Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

           

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_fi.jpg

Matkablogi Lifestyle-blogi Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Museum of Ice Cream - San Franciscon loppuunmyyty uutuus

Paula Gaston

Museum of Ice Cream eli "jäätelömuseo" on tämän hetken kovin juttu. Kun museo avattiin San Franciscoon, sen liput möivät loppuun kahdeksassatoista minuutissa. Viime viikolla pääsin ystäväni kanssa kierrokselle loppuunmyytyyn jäätelömuseoon, ja tällaistä siellä oli:

ice_cream_banner.jpg

Saavuimme museolle prikulleen kello viisi illalla jolloin kierroksemme museossa oli määrä alkaa. Museon ulko-ovella oli pitkähkö jono jonka jatkoksi mekin sitten jouduimme. Liput skannattiin puhelimesta ja sisään päästettiin ihmisiä ryhmissä, eli emme lopulta joutuneet jonottamaan kovinkaan kauaa. Saman ryhmän mukana aloitettiin sitten kierros museon eri huoneissa mutta sitä ennen jouduimme keksimään ryhmällemme "jäätelönimen" ja valitsemaan kapteenin. Meitä kehotettiin unohtamaan kaikki muu, ja heittäytymään 12-vuotiaan housuihin, ja niin kierros alkoi. 

Ensimmäinen vastaava pop-up museo avattiin viime vuonna New Yorkiin 45:n päiväksi. Sen takana oli 25-vuotias Maryellis Bunn, joka ajatteli, että New York tarvitsee jotakin uutta. Museo oli heti suuri menestys, ja pian myös Los Angeles sai myös oman museonsa. Tänä syksynä ovet aukesivat San Franciscossa, ja juuri parhaillaan ovat myynnissä liput Miamin museoon. Varmuutta museoiden jatkumiselle ei ole. San Franciscon museo on avoinna ainakin helmikuun 2018 loppuun saakka. 

Kyseessä on enemmänkin näyttelytila kuin varsinainen museo. Kierroksen alussa on esillä pieni pala jäätelön historiaa mutta loppu museosta on täynnä erikoisia huoneita ja käytäviä. Ajatus lienee selvä; huoneet on rakennettu niin, että niissä saa otettua hauskoja, "instagrammattavia" kuvia. Vaikka jäätelömuseo kuulostaa hauskalta lasten kanssa, tämä museo on kyllä suunnattu selvästi nuorille aikuisille. Muutamassa huoneessa saa maistiaisena pienet annokset jäätelöä ja yhdessä on tarjolla hattaraa.

ice_cream_cone.jpg
Museo saa jäätelöt lahjoituksena paikallisilta jäätelöntuottajilta. Tarjolla oli myös hattaraa.

Museo saa jäätelöt lahjoituksena paikallisilta jäätelöntuottajilta. Tarjolla oli myös hattaraa.

teddy.jpg

Jälkikäteen yritimme ystäväni kanssa miettiä mitä mieltä oikein olimme museosta. Oli jotenkin vaikea hahmottaa omaa mielipidettä. Toisaalta meillä oli tosi hauskaa mutta toisaalta, en tiedä olisiko se ihan $40 arvoinen sillä emme oikeastaan oppineet mitään. Luin etukäteen paikan arvosteluja, ja pakko on yhtyä ainakin yhteen mielipiteeseen. Kierroksella väkisinkin tuntuu vähän siltä, että koko ajan on kiire. Jokainen tietenkin haluaa ottaa kuvia juuri samassa paikassa, ja välillä takana tuleva ryhmä sai meidät jo kiinni. Lisäksi se koko paikan suuri vetonaula; "sprinkle pool" eli strösseli-allas oli rajoitettu ainoastaan kolmeen minuuttiin. Siinä ei paljoa ehdi kissaa sanoa kun koko poppoo komennetaan altaasta jo ylös. Kuten jo mainitsin, lasten kanssa tämä ei ehkä toimi kovin hyvin. Joku kirjoitti netissä myös siitä, ettei lastenrattaita saanut ottaa sisälle. Onneksi näin kirjoituksen, sillä melkein lähdin matkaan vauvan kanssa. Museon nettisivulla ei missään ole mainintaa rajoituksista rattaita kohtaan. 

Nämähän eivät tietenkään ole mitään oikeita strösseleitä, ja meitä kovasti vannotettiin jättämään ne kaikki altaaseen. En kuitenkaan voinut sille mitään, että kotona niitä löytyi housujen ja puseronkin sisältä.

