Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Filtering by Category: Museot

4 käymisen arvoista museota Turussa

Paula Gaston

*Yhteistyössä Visit Turku.
Kaikki alla olevat mielipiteet ovat omiani.

Turku on monelle ei-turkulaiselle tuttu upeasta linnastaan, Aurajoen rannasta sekä satamasta joka pursuaa ruostinlaivalle menijöitä. Itsellännikin meni vuosia niin, että en juurikaan tuntenut Turusta kuin nuo yllä mainitut paikat, sekä pari ravintolaa ja hotellia. Onneksi tilanne on sen verran korjaantunut, että olen oivaltanut miten monipuolinen kaupunki Turku onkaan. Koska Turulla on värikäs historia, löytyy sieltä myös tukku mielenkiintoisia museoita. Tässä niistä meidän lempparit:

ABOA VETUS & ARS NOVA

Aboa Vetus & Ars Nova ovat kaksi erillistä näyttelyä jotka toimivat saman katon alla. Museon nimi tarkoittaa suomeksi “Vanhaa Turkua ja uutta taidetta”, ja se onkin käytännössä historian ja nykytaiteen museo.

Aboa Vetus on yksi mielenkiintoisimmista näyttelyistä, ellei mielenkiintoisin, joissa olemme koskaan käyneet Suomessa. Se esittelee keskiaikaista Turkua joka löytyi maan alta museon kunnostustöiden yhteydessä. Näyttely sisältää kuuden keskiaikaisen talon rauniot joista vanhimmat ovat 1300-luvulta. Näyttelyssä kuljetaan siis arkeologisten kaivausten keskellä maan alla, ja samalla opitaan Turun historiasta. Erityisen ilahtuneita olimme siitä, miten interaktiiviseksi ja lapsiystävälliseksi näyttely oli tehty.

Ars Novassa on esillä Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Sen lisäksi museossa on useampia vaihtuvia näyttelyitä. Esillä on varsin nimekkäitä taiteilijoita, joten kannattaa pitää silmät auki kun kulkee museon huoneissa.

aboa_vetus.jpg
aboa_vetus_kirkko.jpg


TURUN LINNA

Turun linna on oikeasti ihan mahtava! Sen pitäisi mielestäni olla yksi Suomen ykköskohteista kun maata esitellään matkailijoille. En ennen oikeasti edes ymmärtänyt kuinka suuria nähtävyyksiä kaikki keskiaikaiset linnat ovat ihmisille, jotka eivät ole Euroopasta.

Tämä yli 700 vuotta vanha rakennus on ihan todellisen entisajan elämän museo, jossa on esillä sekä vanhoja huonekaluja että vaatteita. Lisäksi esillä on pysyvien näyttelyiden lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Lapsetkin on huomioitu erinomaisesti useammassa kohtaa linnaa. Ennen vierailua kannattaa kurkata päivän aikataulu, sillä linnassa on usein erilaisia tapahtumia tai halutessaan voi osallistua vaikka opastetulle kierrokselle. Turun linnassa on myös kiva pieni kahvila, ja Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka.

Ainoa huono puoli Turun linnassa on se, että se on niin iso. Useamman kerran siellä käyneenä vieläkin tuntuu, että ihan kaikkea ei tullut kunnolla nähtyä, kun lopussa on jo väsy painanut jalkoja.

turun_linna_banner.jpg
turun_linna_aula.jpg


KAKOLANMÄEN MUSEO

Varsin mielenkiintoinen mutta todella pieni museo, joka kertoo Kakolan vankien elämästä. Kerroinkin tästä vierailustamme jo aiemmin tarkemmin. Museo oli hiukan vaikea löytää sillä Kakolanmäki on nykyään yksi suuri työmaa-alue, mutta vierailu oli sen väärti. Näyttely on koottu vanhaan vankilanjohtajan hevostalliin, ja esillä on paljon valokuvia ja esineistöä vankilasta. Itse varsinaisessa vankilanjohtajan talossa oli pieni kahvila johon ihastuimme tyystin. Aukioloajat kannattaa tarkistaa ennen museoon lähtöä, sillä toistaiseksi se on avoinna vain kesäisin.

