Viinilaakson viemää

Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

           

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

blogi_banner_fi.jpg

Matkablogi Lifestyle-blogi Viinilaakson viemää

Matkablogi ja lifestyle-blogi Kalifornian auringon alta. Elämää, matkakokemuksia, ruokaa ja viiniä ympäri maailmaa. Soolo- ja perhematkailua.

Muistojen maanantai: Söin kuivattua kalaa Islannin presidentin kanssa

Paula Gaston

Olen tallettanut kaikki tekemäni matkat muistojen kirjaan omassa sydämessäni. Aina välillä mieleen tulee joku vanha kokemus tai näkemäni paikka, syystä tai toisesta. Näen artikkeleita, joita on kirjoitettu paikoista joissa olen käynyt, tai mainoksia tutuista maista. Silloin kaikki muistot palaavat mieleen, ja olen usein ajatellut, että olisi kiva koota nekin tänne blogiin. Siitä syntyi Muistojen Maanantai -sarja, jossa joka maanantai käydään eri matkakohteessa vuosien varsilta.

Jokunen vuosi sitten vietin kuukauden Islannissa työpaikkani lähettämänä. Kuten niin moni muukin, ihastuin tähän karskeaan ja erikoiseen maahan. Monet sen luonnon nähtävyyksistä olivat melkeinpä henkäsalpaavia, ja joskus vielä aion mennä takaisin kokemaan kaikki loputkin mitä tuolloin jäi näkemättä. Vaikka kuukausi oli täynnä töitä, ehdin myös tehdä vaikka ja mitä. Oli mielenkiintoista nähdä niin montaa upeaa paikkaa lyhyen ajan sisällä.

Kuukauden ajan sekä asuin että työskentelin Radisson Blu Saga hotellissa . Tarkoituksena oli palata hetkeksi hotelli-, ravintola- ja matkailu-alalle päivittämään tietotaitoa, jota opettajan työssä tarvitaan. Pääsin siis kokeilemaan työskentelyä hotellin jokaisella osastolla ja samalla tutustumaan paikallisiin. Ja mikä hienointa, pääsin myös ilmaiseksi hotellissa myytäville retkille mukaan. Kävin tietysti katsomassa suosituimmat paikat kuten Golden Circle, Blue Lagoon ja Islannin eteläisen rannikon. Sen lisäksi kävin valasristeilyllä ja islanninhevosvaelluksella. Mutta niistä lisää vähän myöhemmin. 

radisson.jpg
Reykjavik hotellihuoneeni ikkunasta nähtynä. 

Reykjavik hotellihuoneeni ikkunasta nähtynä. 

töissä.jpg

Radisson Blu Saga oli hyvä tasoinen hotelli, vaikkakin butiikkihotelleihin verrattuna hiukan persoonaton. Sen ehdoton valtti oli sen ylimmän kerroksen fine dining -ravintola; Grillid. Minulle kerrottiin, että harjoittelijat eivät siellä pääse tekemään muuta kuin kaatamaan vettä ja viemään leipäkoreja pöytiin, joten olin varsin otettu kun itse pääsin tekemään muutakin. Olinhan toki kyllä aika erilainen "harkkari", koska töitä alalla oli tullut paiskittua jo pitkä tovi. Islantilainen keittiö on jo pitkään ollut todella suosittu, ja maan kokkimaajoukkue on vuodesta toiseen ihan maailman kärkikastia. Grilled on yksi niistä legendaarisista ravintoloista joissa kannattaa käydä syömässä. Hotellilta on pienoinen kävelymatka Reykjavikin keskustaan, mutta matkalla sain aina ihastella kauniita joutsenia ja annoksen raikasta ilmaa. Koska olin Islannissa helmikuussa, sää vaihteli auringosta aina räntä- ja lumisateeseen saakka. Ehkäpä juuri siitä syystä vältyin suurimmalta turistiryysikseltä.

grilled.jpg

Ollessani uudessa maassa, on aina mielenkiintoista kokeilla paikallisia ruokia. Islannissa pääsikin ihmettelemään monenlaista uutta "herkkua". Ruokakauppojen hyllyiltä ja pakastimista löytyi kaikenlaista aina kokonaisista lampaan päistä kuivattuihin kalalastuihin saakka. Päivittäin sain syödä henkilökunnan tilassa ilmaiseksi lounaan tai illallisen, joten pääsin näkemään paikallisia arkiruokiakin. Ne olivat usein hyvin pelkistettyjä, ja yleensä paljon perunaa ja kalaa. Myös paikalliset hot dogit ovat maailmankuuluja, joten pitihän niitä toki maistaa muutaman kerran.

