Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

80C4F3B5-B10E-4112-81A9-46227A086C38.JPG

Matkablogi Lifestyleblogi Perhematkat Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Suomalaisten parhaat juhannustaiat

Paula Gaston

Juhannus! Koko kesän hupennus, ja kaikkien mielestä ihan sitä kesän parasta aikaa. Niin myös ulkosuomalaisten, jotka sankoin joukoin saapuvat Suomeen joka kesä juuri juhannukseksi. Niin kävi meillekin viime ja tänä vuonna. Syy ei ole yksin se, että yötön yö on saanut ulkomailla asuessa ihan uuden merkityksen, mutta myös se, että suurin osa ystävistä ja tutuista aloittaa loman juhannuksen aikaan. Joskus on vierailtu muinakin aikoina, mutta tuntuu aina vähän kummalta kun kaikki ovat töissä.

Juhannus on myös erilaisten perinteiden aikaa. Meillä sitä ollaan yleensä vietetty kesämökillä meren rannalla. Mökin ovelle on pystytetty juhannuskoivut ja pöydät ovat notkuneet herkuista. Äiti on tavannut paistaa ison ämpärillisen munkkeja, ja lapsena oli aina erikoislupa hakea kaivosta itse limsaa. Voi niitäkin aikoja! Vieraita on ollut käymässä melkein joka kesä. Juhannussaunahan on tietenkin iso osa perinnettä, ja sen myötä myös uiminen.

Täällä ruotsinkielisellä rannikolla näkee usein myös juhannussalkoja

Täällä ruotsinkielisellä rannikolla näkee usein myös juhannussalkoja

Joskus nuorempana tuli myös kokeiltua ystävien kanssa kaikenlaisia juhannusyön taikoja. Ne ovat hauska osa suomalaista perinnettä, ja vaihtelevat vähän alueittain. Meidän perukoilla ainakin nämä taiat ovat olleet käytössä:

SUOMALAISTEN PARHAAT JUHANNUSTAIAT

Parhaiten muistan nuoruudestani taian, jossa lasketaan käen kukuntaa. Se oli helppo toteuttaa kesämökillämme, sillä siellä usein pääsi kuuntelemaan käkien huutelua. Jos juhannusyönä kuulee käen kukkuvan, niin sulhasen saapumiseen menee yhtä monta vuotta kuin käki kukkui.

Tunnetuin taika lienee kerätä juhannusyönä seitsemän kukkalajin kimppu seitsemältä eri kedolta, ja laittaa se oman tyynyn alle. Näin juhannusyön unessa voi nähdä tulevan aviomiehen. Tämä vaatii jo vähän työtä, varsinkin kaupungissa, kun pitää löytää niin monta kukkaketoa. Mutta tätäkin on joskus tullut kokeiltua. En tosin yhtään muista millaisia unia se toi.

Jos juhannusyönä löytää metsästä lähteen ja kurkistaa sinne alastomana, taian mukaan sieltä katsoo vastaan tuleva sulhanen. Tätä en ole koskaan kokeillut, sillä en ainakaan tiedä mistä kesämökillä moinen lähde löytyisi. Mutta varteenotettava taika muuten.

Yksi hassuimmista juhannustaioista joista olen kuullut, on sellainen jossa kävellään saunan jälkeen takaperin kohti puupinoa. Sitten tutkitaan halkoa johon takapuoli osuu. Jos se on kokonainen, niin pääsee naimisiin. Jos kohdalle sattuu halkaistu halko, niin rakastuu varattuun mieheen.

Juhannuksena käytetyn saunavastan voi juhannusyönä heittää saunomisen jälkeen saunan katolle. Sitten voi odotella sulhasen tuloa siitä suunnasta mihin saunavastan varsi osoittaa. Tätäkään en ole koskaan kokeillut, eikä meillä kovinkaan usein ollut saunavastaa saunassa. Mutta aika hauska taika tämäkin.

Jos haluaa varmistaa naimaonnen, niin juhannusyönä tulee kieriä alasti kasteisella niityllä.

juhannus_paula.jpg
juhannus_siideri.jpg
juhannus_jalat.jpg

Eli siitä vaan sitten kokeilemaan kaikenlaisia taikoja. Onneksi itse perheellisenä voi jättää nämä taiat nyt muiden tehtäväksi. Sen sijaan olen keskittynyt tänä juhannuksena perheen ja ystävien kanssa hengailemiseen, herkkujen syömiseen ja jet lagistä toipumiseen. Ehdimme kuitenkin jo käväistä tuttujen kesämökillä, jossa pääsimme heittämään talviturkin järveen ja huitomaan hyttysiä lämpimään paljuun.