kakolan_museo_ulko.jpg
kakolan_huonekalut.jpg

TUOMIOKIRKKOMUSEO

Turun tuomiokirkko seisoo ylpeänä keskeisellä paikalla ihan Aurajoen varressa. Sitä ei kannata noin vain ohittaa, sillä vaikka kirkko itsessäänkin on jo upea, sen sisällä on myös museo. Tämä kivikirkko on keski-ajalta, ja se on yksi Suomen merkittävimpiä rakennuksia. Ja se onkin kyllä sisältä todella vaikuttava. Sinne on myös haudattu lukuisia ihmisiä ja sieltä on löytynyt reliikkejä. Turun tuomiokirkon rakennusvaiheista ja historiasta koottu näyttely löytyy kirkon lehteriltä.

turun_tuomiokirkko.jpg
turun_kirkko.jpg

Oletko käynyt Turun museoissa? Mikä niistä on mielestäsi mielenkiintoisin?

 

Museum of Ice Cream - San Franciscon loppuunmyyty uutuus

Paula Gaston

Museum of Ice Cream eli "jäätelömuseo" on tämän hetken kovin juttu. Kun museo avattiin San Franciscoon, sen liput möivät loppuun kahdeksassatoista minuutissa. Viime viikolla pääsin ystäväni kanssa kierrokselle loppuunmyytyyn jäätelömuseoon, ja tällaistä siellä oli:

ice_cream_banner.jpg

Saavuimme museolle prikulleen kello viisi illalla jolloin kierroksemme museossa oli määrä alkaa. Museon ulko-ovella oli pitkähkö jono jonka jatkoksi mekin sitten jouduimme. Liput skannattiin puhelimesta ja sisään päästettiin ihmisiä ryhmissä, eli emme lopulta joutuneet jonottamaan kovinkaan kauaa. Saman ryhmän mukana aloitettiin sitten kierros museon eri huoneissa mutta sitä ennen jouduimme keksimään ryhmällemme "jäätelönimen" ja valitsemaan kapteenin. Meitä kehotettiin unohtamaan kaikki muu, ja heittäytymään 12-vuotiaan housuihin, ja niin kierros alkoi. 

Ensimmäinen vastaava pop-up museo avattiin viime vuonna New Yorkiin 45:n päiväksi. Sen takana oli 25-vuotias Maryellis Bunn, joka ajatteli, että New York tarvitsee jotakin uutta. Museo oli heti suuri menestys, ja pian myös Los Angeles sai myös oman museonsa. Tänä syksynä ovet aukesivat San Franciscossa, ja juuri parhaillaan ovat myynnissä liput Miamin museoon. Varmuutta museoiden jatkumiselle ei ole. San Franciscon museo on avoinna ainakin helmikuun 2018 loppuun saakka. 

Kyseessä on enemmänkin näyttelytila kuin varsinainen museo. Kierroksen alussa on esillä pieni pala jäätelön historiaa mutta loppu museosta on täynnä erikoisia huoneita ja käytäviä. Ajatus lienee selvä; huoneet on rakennettu niin, että niissä saa otettua hauskoja, "instagrammattavia" kuvia. Vaikka jäätelömuseo kuulostaa hauskalta lasten kanssa, tämä museo on kyllä suunnattu selvästi nuorille aikuisille. Muutamassa huoneessa saa maistiaisena pienet annokset jäätelöä ja yhdessä on tarjolla hattaraa. 

ice_cream_cone.jpg
Museo saa jäätelöt lahjoituksena paikallisilta jäätelöntuottajilta. Tarjolla oli myös hattaraa.