Nämähän eivät tietenkään ole mitään oikeita strösseleitä, ja meitä kovasti vannotettiin jättämään ne kaikki altaaseen. En kuitenkaan voinut sille mitään, että kotona niitä löytyi housujen ja puseronkin sisältä.

sprinkle_pool_light.jpg
ice_cream_unicorn.jpg
ice_cream_cherry.jpg
ice_cream_rainbow_light.jpg

Jos satut olemaan onnekas, ja saat liput jäätelömuseoon, on hyvä tietää myös, että ovella tarkistetaan lipun omistajan henkilöllisyys. Lipun ostajan on siis oltava mukana seurueessa vaikka muut samassa lipussa olevat voivat sitten olla ketä tahansa. Erikoista on myös se, että varsinainen lippu lähetetään ostajalle tekstiviestillä vasta 24 tuntia ennen kierrosta. Siitäkään ei ole missään mainintaa, joten ehdin jo ihmetellä, tuleeko minulle lippua lainkaan.

Täytyy myöntää, että rohkea rokan syö! Kukapa olisi arvannut, että tällainen liike-idea olisi toimiva ja hatun nosto sille, että joku on tätä uskaltanut kokeilla. Ihan hauska ideahan tämä on! Muistappas tsekata Intagram-tilini @paulagaston myös, sinne tulossa lisää kuvia jäätelömuseosta.

ice_cream_keinu.jpg

Vuoden tykätyimmät kuvat - Instagram Travel Thursday

Paula Gaston

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, joten kaikki kuvat ovat Instagram -tililtäni, @paulagaston. Käythän seuraamassa! IGTT:n vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover .

 

Vuosi 2017 alkaa lähennellä loppuaan ja silloin aina perinteisesti tehdään erilaisia yhteenvetoja vuoden kohokohdista tai kokemuksista. Samalla on myös vuoden viimeisen Instagram Travel Thursday -postauksen aika, ja yhteenvetoni onkin sen kunniaksi Instagram -aiheinen. Tässä tulevat siis vuoden tykätyimmät Instakuvat kuukausittain:

 

TAMMIKUU 

 

16110912_123912474783638_7003704853490827264_n.jpg

Uimassa Clarion Hotel Helsingin kattoterassilla

Saunasta uimaan ja uimasta saunaan. Kylmäähän se oli kun kyseessä on tammikuu, mutta onneksi Clarionin sauna sentään oli lämmin. Kuva on otettu Matkamessu -matkalta. Aamuinen uintihetki auringonnousun aikaan sai mukavasti unisimmankin hereille ennen aamupalalle menoa.

Oli mukavaa pistäytyä Suomessa ja pitkästä aikaa myös messuilla!

 

 

 

 

 

 

 

HELMIKUU

 

16230528_1857007844542434_8559716258667298816_n.jpg

Visiitti Instagramin päämajaan Piilaaksossa

Sain kutsun vierailulle Facebookin ja Instagramin pääkallopaikalle, ja sinne tottakai mentiin. Kiertelimme kampusta, söimme lounasta ja ajelimme shuttle bussilla rakennuksesta toiseen. Itse Mark Zuckenberg tuli myös nähtyä. Instagramilla kun ollaan, on siellä  tottakai useampi instgrammattava paikka, joten kuvia tuli myös otettua.

Elämästä Piilaaksossa löytyy lisää juttua täältä.

 

 

 

 

 

 

MAALISKUU

 

17495305_1817362241918107_5890291554744008704_n.jpg

Alcatrazin vankilasaarella San Franciscossa

Maaliskuussa kävimme vieraidemme kanssa Alcatrazin vankilassa vierailulla. Ilmat suosivat ja muutenkin se oli onnistunut reissu. Liput Alcatraziin myyvät loppuun usein kuukausiakin aiemmin, eli jos sinne mielii, kannattaa olla hyvissä ajoin asialla. 

 

 

 

 

 

 

 

 

HUHTIKUU

 

17818074_1352843918108811_7447995460502945792_n.jpg

Muistoissa ihana Tukholma

Tämän postauksen taustalla oli surullinen päivä, nimittäin Tukholman terroristi-isku. Omat muistot kuitenkin tuosta kauniista kaupungista ovat pelkästään iloisia, ja toivottavasti pian päästään taas käymään Ruotsissakin. 