Ihanaa Juhannusta kaikille!

 

Hei kesä, täältä tullaan!

Paula Gaston

Vihdoin alkaa olla aika keskittyä tulevaan kesään joka vie meidät taas perinteisesti Eurooppaan. Jo tänään! Ou jee, en malta odottaa! Talvi kaikenlaisine reissuineen ja tapahtumineen Yhdysvalloissa on ohi ja loma on virallisesti alkanut.

Viime viikolla meitä koetteli melkoinen helleaalto. Mittari huiteli +40C:ssa, ja se asetti omia haasteita ulkoilulle. Keskiviikkona oli viimeinen koulupäivä, hyvä niin, koska tämä äiti meinasi suorastaan sulaa koulun pihalle lasta sieltä hakiessa. Samalla saatiin esimakua tulevasta maastopalojen kesästä. Ensimmäiset savut lähialueiden paloista pukkasivat meille maanantaina, ja tiistaina iltapäivällä taivas oli ihan harmaa ja ilmanlaatu Unhealthy. Here we go again! Muistatte ehkä viime kesän kun olimme savun saartamina. Kaiken huipuksi maastopalo riehui aivan naapurikaupungissamme mikä on aika pelottavaa! Paloturvallisuuden uusi juttu on lyödä kaikilta sähköt poikki, ja sekin koettiin meidän kaupungissa ensimmäistä kertaa viime viikolla. Meillä onneksi sähköt pelasi, mutta moni muu kärvisteli kuumassa kämpässä helteellä ilman valoja ja ilmastointia. Kaikkia kehotettiin säästämään sähköä; vähentämään valoja ja pitämällä isot kodinkoneet suljettuna. Nyt on siis menty veden säästämisestä sähkön säästämiseen!

FIRST STOP; KÖÖPENHAMINA

Me lennämme ensimmäistä kertaa SAS:lla Suomeen, ja koska meillä on välilasku Kööpenhaminassa, halusimme tutustua kaupunkiin paremmin. Vietämme Köpiksessä pari päivää ilman mitään sen kummempaa suunniteltua ohjelmaa. Katsellaan nyt minkä verran jet lagiltamme jaksamme kierrellä kaupungilla. Odotan ainakin kovasti jo paikallisia ruokia; kuten smørrebrød ja ne kuuluisat tanskalaiset viinerit. Nähtävyyslistalla ovat ainakin Nyhavn, Pieni merenneito ja mahdollisesti vahdinvaihto Amalienborgin palatsilla. Saas nähdä mihin kaikkeen meillä riittää aika.

kukat.jpg

SUOMI-JUHANNUS JA VIELÄ AVOIMET SUUNNITELMAT

Suomeen saavumme juuri ennen juhannusta ja tarkoituksena viettää aikaa perheeni kanssa ainakin koko seuraava viikko. Odotamme jo kovasti kaikkia suomalaisia ruokia, juhannus-saunaa, ja tietenkin tuttujen näkemistä. Sen jälkeen kaikki on avoinna ja kootaan taas palapeliä päivä kerrallaan. Kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin olisi kiva ehtiä, mutta sehän ei ole käytännössä ihan mahdollista. Kaikkia ystäviä olisi mukava nähdä myös. Perheen isä joutuu valitettavasti palailla takaisin töiden pariin ennen meitä muita, joten eiköhän me johonkin suuntaan Suomea taas suunnisteta. Olisiko ehdotuksia?

Kotimaan matkailun arvostus on noussut nyt meikäläisellä ihan uusiin kantimiin, ja viime kesänä reissasimme jo aikalailla ympäriinsä. Viime vuonna olimme muun muassa Itä-Suomessa Kiteellä ja teimme risteilyn Viipuriin, herkuttelimme Turussa ja testasimme Hotelli Aleksanterin Rock’n Roll -huonetta Helsingissä. Itä-Suomi on aina ollut minulle hiukan vieras, joten on ollut mielenkiintoista käydä sielläkin paikoissa joissa en ole koskaan käynyt.

Lapsena kesämökin kaivo täyttyi aina pienistä limsapulloista ja niitä sai hakea sieltä itse kun tuli jano. Se se vasta oli luksusta se!

Lapsena kesämökin kaivo täyttyi aina pienistä limsapulloista ja niitä sai hakea sieltä itse kun tuli jano. Se se vasta oli luksusta se!