Erääseen hotellilla pidettävään juhlatilaisuuteen katoimme leivän sijasta pöytiin korit kuivattua kalaa voin ja merilevän kera. Se oli ensimmäinen kerta kun pääsin itse maistamaan kyseistä "kalaherkkua". Täytyy sanoa, että se ei ehkä ollut ihan minuun makuuni, mutta samaisessa tilaisuudessa kalaa maisteli myös Islannin presidentti. Eli eipä missään hassummassa seurassa ole kalaa maisteltu!

juhlapoyta.jpg
kuivattu_kala.jpg
Vasemmalla kuivattua kalaa voin ja merilevän kera, ja oikealla buffetpöydän kala-antimia eräässä toisessa iltatilaisuudessa. 

Vasemmalla kuivattua kalaa voin ja merilevän kera, ja oikealla buffetpöydän kala-antimia eräässä toisessa iltatilaisuudessa. 

Kuukausi Islannissa oli kaiken kaikkiaan mahtava ja erittäin opettavainen. Koin, että paikallisiin oli välillä vaikea tutustua, ja he olivat ehkä vielä suomalaisiakin jurompia. Kuoren alta paljastui kuitenkin ihania ihmisiä, ja lähdin kotiin monia kokemuksia rikkaampana. Ja ennen kaikkea uusi maa taas plakkarissa!

Vieraana Kalifornian Travel & Adventure Showssa

Paula Gaston

Tänä viikonloppuna pääsin vieraaksi San Franciscon Bay Arean Travel & Adventure Show:hun. Ne järjestetään aina vuosittain Santa Claran kaupungissa, ja muistuttavat jokseenkin Suomen Matkamessuja. Tapahtumassa on ihan mukavaa käydä vähän fiilistelemässä tulevia matkoja ja kurkkaamassa alan viimeiset trendit. Tälläkin kerralla päivä vierähti tosi nopeasti.

messulaukut.jpg

Näillä messuilla ei ole varsinaisesti "ammattilaisten" päivää, vaan pressipassilla näytteille-esittäjiä pääsee tapaamaan toisen messupäivän aamuna tunnin verran. Sen jälkeen messut räjähtivätkin käyntiin toden teolla, ja joillakin käytävillä oli vieraita ihan tungokseen asti. Viime vuonna olin messuilla vain sunnuntaina, joka mielestäni tuntui olevan vähän hiljaisempi kuin lauantai. 

Kalifornian omat maakunnat, kansallispuistot ja viini-alueet olivat tietenkin vahvasti esillä messuilla. Sen lisäksi eri risteily-yrityksiä tuntui olevan joka kulmalla. Kaliforniasta suosituimmat risteilyreitit lienevät Meksikoon ja Alaskaan, mutta muuallekin täältä pääsee. Lisäksi moni lentää Floridaan ja hyppää siitä Karibian risteilijän kyytiin. Hawaii näkyi myös messuilla, onhan se  kuitenkin kalifornialaisten kestosuosikki, ja se on suht lähelläkin. 

Aasian maista ehdottomasti eniten kuhinaa oli Japanin osastolla. Mieleeni jäivät oikeastaan vain Japani, Taiwan ja Kiina, sekä suurella tohinalla mukana ollut Etelä-Korea. Etelä-Korean valttina oli tietenkin Olympialais-teema, joka kieltämättä näkyi maskotteineen jo kauas. Vähän yllättäen muut Aasian maat eivät näyttäneet panostavan näihin messuihin, eikä Eurooppakaan suuresti. Euroopan maista vain Ranska ja Irlanti jäivät mieleeni. 

olympia.jpg
taiwan.jpg

Tämän vuoden puhuja ohjelmassa ei nyt sattunut sellaisia "pakko nähdä" tyyppejä. Ehdottomasti eniten väkeä veti Rick Stevensin luento. Hän on tunnettu matka-artikkeleistaan ja omasta televisio-ohjelmastaan. Tänä vuonna en paljoa luentoja kuunnellutkaan, ja muutaman niistä olinkin käynyt katsomassa jo viime vuonna. Olisi ehkä hyvä jos samat henkilöt eivät olisi useana vuonna peräkkäin puhumassa.

luento.jpg
Yksi tämän vuoden vetonauloista oli kameliratsastus. Mielestäni se oli vähän hämmentävää, mutta jonoa näytti piisaavan.

Yksi tämän vuoden vetonauloista oli kameliratsastus. Mielestäni se oli vähän hämmentävää, mutta jonoa näytti piisaavan.