 

 

 

 

 

 

 

 

TOUKOKUU

 

18644989_832659456885275_6371184182290284544_n.jpg

Kalifornian road trip - Joshua Treen kansallispuisto

Joosuan puita Mojaven autiomaassa Etelä-Kaliforniassa. Vietimme päivän Joshua Treen kansallispuistossa ihmetellen näitä harvinaisia puita ja aavikon eläimiä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

KESÄKUU

 

19533548_466440173748522_3122660946128928768_n.jpg

Nuorallakävelijä Joshua Tree Parkissa

Joshua Tree National Park on myös kiipeilijöiden suosiossa ja näimme päivän aikana useita eri seurueita kallioilla. Tämä poppoo lienee kaikkein kuvatuin muiden virailijoiden keskuudessa sillä harvemmin näkee tällaista nuoralla kävelyä luonnon helmassa. 

 

 

 

 

 

 

 

 

HEINÄKUU

 

20214725_1758270661132131_3923530771825950720_n.jpg

Bloggaaja raskaana

Tämä vuosi on ollut meille monella tapaa erilainen. Kesäkuukausina tahti hiljeni koska maha kasvoi aikamoisiin mittoihin. Tässä viimeisiä raskausviikkoja viedään Kalifornian kotipihallamme. Vointi oli loppuun asti hyvä mutta kunto ei vaan kestänyt sellaista reissaamista kuin ensimmäisen raskauden aikana. 

Juttua raskaana matkustamisesta.

 

 

 

 

 

 

 

ELOKUU

 

20634593_402031400194883_8336716900914429952_n.jpg

Point Reyesin majakka Kaliforniassa

Point Reyesin majakka sijaitsee Kalifornian rannikolla Point Reyes National Seashorella. Majakkaan pääsee myös sisälle kunhan ensin kapuaa 300 porrasta alaspäin, ja lähtiessä saman ylöspäin. Olemme käyneet Point Reyesissä useamman kerran, ja juttuja sieltä voit lukea täältä. Suosittelen tätä paikkaa kaikille luonnonystäville!

 

 

 

 

 

 

 

SYYSKUU

 

21373462_1204044343035560_2447517333015494656_n.jpg

Uusi perheenjäsen

Elokuussa, täydellisen auringonpimennyksen aikaan perheeseemme syntyi pieni tyttö. Nyt meitä on sitten neljä henkeä valloittamassa maailmaa. Passit ja paperit on jo hankittuna, nyt ei kun kohti uusia seikkailuja. 

 

 

 

 

 

 

 

 

LOKAKUU 

 

22157246_1853016648361598_3695675249170317312_n.jpg

Tarantellat Kalifornian kukkuloilla

Lokakuussa Kalifornian kukkuloilla päästä näkemään tarantelloja. Ne kömpivät esiin koloistaan etsimään kumppania. Tämä postaus oli muistutuksena vuoden takaiseen juttuuni tarantellojen vaelluksesta, ja yllättäen siitä tulikin kuukauden suosituin kuva.

 

 

 

 

 

 

 

 

MARRASKUU

23734222_385004075264935_6247033157552439296_n.jpg

Kalifornian ja Nevadan yhteinen ylpeys; Lake Tahoe

Upea Lake Tahoe sijaitsee Pohjois-Kaliforniassa, Nevadan ja Kalifornian rajalla. Se on talvisin suosittu laskettelukohde, ja kesäisin siellä pääsee mökkeilemään ja uimaan. Kuva liittyy blogin juttuuni Lake Tahoesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

JOULUKUU

 

Joulukuu on vasta aluillaan joten vielä en tiedä mikä kuva pääsee gallerian jatkoksi. Ehkäpä se on pääkuvana oleva San Francisco City Hall joka on Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi valaistu sinivalkoisin värein (photo credit:Päivi Hakala)? Käyhän tykkäilemässä joulukuun kuvista niin päivitän eniten tykkäyksiä saaneen sitten tälle sivulle myöhemmin!

 

 

Suomi 100 - Ulkosuomalaisen muistoja Suomesta

Paula Gaston

Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin, Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin. Kertoisinko köyhyyden, laudat eessä ovien? Vai sen kaiken rikkauden? Kunnes tiesin vastauksen. -Jukka Kuoppamäki-

Eipä äkkiä uskoisi, että ulkomaan vuosia on kertynyt jo 7. Siinä ajassa on ehtinyt moneen kertaan miettimään mitä Suomi ja suomalaisuus oikein itselle merkitsevät. Puhun Suomesta edelleenkin kotimaana, vaikka se pääasiallinen koti on tällä hetkellä täällä Kaliforniassa. Onko se kenties meidän kesäkoti? Suomi on elämässäni ihan joka päivä vaikka en siellä fyysisesti olekaan. Se on synnyinmaani sekä isänmaani, ja edelleenkin tunnen, että se on myös kotimaani. 100-vuotias kotimaani.