PIIPAHDUS TALLINNAAN

Olen jo useamman vuoden haaveillut Suomen loman yhteydessä käyväni Tallinnassa. Nyt kun jätämme mieheni lentokentälle Helsinkiin, meillä olisi mahdollisuus piipahtaa lahden toisella puolella. Entinen työkaverini Piilaaksosta on virolainen, ja hän on koko kesän Tallinnassa. Pääsisimme siis kiertelemään kaupunkia ihan parhaan mahdollisen oppaan, eli paikallisen kanssa. Mikäs olisi sen hienompaa. Saas nähdä onnistuuko tämä suunnitelma, ja miten me tyttöjen kesken reissattaisiin ilman että iskä olisi mukana. Mutta Tallinnassa olisi kyllä kiva käydä pitkästä aikaa. Olisko antaa mitään vinkkejä, mitä siellä kannattaisi tehdä ja nähdä?

tallinna_mummo.jpg

MITÄHÄN MUUTA?

Muutoin tarkoituksenamme on nauttia Suomesta, kesästä, hyvästä ruoasta, saunasta, ystävistä ja perheestä. Piipahtaa marjametsässä ja paikallisella maatilalla. Ja suomalaista jäätelöä ei pidä unohtaa! Pieniä singahduksia lähialueellekin saatamme tehdä, kuten Härmän PowerParkiin ja ehkäpä Kyrö Distillerylle Isokyröön. Laitetaan mietintämyssy päähän sitten kun pääsemme Suomeen asti. Siihen saakka; Morienttes! Nyt pakkaamaan!

 

6 parasta viinitilaa Napa Valleyssä ensikertalaiselle

Paula Gaston

Napa Valley on yksi maailman kuuluisimmista viinialueista ja monen bucket listalla. Eikä ihme. Toihan se sentään Kalifornian viinimaailman kartalle, ja sitä voidaan pitää jopa eräänlaisena viiniturismin synnyinpaikkana. Laakso on todella kaunis vaikkakin nykyään aika ruuhkainen. Limusiinit ovat tuttu näky näillä nurkilla, ja hinnat ovat pilvissä. Silti Napa Valley on koettava ainakin kerran elämässä! Mutta miten valita ne sopivat viinitilat yli 400:n tilan joukosta? Tässä oma suosikkilistani, jonka avulla pääset ainakin alkuun.

NAPA VALLEYN PARHAAT VIINITILAT ENSIKERTALAISELLE

Chateau Montelena

Aloita täältä! Ei yksin siksi, että Napa Valleyn tarina maailman maineeseen myös alkoi Chateau Montelenan viineistä, mutta myös siksi, että voit aloittaa kierroksen niin sanotusti jalat maassa. Napa Valleyssä on monta toinen toistaan hienompaa ja erikoisempaa viinitilaa, mutta Chateau Montelena on pysynyt sellaisena perinteisenä paikkana, jossa ei ihmeellisyksillä prameilla. Sen historia siivittää sitä eteenpäin, sillä sen jälkeen kun sen Chardonnay voitti sokkona tehdyssä maistelussa ranskalaiset ja muut Kalifornian viinit, sen nimi oli kaikkien huulilla. Vuoden 1974 “Judgement of Paris” pisti Kalifornian viinimaailman kartalle, ja muille viineille naureskelevat ranskalaiset olivat ihmeissään. Jos haluat virittäytyä tunnelmaan ennen Napa Valleyn matkaan, kannattaa katsoa elokuva Bottle Shock, joka kertoo kyseisestä tapahtumasta ja ajasta Napassa.

Chateau Montelena löytyy osoitteesta 1429 Tubbs Ln, Calistoga, CA 94515.

Chateau Montelena, Napa Valley

Chateau Montelena, Napa Valley

V. Sattui Winery

V. Sattui on takuulla yksi suosituimmista vierailukohteista Napan kävijöiden keskuudessa. Sen suuri rakennus ei jää keltään huomaamatta ihan St. Helenan keskustassa. Viinitilan puutarhassa voi hyvin syödä lounaan viininmaistelun lomassa. Tilan delissä myydän kaikenlaisia ihania herkkuja ja puutarhassa on usein myynnissä ruokaa suoraan grillistä. Kannattaa kierrellä vähän ympäriinsä ja katsella paikkoja. Viinitilalla on upeat tilat ja siellä vietetään paljon esimerkiksi hääjuhlia. Kannattaa myös varautua siihen, että tällä paikalla on aina paljon vierailijoita, ja maisteluvuoroa saattaa joutua vähän odottamaan.