Yksi huomattava trendi oli ehdottomasti kaikenlaiset loma-osakkeiden myyjät. Niitä tuntui olevan joka standillä, ja sai ihan varoa mihin lappuun nimeänsä laittoi. Monet "arvonnat" osoittautuivatkin arvonnaksi vasta jos tietyt kriteerit täyttyivät (ikä, palkkataso ym.), ja siinä vaiheessa tietenkin oli selvää, että jokuhan sieltä soittelee kohta kaupaten "ilmaista viikkoa Hawaiilla". Moni tuttavani on itseasiassa käyttänyt näitä tarjouksia, ja käynyt kuuntelemassa loma-osakkeen esittelyn. Eikä ihme, sillä tarjolla oli ilmaisia lentoja Havaijille tai Meksikoon lisänä kaksi yötä luksushotellissa. Pitäisiköhän tätä koittaa? Mitä mieltä olette?

Ystäviä matkojen varrelta

Paula Gaston

On Ystävänpäivän päivän aamu. Istun keittiössä kahvikupin ja bagelin kanssa, ja katselen ulos ikkunasta aurinkoon. Mietin miksei tämä Ystävänpäivä ihan sanan varsinaisessa merkityksessä hetkauta suuntaan eikä toiseen. Kaupallisuus, krääsä, ylikalliit hinnat; niistä on Amerikan Ystävänpäivät tehty. Tätähän on rummutettu jo heti kun joulu saatiin alta pois. Kyllästyttää!

Pikkuneiti on saateltu jo aamulla kouluun jossa päivän kohokohtana on Ystävänpäivän juhlat. Nopealla vilkaisulla lapseni saattoi olla luokan ainoita, joka vei mukanaan itsetehdyt kortit luokkakavereille. Muilla näytti olevan viimeistä huutoa olevia Shopkins- tai Spidermankortteja jotka tulevat suklaan tai tikkarin kera. Ja ihmettilisin jos Piilaaksossa lahjat jäisivät vain niihin. Osasin tätä jo ennakoida, joten laitoimme kortteihin sentään Valentine's Day -lyijykynät. Mikseivät lapset voi vaihtaa vain pelkkiä kortteja ilman takaa-ajatuksia siitä, kenen vanhemmat ostavat parhaat lahjat?

Viime vuonna päätimme mieheni kanssa, että emme lähde enää Ystävänpäivänä dinnerille ulos. Ravintoloissa on ahdistava tungos, erikoismenu tuplahinnoin ja liian kiireiset tarjoilijat. Ei se ole mitenkään romanttista. Viime vuonna kävimme syömässä päivää ennen, ja tänään meillä on suunnitelmissa hakea thai-ruokaa kotiin yhdestä lempiravintolastamme. Sen sijaan mieltä lämmittävät kaikenlaiset pienet viestit ja kortit joita ystäviltä tulee maailmalta. Se on ihan parasta!

pullot.jpg

Monet ystävistäni olenkin tavannut matkoillani, itseasiassa mieheni myös. Ja lähes kaikkien lapsuudenystävieni kanssa olen muuten vain matkustellut. Suuri osa parhaista muistoistani onkin juuri näiltä matkoilta. Valokuva-albumista löytyy kaikenlaisia reissuja; etelän löhölomia, ravimatkoja Ruotsiin ja Ranskaan, opintomatka Ruotsiin, palkintomatka Turkkiin, ex tempore lähtö Egyptiin, kesätöihin USA:han. Monelta matkalta on jäänyt elinikäisiä ystäviä; Amerikan kesästä sekä Suomeen, että rapakon taakse. Muutaman ystävän kanssa meitä on yhdistänyt kaipuu maailman toiselle laidalle. Ja vaikka monien kanssa ei pidetäkään yhteyttä säännöllisesti, kun tauon jälkeen tavataan, jatketaan siitä mihin edellisellä kerralla on jääty. Se on sellaista ystävyyttä joka merkitsee jotain! Paljon enemmän kuin sametilla päällystetyt suklaarasiat ja kynttiläillalliset. 

Hyvää Ystävänpäivää kaikille!

Päivä San Franciscon Mission Districtillä - Muraaleja ja ihmispaskaa

Paula Gaston

Pari viikkoa sitten vietimme viikonloppua San Franciscossa. Siellä on tietysti paljon nähtävää ja monta eri kolkkaa tutkittavana, mutta tällä kerralla päätimme kierrellä kuuluisassa Missionin kaupunginosassa. Tähtäimessä oli etenkin nähdä sen muraaleja eli seinämaalauksia, ja hienojahan ne onkin, kunhan vain varoo astumasta ihmisp***n niitä ihaillessa. Mutta niistä, ja ihmisjätteestä lisää vähän tuonnempana. 