Täällä kaukanakin Suomen itsenäisyyspäivää juhlistetaan monin tavoin. Viime viikonloppuna juhlittiin useammassa paikassa gaala-illallisten merkeissä ja nyt itsenäisyyspäivänä myös. Lapsetkin pääsivät juhlimaan Suomikoulun omassa itsenäisyyspäivän juhlassa. Kiitos siitä! Ja juhlapäivän kunniaksi San Franciscon City Hall valaistaan sinivalkoisin värein!

Kaipaan Suomesta niin monia asioita. Aiemmin olenkin jo kirjoitellut muun muassa kaipaamistani herkuista ja siitä, miltä Suomi ulkomaalaisen silmin näyttää. Mutta monet kaipaamani asiat eivät ole materiaa, vaan ne ovat tuntemuksia, siis sellaisia, joita on vaikea ulkomaalaisille selittää. Ne aistitaan kaikilla aisteilla ja niistä tulee ihana onnen tunne. Ja rauhallinen mieli. Ne ovat jotain tällaista:

KESÄYÖN HILJAISUUS

kesayo.jpg

AAMUN TUOKSU JA AAMUKASTE

aamukaste.jpg

RAIKAS MERI-ILMA JA KAVIOIDEN KOPSE

pinssi.jpg

NARSKUVA LUMI JA PAKKASSÄÄ

talvi.jpg

 

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

 

Joulun tunnelmia Kaliforniassa (+JOULUARVONTA)

Paula Gaston

*Artikkeli on tehty yhteistyössä Pikkunorsun kanssa.

Näin on päästy joulukuuhun ja vuosi lähenee loppuaan. Tämä vuosi on ollut monella tapaa erilainen vuosi. Vaikka reissuja on tehtykin, on niitä on tänä vuonna tehty vähän vähemmän. Sen sijaan elämäämme on tullut yksi pieni reissaaja lisää. Pari kuukautta on mennyt siis lähinnä uutta päivärytmiä hakiessa ja univelkojen kanssa taistellessa. Ikimuistoisia kuukausia ne kuitenkin ovat!

KIITOSPÄIVÄSTÄ JOULUUN

Täällä joulun tuntu alkaa hiipiä tupaan jo Thanksgivinginä eli Kiitospäivänä. Silloin perinteisesti perheet kerääntyvät kokoon viettämään aikaa yhdessä, syömään ja muistelemaan sitä, mistä kaikesta voivat olla kiitollisia. Suomalaiselle Kiitospäivästä tulee varmaan yleisimmin mieleen kalkkuna, mutta monet Kiitospäivän ruoat löytyvät täällä myös joulupöydästä. Meille joulu merkitsee taas matkaa Etelä-Kaliforniaan sukulaisille, joten säästyn taas kerran kokkaamiselta. Vaikka aina haaveilenkin Suomi-jouluista niin tänä vuonna valmiiseen pöytään pääsy on kyllä helpotus. Vauvan kanssa jouluvalmistelut etenevät nimittäin todella hitaasti.

Kiitospäivää vietetään siis aina torstaina, ja monen mielestä heti sen jälkeen on lupa laittaa esille joulukoristeet. Kyseisen päivän jälkeinen viikonloppu onkin kuusikauppiaille ne kiireisimmät päivät. Kuusta pidetään esillä koko joulukuun ajan, mikä on mielestäni ihana asia. Nautin sekä kuusen tuoksusta että sen tuomasta tunnelmasta nyt pimeänä vuodenaikana. 

UUSIA PERINTEITÄ

Tänä vuonna meille muutti joulukoristeiden mukana uusia asukas, nimittäin "Tonttu hyllyllä" (Elf on the Shelf). Oletko kuullut tästä perinteestä? Joka aamu pieni tonttu löytyy eri paikasta ja lapset saavat sitten aamulla etsiskellä, että missähän se tonttu tänään on. Monet vanhemmat ovatkin heittäytyneet varsin luoviksi tontun suhteen; se löytyy milloin jääkaapista tai leipomasta pipareita. Ompahan tontulle myynnissä jopa vaatteitakin. Ideoita tontun tekemisille voi katsella netistä, sieltä löytyy mitä hullunkurisempia kuvia. Saapas nähdä mihin kaikkeen meidän tonttu ryhtyy. Tällä tontulla ei perinteisesti leikitä lainkaan, sillä jos siihen koskee, sen taika katoaa eikä se palaa enää ensi vuonna samaan taloon. 