V. Sattui on osoittessa 1111 White Ln, St Helena, CA 94574

vsattui_winery.jpg
Napa_banner.jpg

Sterling Vineyards

Tämä on täydellinen viinitila niille, jotka haluavat kierrellä omassa rauhassa ja maistella viinejä ilman syvempää keskustelua… eli suomalaisille, ha ha! Joitakin ahdistaa viinitiloilla se, että perinteisesti maistelut hoidetaan siinä tiskillä ja samalla keskustellaan viineistä tilallisten kanssa. Usein siinä tulee myös vähän painetta myös ostaa pullo tai pari ennen poistumista. No, tällä tilalla ei sitä pelkoa ole! Ylös kukkulan päällä olevalle maisteluhuoneelle mennään gondoli-hissillä, ja siitä voi sitten kiertää omaan tahtiin tilan eri huoneissa ja opiskella viinin valmistuksesta. Jokaisessa huoneessa on maistelupiste josta saa uuden viinin lasiinsa, ja kierros loppuu ravintolan terassille upeiden maisemien luo.

Itse jäin vähän kaipaamaan sitä henkilökohtaista otetta tällä tilalla, mutta kokemuksena Sterling oli mielenkiintoinen. Maistelun hinta on verrattain vähän kallis, mutta siihen kuului gondoli-ajelu, ja samalla saa kierroksen tilalla, josta moni paikka ottaa erillisen maksun. Lisää vierailustamme Sterling Vineyardsille voit lukea täältä.

Sterling Vineyards löytyy osoitteesta 1111 Dunaweal Lane, Calistoga, CA 94515.

sterling_condoli.jpg

Jericho Canyon Vineyards

Tässä todellinen Napa Valleyn helmi niille, jotka vaativat viinitilavierailulta jo muutakin kuin omaan tahtiin kiertelyä tai pelkkiä pöytäviinejä! Jericho Canyon ei ole avoinna kuin varauksesta ryhmille, mutta jos haluaa todella henkilökohtaista palvelua ja opastusta tarjolla oleviin viineihin, niin kannattaa kilauttaa tälle viinitilalle. Maisemat ovat henkeäsalpaavan upeat, ja maistelun voi pitää vaikka vuoreen louhitussa viinikellarissa. Viinit olivat erinomaisia, ja henkilökunta kertoo juurta jaksaen paikan historiasta ja sen viineistä. Ihan mahtava paikka!

Osoite: 3322 Old Lawley Toll Rd, Calistoga, CA 94515.

jericho_canyon_view.jpg

VON STRASSER WINERY

Kuten edellinenkin viinitila, myös tämä käy vähän vaativampaan makuun. Myös Von Strasser vaatii etukäteisvarauksen, mutta se on sen väärti. Tätä parempaa palvelua ja huolenpitoa ei monessa paikassa saa. Pieni ja rauhallinen maisteluhuone ei suinkaan ole kaikki mitä paikka tarjoaa. Pienen kierroksen jälkeen voi päästä maistelemaan viinejä vuoren sisään louhittuun viinikellariin. Viinit ovat tasokkaita ja isännät ystävällisiä.

Tila on osoitteessa 965 Silverado Trail N, Calistoga, CA 94515.

IMG_1113.JPG
strausse_luola.jpg

Mumm Napa

Kuohuviinit juodaan normaalisti maistelun aluksi, mutta Napa Valleyn tunnetuimman skumppatalon voi hyvin käydä kierroksen myös lopussa, sillä se on viinitiloista myöhäisimpään auki. Mumm Napa on hyvin suosittu ja varaus on melkeinpä pakollinen jos haluaa päästä sisään. Mumm tarjoaa myös maksullisia viinitilakierroksia. Muistelen, että joskus ennen muinoin tuo kierros oli ilmainen, ja kävin itsekin sen testaamassa. Se antaa mukavasti pohjaa sen jälkeen olevaan maisteluun, ja lahjatavakaupasta voi ostaa kaikenlaista viiniin liittyvää.

Mumm Napa on osoitteessa 8445 Silverado Trail, Napa, CA 94558.

mumm_napa.jpg

Parasta aikaa Napa Valleyn vierailuun on loppukesä ja alkusyksy, kun viiniköynnökset ovat vihreitä ja niissä on vielä rypäleitä. Ilmakin on yleensä lämmin ja aurinko paistaa. Syksy on siinä mielessä hienoa aikaa Napa Valleyssä, että sadonkorjuun aikaan siellä vietetään myös monenlaisia juhlia ja tapahtumia. Viinitilat ovat kuitenkin auki ympäri vuoden jollei matka satu juuri syksyyn.