Museo saa jäätelöt lahjoituksena paikallisilta jäätelöntuottajilta. Tarjolla oli myös hattaraa.

teddy.jpg

Jälkikäteen yritimme ystäväni kanssa miettiä mitä mieltä oikein olimme museosta. Oli jotenkin vaikea hahmottaa omaa mielipidettä. Toisaalta meillä oli tosi hauskaa mutta toisaalta, en tiedä olisiko se ihan vajaan $40 arvoinen sillä emme oikeastaan oppineet mitään? Luin etukäteen paikan arvosteluja, ja pakko on yhtyä ainakin yhteen mielipiteeseen. Kierroksella väkisinkin tuntuu vähän siltä, että koko ajan on kiire. Jokainen tietenkin haluaa ottaa kuvia juuri samassa paikassa, ja välillä takana tuleva ryhmä sai meidät jo kiinni. Lisäksi se koko paikan suuri vetonaula; "sprinkle pool" eli strösseli-allas oli rajoitettu ainoastaan kolmeen minuuttiin. Siinä ei paljoa ehdi kissaa sanoa kun koko poppoo komennetaan altaasta jo ylös. Kuten jo mainitsin, lasten kanssa tämä ei ehkä toimi kovin hyvin. Joku kirjoitti netissä myös siitä, ettei lastenrattaita saanut ottaa sisälle. Onneksi näin kirjoituksen, sillä melkein lähdin matkaan vauvan kanssa. Museon nettisivulla ei missään ole mainintaa rajoituksista rattaita kohtaan. 

Nämähän eivät tietenkään ole mitään oikeita strösseleitä, ja meitä kovasti vannotettiin jättämään ne kaikki altaaseen. En kuitenkaan voinut sille mitään, että kotona niitä löytyi housujen ja puseronkin sisältä.

Nämähän eivät tietenkään ole mitään oikeita strösseleitä, ja meitä kovasti vannotettiin jättämään ne kaikki altaaseen. En kuitenkaan voinut sille mitään, että kotona niitä löytyi housujen ja puseronkin sisältä.

sprinkle_pool_light.jpg
ice_cream_unicorn.jpg
ice_cream_cherry.jpg
ice_cream_rainbow_light.jpg

Jos satut olemaan onnekas, ja saat liput jäätelömuseoon, on hyvä tietää myös, että ovella tarkistetaan lipun omistajan henkilöllisyys. Lipun ostajan on siis oltava mukana seurueessa vaikka muut samassa lipussa olevat voivat sitten olla ketä tahansa. Erikoista on myös se, että varsinainen lippu lähetetään ostajalle tekstiviestillä vasta 24 tuntia ennen kierrosta. Siitäkään ei ole missään mainintaa, joten ehdin jo ihmetellä, tuleeko minulle lippua lainkaan.

Täytyy myöntää, että rohkea rokan syö! Kukapa olisi arvannut, että tällainen liike-idea olisi toimiva ja hatun nosto sille, että joku on tätä uskaltanut kokeilla. Ihan hauska ideahan tämä on! Kaikesta kritiikistäni huolimatta, oli meillä kyllä aika hauskaa, ja olen iloinen, että pääsin tämän kokemaan. Jos olet San Franciscossa ja haluat kokeilla jotain ERILAISTA, niin kannattaa pysyä hollilla vuoden 2018 lisälipunmyyntiä varten! Muistappas tsekata myös Intagram-tilini @paulagaston myös, sinne tulossa lisää kuvia jäätelömuseosta.

ice_cream_keinu.jpg

Lasten asuntomessut ja Toivosen Eläinpuisto Kokkolassa

Paula Gaston

Joko joka vuotiset asuntomessut kyllästyttää? Etkö jaksa enää viettää koko päivää ramppaamalla talosta taloon ja ihmettelemällä uusia sisustustrendejä? Ei hätää, Kokkolassa voit tehdä tämän kaiken pienoiskoossa, eikä tarvitse tuhlata koko päivää kun käyt lasten asuntomessuilla Toivosen Eläinpuistossa.

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo sijaitsee Kokkolan Kälviällä ihan 8 -tien varressa. Se on perustettu vuonna 1985 ja pikkuhiljaa museokylä on kasvanut jo 50:neen rakennukseen. Puisto on perheyritys ja usein paikalla näkeekin itse isännän vetämässä museokierrosta ryhmille. Vaikka äkkiseltään luulisi, että eläinpuisto on rakennettu lapsille, löytyy sieltä mielenkiintoisia entisajan tavaroita ja rakennuksia myös aikuisille katsottavaksi.