Itselleni on tullut aika monia uusia perinteitä tänne muuton myötä sillä olemme viettäneet kotona vain yhden joulun. Yleensä ajelemme siis Los Angelesin seudulle miehen perheen luo, ja yhden joulun olemme viettäneet Suomessa. Ihan ensimmäisenä mieleen tulee tietenkin jouluruoat, mutta myös lahjojen jako poikkeaa Suomesta. Jouluaattona ei avata siis lahjoja vaan ne avataan joulupäivän aamuna. Sen lisäksi, että pukki on tuonut lahjoja ja täyttänyt joulusukat, antaa perhe toisilleen myös lahjat. Selitäppäs siinä sitten lapsille miksi täällä tehdään nyt näin kun Suomen mummolassa tehtiin toisin. 

UUSIA TUULIA

Kuten tuossa tuli jo mainittua, uusia tuulia elämäämme on tuonut uusi perheen jäsen. Vauva-arkea on värittänyt myös talomme remontointi ja esikoisen koulun aloitus. Olemme saaneet päällemme kokonaan uuden katon sekä uudet vesiputket. Olemme myös päässeet sisustamaan vauvalle omaa huonetta. Kun esikoisen huone on täynnä väriä, ja seinätauluissa vilisevät Muumit, vauvan huoneeseen tulivat nyt hillitymmät värit. Tauluiksi valikoituivat suomalaisen verkkokauppa Pikkunorsun ihanat lastenlaulu-aiheiset julisteet. Nämä laulut ovat omasta lapsuudestani tutut, ja toivottavasti omat lapsenikin muistavat ne sitten pitkään. Pikkunorsulta on muuten saatavissa aivan ihania joulukortteja, kannattaa kurkata!

Nämä taulut odottavat vielä ripustamista sillä vielä täytyy huoneen katto maalata ennen kuin voimme lopullisesti muuttaa tavarat huoneeseen. 

Nämä taulut odottavat vielä ripustamista sillä vielä täytyy huoneen katto maalata ennen kuin voimme lopullisesti muuttaa tavarat huoneeseen. 

Uusia tuulia on myös matkarintamalle tulossa vuoden vaihteessa ja sen jälkeen. Kesäksi palaamme taas Suomeen ja sieltäkin suuntaamme pikkureissuille lähialueille. Matkoista ja matkasuunnitelmista kuitenkin lisää myöhemmin.

JOULUARVONTA 

sieniliina_porsaita_pieni.jpg

Uusien suunnitelmien ja uuden reissuvuoden kunniaksi laitetaan pystyyn pieni jouluarvonta. Joku onnekas saa piakkoin Pikkunorsun lahjoittaman, ihanan jouluisen sieniliinan.

Kerro kommenttikentässä omista joulutunnelmistasi tai perinteistäsi, niin olet mukana sieniliinan arvonnassa. Jos haluat tuplata tai triplata mahdollisuutesi, käy tykkäämässä Viinilaakson viemää Facebook sivusta ja seuraamassa Instagramissa; @paulagaston. Muista mainita kommentissa monellako arvalla olet mukana, ja jättää sähköpostiosoitteesi joko kirjautumisvaiheessa tai  kommenttikenttään. Osoitteet jäävät ainoastaan minun tietooni eikä niitä käytetä muuhun tarkoitukseen. 

Arvonta suoritetaan 10.12.2017 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Arvonta on nyt päättynyt ja onni suosi tällä kertaa Anna S. Onnea! 

 

Upeiden vesiputousten Portland

Paula Gaston

Portlandin matkamme viimeinen etappi oli alkamassa. Alkumatkasta kiertelimme Washingtonin puolella St. Helensin tulivuorella sekä yövyimme rannikolla. Sen jälkeen suuntasimme Oregonin puolelle ja vierailimme muun muassa kansallispuistoissa, Seasiden kaupungissa ja Tillamookin juustotehtaalla. Nyt oli vihdoin aika tutustua itse Portlandin kaupunkiin ja sen ympäristöön. 