Napa Valleyssä riittää tiloja kierrettäväksi useammalle käynnille!

Taaperon kireä huulijänne

Paula Gaston

Nyt tulee vähän erilainen postaus, joka liity varsinaisesti blogin teemaan! Tai sikäli liittyy, että matkalla oltiin tässäkin kun matkustimme toissa viikolla Etelä-Kaliforniaan nuorimman lapsemme kireän huulijänteen vuoksi. Tuolta reissulta kirjoitinkin jo käynnistämme Los Angelesin akvaarioon. Nyt moni miettii siellä kuumeisesti, että mikä ihme se sellainen kireä huulijänne oikein on? Tai että mitä sille oikein tehtiin ja miksi? Kireät huuli- ja kielijänteet jäävät usein diagnosoimatta, ja aiheuttavat kaikenlaista ongelmaa. Moni lääkäri ei tunnu tästä aiheesta tietävän ja jotkut eivät edes usko niiden olemassa oloon. Ei siis ihme, että vanhemmat eivät osaa tällaista ongelmaa edes epäillä. Siitä syystä halusinkin kirjoittaa tämän postauksen, sillä itse sain kaivella tietoa asiasta melkoisesti.

(Tähän väliin tosin pieni disclaimer: Nämä ovat omia kokemuksiani enkä suinkaan ole lääkintä-alan ihminen)

Tässä vähän tunnelmia ennen ja jälkeen jänne operaation, ja tietysti itse leikkauspöydältä.

MIKÄ ON KIREÄ HUULIJÄNNE?

Kireä huuli- ja kielijänne kulkee yleensä käsikädessä. Ja ymmärtääkseni juuri niin päin, että jos lapsella on kireä kielijänne, todennäköisesti myös huuli on kireä. En hirveästi halua puhua kielijänteestä nyt, sillä en ole siihen niin hyvin perehtynyt. Meillä nimittäin on ollut alusta asti selvää, että kieli toimii. Tosin kielijänne aiheuttaa yleensä tuplasti enemmän ongelmia esimerkiksi imetyksessä, syömisessä ja puheen oppimisessa. Kireän huulijänteen ongelmia ei ole tutkittu niin paljoa kuin kielijänteen, sillä sen ongelmat tiettävästi ovat vähän pienempiä. Pääasiallisena ongelmana on rako etuhampaiden välissä, kariesta hampaissa hampaiden harjauksen hankaluuden vuoksi, sekä harvoissa tapauksissa puheen oppimisen vaikeuksia. Samoin imetysongelmat voivat johtua kireästä huulijänteestä. Operoiva hammaslääkärimme oli myös sitä mieltä, että se voi aiheuttaa lapsilla uniapneaa, ja sitä kautta vaikuttaa jopa lapsen kallon ja kuulon kehitykseen.

Meillä huulijänne huomattiin vasta 1,5-vuotiaana kun aloimme ihmettelemään suurta rakoa etuhampaiden välissä. Harmittavasti edes oma lastenlääkärimme ei ollut tätä diagnosoinut, sillä jos olisimme huomanneet kireyden aiemmin, olisimme saaneet sen hoidettua paikallisella hammaslääkärillä. Täällä yleensä suuhun liittyvät operaatiot hoitaa hammaslääkäri eikä lastenlääkäri. Meillä olisi ollut näihin erikoistunut lekuri ihan lähellä, joka leikkasi tyylillä jonka halusimme. Hän kuitenkin pari vuotta sitten hän päätti, ettei enää operoi yli 1-vuotiaita lapsia. Lääkäreitä toki löytyy, mutta leikkaustyylejäkin tuntuu olevan monia. Näin jälkeenpäin olen miettinyt myös aikaa jolloin vielä imetin. Pääosin kaikki hoitui hyvin, mutta ne kaikki hetkelliset ongelmat saattoivat varmasti viitata jänteen kireyteen. Silloin en vain tiennyt asiasta mitään.

Kireästä jänteestä oli vaikea saada kuvia sillä huulen nostaminen ylöspäin varmaankin sattui. Tästä kuitenkin näkee miten se menee ihan hampaiden väliin.