Eläinpuiston puolella näkee perinteisiä kotieläimiä kuten kissoja, koiria, kanoja, kaneja, lampaita ja vuohia poikasineen. Taisimmepa bongata myös riikinkukon, ponin ja vasikoitakin siellä ollessa. Monia niistä pääsee silittelemään ja meillä suosikiksi muodostui vapaana juoksentelevat kissanpennut, jotka tulivat myös syliin. Eläinkunta Toivosella vaihtelee hiukan vuosittain ja muistelen aiemmin nähneeni siellä myös poroja. Talviaikaan puisto on kiinni.

 

Puisto kannattaa kiertää kokonaisuudessaan sillä eläinpuolen lisäksi se on kattava museoalue. Erilaisiin aittarakennuksiin pääsee piipahtamaan sisälle ja niissä on näytillä talonpoikaisajan vanhoja tavaroita. Oma lempirakennukseni on ehdottomasti 40-luvun kyläkoulu sekä vanha kauppa. Autoista kiinnostuneille on tarjolla vanhoja henkilöautoja, paloauto ja 30 vanhaa traktoria. Pääseepä paikalla kokeilemaan myös oikeaa resiinaakin. Erilaisia työnäytöksiä järjestetään sesonkiaikana ja jos tuuri käy, voi päästä seuraamaan muun muassa sepän työtä pajassa.

Jos käveleminen alkaa väsyttämään, voi hypätä vaikka vedettävän traktorin kyytiin

Jos käveleminen alkaa väsyttämään, voi hypätä vaikka vedettävän traktorin kyytiin

40-luvun koulu

40-luvun koulu

Tämän vuoden erikoisuutena puistossa on lasten asuntomessut. Upeasti tehdyistä ja sisustetuista leikkimökeistä voi käydä valitsemassa mieleisensä ja käydä äänestämässä suosikkiaan. Yksi lapsille yksi avoinkin mökki messualueella on, nimittäin supersuosittu leikkikauppa. Blogin kirjoittaja ainakin istui pitkän tovin kaupassa pikkuneidin apulaisena ja jopa kassaneitinä. Leikkialue eli Entisajan puuhapuisto on muutenkin iso ja erilainen kuin tavallisissa puistoissa, joten melkeinpä mielelläni maksan sisäänpääsymaksun vaikka toisenkin kerran kun lapsi kerran viihtyy. Muumitalon lisäksi lapset pääsevät sisälle paloautoon, merirosvolaivaan ja moneen vanhanajan pikkumökkiin.

Lasten asuntomessualueella oli vipinää

Lasten asuntomessualueella oli vipinää

Kannustalo oli pikkuneitimme suosikki sisustuksen perusteella

Kannustalo oli pikkuneitimme suosikki sisustuksen perusteella

Sisustajat: Sisustusbloggaaja Kirsi Porkola ja Floristi Taina Karjalainen

Sisustajat: Sisustusbloggaaja Kirsi Porkola ja Floristi Taina Karjalainen

Teijo Talojen värikäs sisustus ihastutti (Sisustus: Merja Toivonen-Teräs)

Teijo Talojen värikäs sisustus ihastutti (Sisustus: Merja Toivonen-Teräs)

Eläinpuiston oma mökki jäljitteli tietenkin talonpoikaistyyliä

Eläinpuiston oma mökki jäljitteli tietenkin talonpoikaistyyliä

Entisajan puuhapuistossa on vaikka mitä tekemistä

Entisajan puuhapuistossa on vaikka mitä tekemistä

Näin keinuttiin ennen vanhaan

Näin keinuttiin ennen vanhaan

Pienten lasten kanssa tämä on mukava muutaman tunnin pysähdys jota ei kannata ohittaa pysähtymättä. Eläinpuiston kahvila on museoalueen ulkopuolella, eikä sinne tarvitse pääsylippua. Pääsylippujen hinnat eivät päätä huimaa; 8€ aikuiselta ja 5€ lapselta (Vinkki: Sok:n jäsenlehdestä löytyy kuponki jolla saa pääsymaksusta pienen alennuksen) joten ohikulkumatkalla kannattaa pysähtyä päästelemään ylimääräisiä energioita "Käläviällä" kuten me paikalliset sanomme.