FORT VANCOUVER

Pysähdyimme ensiksi Fort Vancouver Historic Sitellä joka on Portlandin vastarannalla, Vancouverin kaupungissa. Columbia joki erottaa ei vain nämä kaksi kaupunkia, vaan myös Oregonin ja Washingtonin osavaltiot toisistaan. Fort Vancouver on 1800-luvulla rakennettu entinen turkisten myyntipaikka. Vuosittain sinne saapui useita kauppalaivoja, ja turkiksia myytiin historian saatossa aina Kiinaan saakka. 

Nykyään paikalle on rakennettu vanhan "linnoituksen" täydellinen jäljennös, ja siellä voi käydä kiertelemässä tutustuen samalla alueen historiaan. 

Fort Vancouver

Fort Vancouver

BONNEVILLE DAM

Ennen kierrosta itse Portlandin kaupungissa, päätimme tehdä pienen ajelun Columbia joen vartta pitkin. Ajoimme ensin Washingtonin puolta pitkin Bonnevillen padolle saakka. Tarkoituksena oli käydä tutustumassa itse patoon, ylittää sitten joki ja ajaa sitten takaisin Portlandiin joen vartta pitkin Oregonin puolta.  

Bonnevillen pato on yksi Columbia joen yli 60:stä padosta. Se on otettu käyttöön vuonna 1937 ja sen pääasiallinen tehtävä on ollut tuottaa sähköä. Me pääsimme käymään padossa ihan sisällä saakka. Ihmettelimme konehuoneen lisäksi muun muassa "kalatikkaita", jotka täyttyvät kaloista yleensä kesän ja syksyn kuukausina. Joessa asuu useita eri lohi ja taimenlajeja.

Bonneville Dam

Bonneville Dam

bonneville_inside.jpg
fish_ladder.jpg

VESIPUTOUKSET

Padon jälkeen ylitimme joen Bridge of Gods -siltaa pitkin palaten näin takaisin Oregonin puolelle. Paluumatkamme alkoi. Koukkasimme kuitenkin moottoritieltä vielä vanhalle tielle nimeltään Historic Columbia River Highway, jonka varrella voi nähdä useita vesiputouksia ihan vaikka autosta käsin. Waterfall Tour Loop on kahdeksan eri vesiputouksen kierros jonka voi tehdä omaan tahtiin. Osaan putouksista on patikoitava hieman mutta useimmat näkyvät tielle saakka. Meillä ei valitettavasti ollut aikaa patikoimiseen ja vettäkin sateli paikoitellen, joten pysähtelimme vain isoimpien putousten kohdalle. Tänne olisi kiva kuitenkin palata joskus vielä takaisin ihan ajan kanssa.

portland_vesiputous.jpg

Kuuluisin näistä kaikista putouksista lienee Multnomah Falls joka on samalla Oregonin korkein vesiputous. Se laskee upeana alas kahdessa eri laskukohdassa, ja on nähty muun muassa Twilight elokuvassa. 

Multonah.jpg

PORTLAND

Lopulta saavuimme myös itse Portlandin kaupunkiin. Pahaksi onneksi oli alkanut juuri sataa joten kiertelimme kaupunkia suurimmaksi osaksi autolla. Portlandissa asuu noin vajaa 2,5 miljoonaa asukasta tehden siitä Yhdysvaltojen 25. suurimman kaupungin. Vaikka vierailumme aikana satoikin runsaasti, Portland tuntui ihan mukavalta kaupungilta. 

portland_kyltti.jpg

Parhaiten keskustasta jäi meille mieleen Chinatown. Se oli toki huomattavasti pienempi johon olemme tottuneet täällä San Franciscossa, mutta kuitenkin idyllinen. Viralliselta nimeltään Old Town Chinatown sisältää Chinatownin lisäksi Portlandin vanhan kaupungin osan, jonka vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1871. Käveleskelimme siellä aikamme ja lähdimme sitten kahville. Harmikseni hoksasin vasta kotona, että missasimme legendaarisen donitsileipomon nimeltä Voodoo Doughnut. Jos olet siis näillä kulmilla, älä unohda tsekata heidän donitsimyymälää.

chinatown.jpg
portland_oldtown.jpg

Näin oli pitkä viikonloppumme tullut päätökseen, ja jouduimme suuntaamaan takaisin lentokentälle kotiin menoa varten. Tämä oli kiva irtiotto arjesta hyvässä seurassa!