Kireästä jänteestä oli vaikea saada kuvia sillä huulen nostaminen ylöspäin varmaankin sattui. Tästä kuitenkin näkee miten se menee ihan hampaiden väliin.

Lääkäreitä tuntuu olevan tässä asiassa montaa eri koulukuntaa. Jotkut ovat sitä mieltä, että jänne operoidaan vasta kun pysyvät hampaat ovat tulossa jottei niiden väliin jää rakoa, jotkut ovat sitä mieltä, että raonhan voi sitten korjata raudoilla. Jotkut hoitavat taaperoita vain nukutuksessa (laserilla tai saksilla) tai ilokaasua käyttämällä. Joidenkin mielestä kireä huulijänne ei juurikaan aiheuta mitään ongelmia. Etsiessäni tietoa asiasta, mielipiteitä tuntui olevan yhtä paljon kuin lääkäreitäkin.

MITEN HOMMA ETENI

Pitkän viikonlopun jälkeen meillä oli aika varattuna Dr. James Jessen klinikalle heti aamusta. Dr. Jesse on yksi Yhdysvaltojen tunnetuimpia asiantuntijoita kieli- ja huulijänteiden leikkausasioissa, ja leikkaa sekä lapsia, että aikuisia. Me valitsimme Dr. Jessen useammasta eri syystä. Yksi toki oli hänen pitkä kokemus ja asiantuntemus tässä asiassa, mutta pääsyynä oli tapa, jolla toimenpide hänen klinikallaan tehdään. Dr. Jesse leikkaa laserilla ilman nukutusta. Puudutuksen jälkeen, itse leikkaus on ohi 20:ssä sekunnissa. Laser -toimenpiteen uskotaan olevan parempi myös siinä suhteessa, että se paranee nopeammin eikä ole niin herkkä infektioille. Jänteen umpeen kasvamisen mahdollisuus laser -leikkauksen jälkeen on erittäin pieni. Meillä vanhempina oli vahva näkemys siitä, että jos leikkauksen voi hoitaa ilman nukutusta, se on meidän tapamme hoitaa asia.

Saavuimme klinikalle hyvissä ajoin. Ilmoittautuessa uuteen lääkärikeskukseen, täällä Yhdysvalloissa täytellään yleensä kaikenlaisia rekisteröitymiskaavakkeita ja vakuutuslomakkeita. Meillä oli tiedossa, että tämä operaatio ei mahdollisesti mene läpi sairasvakuutuksessamme, joten olimme varautuneet maksamaan. Leikkauksen hinta oli $400. Sellaisenkin huomion voisin kertoa tähän väliin, että nukutuksen kanssa olisi se maksanut meille jotain $2500-3500, vaikka se ei nyt ollutkaan syy siihen miksi päädyimme tälle klinikalle. Ilmoittautumisen jälkeen odottelimme vuoroamme, ja sitten meidät ohjattiin sisään hammaslääkärin huoneeseen. Hoitaja selitti meille miten kaikki tulisi tapahtumaan ja sitten odotimme lääkärin tuloa. Käytännössä ensin oli edessä konsultaatio, ja sitten jos hammaslääkäri toteaisi kireän jänteen, se operoitaisiin heti.

james_jesse.jpg
jesse_office.jpg

Käytännössä toinen vanhemmista istui hammaslääkärin tuoliin lapsi sylissään. Ja kuten arvata saattaa, taapero-ikäinen lapsihan ei tietenkään rauhassa paikallaan istu, vaan häntä on pideltävä tiukasti. Minä pidin lasta tuolissa, mieheni piteli jalkoja ja hoitaja päätä. Onneksi operaatio oli tosiaan ohi sekunneissa, ja lapsi rauhoittui heti kun päästimme hänestä irti. Lääkärille lähti jopa “high five” vielä tuolissa istuessa. Meille jäi todella hyvä kuva Dr. Jessestä. Hän oli tosi ammattimainen ja kertoi juurta jaksaen huuli- ja kielijänteistä. Sitten saimme ohjeet jälkihoidosta ja lähdimme ajelemaan kotia kohti.

Meitä suoraan sanottuna vähän hirvitti koko kotimatka, sillä edessä oli yli seitsemän tunnin ajo San Bernardinosta kotiin pysähdyksineen. Olimme varanneet mukaan kipulääkettä ja paljon aikaa. Mutta kotiin oli päästävä, sillä olimme jo kuluttaneet yhden koulu- ja työpäivän tähän. Heti matkan alussa neiti nukahti takapenkille ja veti unta kuulaan kolme tuntia. Sen jälkeen annoimme hänelle särkylääkettä, mutta minkäänlaisesta kivusta ei ollut merkkiäkään, ja ruokaakin hän söi normaalisti. Kotiin siis päästiin ja matka meni hyvin.