Rosie the Riveter - Amerikan lotta

Paula Gaston

Joskus meillä Kaliforniassa liikenne tekee tepposet ja tien päällä joutuu lennosta muuttelemaan suunnitelmia. Niin kävi myös kun olimme matkalla Point Reyesille Memorial Day -viikonloppuna. Kaikenlaiset kolarit aiheuttavat aina jonoja mutta jos kolari on sattunut yhdelle San Franciscon lahden silloista, on liikennekaaos taattu. 

Ajoreitin kartta näytti hälyttävää punaista kun lähestyimme Richmondin kaupunkia joten päätimme äkkiseltään koukata Rosie the Riveter -museoon jonka opastekyltin näimme freewayn vieressä.

Olet ehkä joskus nähnyt tämän kuvan?

Tämä on Rosie the Riveter, voimakkaan ja itsenäisen työssäkäyvän naisen symboli. Myöhemmin myös feminismin symboli. Amerikkalaisten vastine Suomen sota-ajan lotalle joka kaikessa ylpeydessään kuvataan usein sairaanhoitajana tai hoivaajana, vaikka lotatkin usein työskentelivät rintamalla miehisissä tehtävissä. Toisen maailmansodan aikana melkein 19 miljoonaa amerikkalaisnaista rekrytoitiin töihin. Yleisimmillään he työskentelivät tehtaissa tai satamissa mutta rosieita oli monenlaisissa muissakin tehtävissä kodin ulkopuolella.

Työssäkäyvien naisten rooli oli varsin rankka sillä he usein kokivat syrjintää työpaikoilla, eivätkä heidän aviomiehet usein tukeneet työuraa. Työpäivän jälkeen naisten tuli vielä hoitaa kotityöt ja järjetää lastenhoito. Aikamoisia Rosieita siis!

Tämä kuva on ensimmäiseltä visiitiltäni museoon yli vuosi sitten.

Tämä kuva on ensimmäiseltä visiitiltäni museoon yli vuosi sitten.

Vuonna 2000 Richmondin kaupunkiin Kaiserin vanhalle telakalle perustettiin kansallispuisto alue ja museo Rosie the Riveterien kunniaksi (Rosie the Riveter/World War II Home Front National Historical Park). Tällä telakalla yli 2000 rosieta työskenteli aikoinaan rakentaen laivoja. Näitä laivoja ei kuitenkaan naulattu tai niitattu (=riveting) vaan he työskentelivät muun muassa hitsaustehtävissä.

Museoon on ilmainen sisäänpääsy ja sen vieressä on kiva pieni ravintola jos nälkä pääsee yllättämään. Ihan museon lähietäisyydellä on Marina Bay Park jonne on pystyetty Rosie the Riveter muistomerkki. Myös sotalaivat Victory ship ja SS Red Oak Victory ovat nähtävillä telakalla. Museo on on kahdessa kerroksessa ja näyttelyesineiden lisäksi siellä on paljon videoita ja aktiivisia esineitä joita pääsee itse kokeilemaan. Se on oikein kivasti tehty ja minäkin viihdyin hyvin, vaikka en niin paljoa sota-aiheisista näyttelyistä välitäkkään. 

Ihan mukava pikku stoppi ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa sinne varsinaiseen kohteeseen.

Nörttien unelma - Computer History Museum

Paula Gaston

Niin se vaan kaksi viikkoa vieraiden kanssa vierähti ja mietimme viimeiselle päivälle ohjelmaa. Olin saanut töistä kutsun ja ilmaiset sisäänpääsyt tietokone -museoon (Computer History Museum), ja yllätyksekseni se kiinnosti koko porukkaa. Mikäs sen parempaa onkaan sadepäivänä kuin vanha kunnon museo.

