivästämme SantaParkissa voit lukea täältä.


*** *** ***

Näillä tunnelmilla on hyvä toivottaa kaikille oikein rauhallista joulua! Me hyppäämme huomenna autoon ja hurautamme Etelä-Kaliforniaan joulun viettoon, eli siltä reissulta juttuja tulossa sitten myöhemmin. Joulun jälkeen on hyvä kurkata jo vähän ensi vuoteenkin.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille!

Joulun tunnelmaan Rovaniemen SantaParkissa

Paula Gaston

Nyt on aika tässäkin blogissa siirtyä vähän jouluisempiin tunnelmiin. Viime kesänä vierailimme jälleen kerran Rovaniemellä ja kävimme moikkaamassa myös joulupukkia. Ihan ensimmäistä kertaa SantaParkissa. Ja olihan se elämys! Mielestäni paikka oli pieni pala Amerikkaa Suomessa. Hyvin tehty, loppuun asti mietitty ja viihdyttävä! Vähän kalliimman puoleinen pääsylippu oli ihan sen arvoinen, ja lähtisin SantaParkiin joskus uudestaankin jos mahdollisuus tulee.

SantaPark sijaitsee peruskallioon louhitussa luolassa, 50 syvällä metriä maan alla, ja sisään kävellään dramaattisesti pitkää käytävää pitkin. Käytävän seinillä juoksentelee valoista heijastettuja tonttuja ja erilaiset äänet kaikuvat luolan seinistä. Sisäänkäynti on itse asiassa vähän jännittävä, ellei jopa pelottavakin perheen pienimmille. Mutta perille mekin päästiin, ja saimme rannekkeetkin ostettua. SantaPark on avattu vuonna 1998, ja se on avoinna kesäisin kesäkuusta elokuun alkuviikoille, ja talvisin marraskuusta tammikuun alkuun. Joulun taika on silti läsnä, vieraileepa paikalla kesällä tai talvella. Viileässä luolassa kesän helteet nimittäin unohtuivat hetkessä, ja pääsimme nopeasti lomatunnelmaan.

Sisäänkäynti

Sisäänkäynti

santapark_luola.jpg

JOULUNTAIKA SHOW JA TONTTUKOULU

Lippuluukulla viimeistään kannattaa varmistaa päivän ohjelmien aikataulut, että tietää mihin aikaan mitäkin tapahtuu. Me satuimme paikalle juuri kun tontut aloittelivat Jouluntaika -esitystään salissa, joten jäimme heti sitä katsomaan. Show oli oikein hauska ja viihdyttävä. Melkoisia akrobaatteja näyttivät olevan nämä tontut! Shown jälkeen tontut jäivät lavan eteen moikkaamaan lapsia, ja heidän kanssa sai ottaa kuvia. Kovin olivat kansainvälisiä tonttuja kun suomenkieli oli heillä unohtunut, mutta onneksi meidän Kalifornian koululainen vaihtoi sujuvasti kielen englanniksi.

854D08E0-B614-416F-9CC7-FD822356B744.JPG
8DA3D151-6263-442D-9748-FC514741572E.JPG
08FECE3B-7C00-49C4-AF86-53441CA0083F.JPG

Heti esityksen jälkeen kuulutettiin Tonttukoulun alkamisesta, ja mekin suuntasimme koulun ovelle odottelemaan sisäänpääsyä. Tonttukoulu oli varsin ihastuttava, ja kestikin itseasiassa aika kauan. Lapsilla näytti silti olevan hauskaa. Koulua piti kaksi tonttua, ja se pidettiin sekä suomeksi, että englanniksi. Tontut kertoivat vähän tonttujen elämästä ja siitä mitä he tekevät, sitten laulettiin ja lopuksi vielä kaikille jaettiin todistukset tonttulakkien kera. Ilmeisesti minäkin pääsin Tonttukoulun läpi kun sain ihan oman todistuksen!

Tonttukoulu

Tonttukoulu

TUPLASTI SATUJUNAILEMASSA

SantaParkin ainoa varsinainen ride on Satujuna. Junan kyydissä pääsee lumiseen metsään katsomaan metsän asukkaita, ja pääsee kierrokselle tonttujen pajalle. Junamatka ei ole kovin pitkä ja sopii hyvin myös pienemmille lapsille. Koska junaan ei meidän vierailun aikana ollut juurikaan jonoja, me kävimme ajelulla kahdesti. Satujuna muistutti minua oikeastaan Disneylandin rideista, jotka ovat aina huippuunsa vietyjä. Olisipa junamatkat aina näin leppoisia!

4322D42C-144B-4F01-BF8A-3FF49B927D5D.JPG

NAPAPIIRIN ALITUS, JÄÄPRINSESSA JA JOULUPUKKI

SantaParkin sanotaan olevan ainoa paikka maailmassa jossa voi Napapiirin rajan ylittämiseen sijaan alittaa Napapiirin. Sitten voikin käydä palelemassa Jääprinsessan huoneessa. Ovella saa päälleen valkoisen pitkän takin, ja se tuli ainakin meillä tarpeeseen sillä olimme ihan kesähepeneissä. Jäähuoneessa on erilaisia jääveistoksia ja jääbaari. Kovin kauaa emme tarenneet huoneessa olla, ja kovin pimeääkin siellä oli valokuvia ajatellen. Jääprinsessa oli kuitenkin paikalla ja jutteli meidän kanssa tovin.

Sen jälkeen siirryimme tapaamaan paikan päähenkilöä, eli tietenkin Joulupukkia. Hän istuskeli pajassansa, ja odotteli lapsia käymään. Joulupukin tapaaminen on tietenkin aina yhtä jännää, ja lapset saivat esittää jo joululahjatoiveita keskellä kesää. Pukki lupasi tulla käymään Kaliforniassa asti! Pääsimme pukin kanssa odotetusti kuvaankin mutta emme tällä kertaa ostaneet myynnissä olevaa kuvapakettia. Pukki ei kuitenkaan pistänyt pahakseen vaikka napsimme itsekin muutaman kuvan.

05A15779-BD36-4F90-ABAB-FB3DA039797D.JPG
Jääprinsessa

Jääprinsessa

Muuten vaan jäässä oleva rinsessa

Muuten vaan jäässä oleva rinsessa

C4965D29-FFCA-4A88-BEC5-B4937C7C1B1A.JPG

Viimeisenä aktiviteettina kävimme askartelemassa. Äidin sydäntä lämmitti nähdä, että jossakin vielä tehdään näinkin perinteistä käsityötä lasten kanssa, eikä ihan kaikkea ole korvattu videopeleillä. Puuhariihi olikin yksi harvoja paikkoja koko päivänä, jossa oli vähän tungosta. Maalasimme ensin tonttuja, joita sai sitten oman halunsa mukaan joko naulata pajan seinälle, tai ottaa mukaan kotiin viemisiksi. Sen jälkeen teimme vielä muovaillen eläimiä, joka sekin tuntui olevan suosittua.

AA7F98DD-2A0B-453A-A3E5-326F3B6DC2E3.JPG

Me emme tällä kertaa katsastaneet SantaParkin ruokapuolta, mutta joimme munkkikahvit ja -mehut sen kahvilassa. Vielä sillä aikaa kun me aikuiset istuskelimme, pienempi väki kävi kahvilan yläkerrassa olevassa Angry Birds -aktiviteettipuistossa. Sitten olikin aika sanoa heipat tontuille ja jäädä odottelemaan joulua. Ja niinhän se joulu on taas tullut, nopeampaa kuin osattiin odottaakaan!