Illalla suu näytti tältä…

Illalla suu näytti tältä…

Paraneminen myös meni yllättävän kivuttomasti. Ohjeeksi meille annettiin venyttää huulta nostamalla sitä nenää kohti 3 kertaa kerrallaan, viisi kertaa päivässä. Tätä teimme seuraavan kymmenen päivän ajan. Jälki huulen alla oli aluksi vähän ruman näköinen sillä se oli ihan musta, mutta on pikkuhiljaa pienentynyt ja pienentynyt. Lääkärin mukaan elämä voi jatkua normaalisti heti operaation jälkeen, eli ei tarvitse varoa tuttia tai hampaiden harjausta, tai muutakaan. Toivomme, että tällä toimenpiteellä helpotamme pikkuisemme elämää, ja ehkä samalla vähän omaammekin.

… ja parin päivän päästä tältä.

… ja parin päivän päästä tältä.

Jos olet kiinnostunut lukemaan enemmän aiheesta, suosittelen Dr. Ghaherin nettisivuja. Hän tosin myös puhuu enemmän kireästä kielijänteestä, mutta siellä täällä on tietoa myös huulijänteestä. Häntä pidetään täällä lähes tämän alan “guruna”. Hänen blogi on varsin mielenkiintoinen, ja hän vastaa nopeasti myös kysymyksiin. Facebookissa on myös hyviä vertaistukiryhmiä, Suomessa ja täällä Yhdysvalloissa, joista itse asiassa tuntuu saavan enemmän tietoa kuin mistään muualta.

googoo.jpg

Onko sinulla kokemuksia kireistä huuli- tai kielijänteistä?

 

Los Angelesin Aquarium of the Pacific

Paula Gaston

Hei muistattekos vielä edellisen Losin reissumme jouluna kun jouduin seuraamaan mieheni perheen mukana Los Angelesin eläintarhaan, ja olin järkyttynyt miten ahtaissa oloissa nuo eläinpolot asustivat. No, toissa viikonloppuna olimme taas sillä suunnalla, ja olin onnellinen, että kerrankin olemme paikalla lämpimän aikaan. Uimista uima-altaalla, grillailua ja sitten visiitti rannalle jonakin päivänä. Siinäpä vasta suunnitelma! Se ei tietenkään toteutunut kun koko viikonlopun ajan satoi vettä, ja niinpä perhe oli taas suunnitellut meille “lapsia huomioivaa” ohjelmaa… eläin-painotteista sellaista.

Ihan tosissaan, olen kyllä ihan kiitollinen, että perhe on huomioinut meidän tulon ja suunnitellut jotain ohjelmaa. Vielä mukavampaa on, että siinä on jollakin tavalla otettu huomioon myös lapset. Tällä kertaa kohteena oli Aquarium of the Pacific Long Beachillä. En itseasiassa ole yhtä pahoillaan akvaariokäynnistä kuin olin eläintarhassa. Monet näistä akvaarioista täällä, etenkin se Kalifornian kuuluisin Monterey Bay Aquarium, tekee paljon hyvää työtä merten suojelun merkeissä. Akvaariot myös hoitavat loukkaantuneita eläimiä kunnes ne voidaan laskea takaisin mereen. Niinpä me sitten vietimme päivän ihmetellen kaloja ja kaikkia muita mereneläviä.

Long Beach on ihana paikka muutenkin käveleskellä. Taustalla Queen Mary.

Long Beach on ihana paikka muutenkin käveleskellä. Taustalla Queen Mary.

Aquarium of the Pacific

Aquarium of Pacific on avattu vuonna 1998. Sen tarkoitus ei ole kerätä tuottoa, vaan enemmänkin tehdä tutkimustyötä sekä jakaa tietoa merestä ja sen suojelemisesta. Akvaario on pysyvä koti sellaisille loukkaantuneille eläimille jotka eivät enää luonnossa itse pärjäisi. Sen lisäksi akvaario järjestää erilaisia tempauksia kuten rantojen siivoamista.