Ajattelin itse, että museo on varmaan suhteellisen pieni, kuinka paljon asiaa sitä nyt voi tietokoneista oikein olla. Voi kuinka väärässä olinkaan. Tämä Kalifornian Mountain View:ssä, ihan Googlen kampuksen vieressä oleva museo oli paljon isompi kuin olin ikinä osannut kuvitella. Kannattaa siis varata vierailuun vähän enemmän aikaa kuin tunti tai pari. 

Aloitimme kierroksen katsomalla lyhyen videon tietokoneiden historiasta. Sitten suuntasimme itse näyttelyalueelle. En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että tietokoneiden historia alkaa jo yli 2000 vuotta sitten antiikin ajoilta. Ihan ensimmäisiksi tietokoneiksi laskettiin erilaiset laskimet. Sen jälkeen tulivat rei'itetyt kortit joista koneet lukivat reikien perusteella tietoa. Näyttely eteni siitä aikajärjestyksessä eteenpäin nykypäivään, ja vähän tulevaisuuteenkin saakka. 

Käytössä on aikojen saatossa ollut vaikka minkä näköistä laatikkoa ja johtokasaa. Vai mitä mieltä olette tästä?

Jossain vaiheessa aloin jo vähän kyllästyä näihin erilaisiin tietokoneisiin. Niitä oli yksinkertaisesti vaan niin paljon. Sen sijaan aloin katselemaan ympärilläni olevia ihmisiä ja aloin tuntea itseni vähän ulkopuoliseksi. Vaikka nykyään töissä IT -alalla olenkin, näyttivät jotkut vieraista todellisilta nörteiltä, jos näin voi yleistää. Tiedätte varmaan niitä jotka hissuksiin etenevät yksikseen ja jos joku sanoo "hei", ne suorastaan säikähtävät. Yhtäkkiä näin niitä useita vaikka ensin en ollut huomannut ensimmäistäkään. Kalifornian nörtit kulkevat huppareissa ja crocseissa vaikka tienaavat mukavasti. Moni on jopa miljonääri. Tapaan näitä hupparillisia töissä päivittäin mutta jotenkin se nörtteys täällä museossa oikein korostui.

Disclaimer: En siis missään nimessä sano, että nörtteys on huono asia, olenhan itsekin naimisissa yhden nörtin kanssa.

Mieheni olisi siis voinut viettää tässä museossa vaikka koko päivän ja luki kaikki pienimmätkin kyltit. Tytärtämme taas kiinnosti eniten robottien osasto ja tietenkin videopelit, muutoin äidin tehtäväksi jäi viihdyttäminen. Sillä osastolla viihtyi muuten moni muukin lapsi ja nuori. Itsekin muistan lapsena pelanneeni Commodore 64:sta ja kaikenlaisia muita pelejä. Nyt nekin ovat vintage -tuotteita ja arvokkaita keräilykohteita. 

Suomikin oli päässyt kivasti esille sillä Linus Torvaldin kuva komeili useammassa paikassa.

Myös nykyajan modernit puhelimet, tabletit ja läppärit olivat esillä. Mietin mielessäni kuinka nopeaan tämä museonkin kokoelma päivittyy kun joka vuosi tulee niin monta uutta laitetta myyntiin. Kaikki ei tietenkään pääse museoon mutta ne suurimmat keksinnöt kyllä. Mielestäni mielenkiintoisinta oli nähdä ihan ensimmäinen Mac -tietokone. Viime vuonna täällä uutisoitiin naisesta joka vei kierrätyskeskukseen tietämättään yhden ensimmäisistä Maceistä, Apple I:sen jonka arvo oli $200 000. Tarina ei kerro tavoitettiinko tätä naista koskaan ja saiko hän palkkiotaan, mutta häntä etsittiin lehti-ilmoituksin.

Apple 1

Apple 1

Kierroksemme päättyi Googlen osastolle jossa näytillä muun muassa Google Earth seinän kokoisena versiona ja itsestään ajava auto. Niitä näkyy täällä aina välillä liikenteessä testiajoilla.

Kaiken kaikkiaan tykkäsimme että museo oli oikein mielenkiintoinen ja hyvin tehty. Suosittelen ainakin aiheesta kiinnostuneille!