Akvaariossa on yli 500 eri eläinlajia Kalifornian vesistöistä sekä ympäri maailmaa. Se on jaettu alueittain, joten on helppo samaistua tiettyihin maanosiin kun kaikki sen alueen eläimet ovat saman käytävän varrella. Suurin osa käytävistä oli pimeitä ja väenpaljoudessa hieman kaposiakin. Ennen osastolle menoa on lastenrattaille parkki johon ne pyydetään jätettäväksi. Olin ensin vähän järkyttynyt, koska meidän neitiä ei enää jaksa kauaa kantaa, ja jalkautuessa joko juostaan täysillä tai kävellään hidastellen. Rattaiden jättäminen oli kuitenkin pelkkä suositus, ja mekin menimme päiväunien aikana sisään niiden kanssa. Siinä vaiheessa viimestään ymmärsin, miksi ne oli yksinkertaisempi parempi jättää pois. Keskellä viikkoa akvaariossa ei ehkä olisi niin paljoa tunkua mutta sunnuntaina se ainakin tuntui olevan tupaten täynnä.

Aquarium of Pacific, Long Beach

Aquarium of Pacific, Long Beach

aquarium_rattaat.jpg

Sadepäivän viettoa kaloja ihaillen

Lapsille akvaario on oiva kohde. Siellä näkee paljon sellaisia meren eläviä, joita ei muuten koskaan pääsisi näkemään, ja samalla oppii paljon uutta. Kaikista mielenkiintoisimpia lasten mielestä olivat kaikki “touch poolit” joissa pääsi koskemaan esimerkiksi meritähtiin ja muihin. Vähän pitää tässä kohtaa kyllä purnata, että rauskujen allas näytti aika pieneltä ja ne näyttivät koko ajan yrittävän yrittävän ulos altaasta. Niin kivaa kuin niiden ja haiden koskeminen onkin, mietin, että voiko se kuitenkaan olla hyväksi eläimelle? Muuten akvaario oli kyllä siisti ja hyvässä kunnossa, ja kaikki näytti olevan hyvin.

touch_pool.jpg
touching_pool.jpg
meritahti.jpg

Sitten tietenkin kiersimme joka osaston ihmetellen kuinka kauniita ja erikoisiakin merenelävät voivat olla. Varsinkin tropiikin alueen kalat ovat upean värikkäitä. Lunnit ja pingviinit olivat leikkisällä tuulella, ja Giant Pacific Octobus eli jättiläismustekalakin tuli meitä tervehtimään.

mustekala.jpg
Mustekaloja

Mustekaloja

akvaario_pingviini.jpg
Lunni

Lunni

akvaario_paula.jpg
jelly_fish.jpg
merihevonen_akvaario.jpg
jellyfish_ruskea.jpg

Yksi akvaarioin erikoisuuksista on sen Lorikeet metsä. Linnun nimi suomeksi lienee Sateenkaariluri, ja se on eräänlainen värikäs papukaija. En nyt kyllä ihan varmasti osaa sanoa, miten nämä linnut päätyivät akvaarioon tai liittyvät siis teemaan, mutta kivahan niitä oli käydä katsomassa. Lorikeet metsä on ulkona ja sen läpi kävelllään kuin jonkun talossa konsanaan. Lintujen olot ovat varmasti paremmat kuin pienissä häkeissä jonkun kotona, vaikka eihän se kyllä mikään sademetsä ollut. Pientä maksua vastaan saa papukaijoille tarkoitettua nektariinia, jota ne mielellään tulevat hakemaan kädestä. Meillä ei tosin ollut niillä mitään annettavaa, ja silti ne tulivat tervehtimään ja istumaan olalla.

aquarium_banner.jpg
lorikeet.jpg

Meillä kaikki, lapsista lähtien harrastavat jonkun sortin keräilyä. Niinpä yksi lasten kohokohtia oli taas kerran akvaarion oma leimakirja. Se toimi samalla karttana ja oppaamme, mutta sieltä täältä sai kerätä eri sivuille tarkoitettuja kohokuvioisia “leimoja”. Kun kaikki leimat oli kasassa, info-tiskiltä sai käydä hakemassa pienen palkinnon. Koululainen oli iloinen saatuaan kasan eläinaiheisia postikortteja ja kynän.

akvaario_kirja.jpg

Päivä oli kaiken kaikkiaan ihan mukava. Aikaahan akvaariossa olisi voinut viettää vaikka kuinka, mutta kiersimme kaikki osastot noin viidessä tunnissa (mukaan lukien lounas), ja suuntasimme sitten takaisin majapaikkaamme. Lasten kanssa reissatessa oikein varteenotettava vierailupaikka, ja miksei aikuistenkin!