Mission District on San Franciscon taiteen mekka. Useat eri taideinstituutit toimivat siellä, ja taidetta on harrastettu Missionilla jo 70-luvulta lähtien. Se näkyy myös kaduilla ja värikkäissä rakennuksissa. Siellä on paljon tapahtumia, niistä suurimpana ehkä mainittakoon Day of the Dead -festivaali ja First of May. Alueella näkyy erittäin vahvasti latinalaiskulttuuri.

Mission on tunnettu myös sen lukuisista ravintoloistaan, ja etenkin taco-paikoista. Sen tavaramerkki on Mission burrito joka on tavallista burritoa muhkeampi. Mekin pysähdyimme syömään yhteen taqueriaan jonka ruoka oli superherkullista. Sorruin taas kerran kalatacoihin. Niitä pitäisi jokaisen täällä vierailevan maistaa ainakin kerran, ne kuuluvat ehdottomasti kalifornialaiseen keittiöön. Nampsis! Ja lapsille uppoaa yleensä takuuvarma cheese quesadilla. 

fish_taco.jpg

Viime kuussa kirjoittelin Mission Santa Inésistä Solvangissa. Missionit ovat siis niitä lähetyssaarnaajien 1700-luvulla Kaliforniaan perustamia tukikohtia joissa kaikissa on myös kirkko. Niistä viimeisin löytyy täältä San Franciscon Mission Districiltä, ja ne levittäytyvät koko Kalifornian rannikon leveydelle aina San Diegoon saakka. San Franciscon missionin nimi on Mission San Francisco de Asís, tai tuttavallisemmin Mission Dolores. Me emme tällä kertaa menneet sisään, mutta jos kierros Mission Doloresissa kiinnostaa, niin se löytyy osoitteesta 320 Dolores Street.

Mission rakennus on siis tuo pienempi ison kirkon vieressä, ja se on San Franciscon vanhin rakennus. Edessä on El Camino Real -tien kello. Missionit ovat kaikki olleet El Camino Realin varrella.

Mission rakennus on siis tuo pienempi ison kirkon vieressä, ja se on San Franciscon vanhin rakennus. Edessä on El Camino Real -tien kello. Missionit ovat kaikki olleet El Camino Realin varrella.

Muraalit eli seinämaalaukset ovat pitkään olleet Missionin kaupunginosan tunnusmerkki. Niiden taustalla on Chicano Art Mural -liike joka on alkanut 1970-luvulla. Värikkäitä taloja ja aitoja voi löytää sieltä täältä, kuuluisimmat lienevät kuitenkin Balmy Alleyllä ja Clarion Alleyllä. Clarion Alley Mural Project alkoi vuonna 1992. Balmy Alley jäi meillä tällä kertaa väliin mutta Clarion Alleyllä kävimme käveleskelemässä muiden turistien tavoin. 

muraali_mission.jpg
bartlett.jpg
prince.jpg
democrazy.jpg

Kun oli aika palata autolle pysähdyimme vielä ottamaan kuvaa talosta jonka etupuolelle oli ripustettu vaaleanpunaisia mekkoja roikkumaan. Siinä sopivaa kuvauspaikkaa etsiessä ei aina tule katsottua mihin astuu, joten sattuipa mieheni astumaan pehmeän pussin päälle jonka sisältä paljastui sitä itseään, ihan aitoa ihmisjätettä. Hyi helvattu! Valitettavasti on sanottava, että Mission District on nykyään yksi niistä alueista jonne en iltaisin mielellään mene. Nytkin oli kaikenlaista hampaatonta narkkaria ja housuihin kussutta juoppoa meitä hihasta repimässä, vaikka olimme liikkeellä päiväsaikaan, ja kerjäämässä rahaa. Valitettavasti tilanne kodittomien osalta on San Franciscossa ja sen ympäristössä räjähtänyt käsiin, eikä resursseja ole tarpeeksi kaikkien auttamiseksi. 

mekot.jpg

Kuvasta ei mielestäni tullut niin hyvä, että sen takia olisi kannattanut hyppiä kakkendaaliin. Muutoin päivä Missionilla oli kyllä varsin antoisa. 

Taste of Finland toi meille karkkipäivän (+HELMIKUUN ARVONTA!)

Paula Gaston

*Postaus on tehty yhteistyössä Taste of Finlandin kanssa.

Täällä ulkomailla asuessa viikon paras päivä on aina se, kun posti tuo jotakin mukavaa Suomesta. Aika usein ne ovat kirjeitä, kortteja tai pieniä paketteja sukulaisilta tai ystäviltä. Viime viikolla meille saapui kuitenkin isompi lähetys Taste of Finlandilta. Saimme nimittäin testattavaksi Squirrel karkkilaatikon, josta löytyi aikamoinen määrä suomalaisia herkkuja. Eipä paljoa paremmin voisi viikko enää alkaa! 

Laatikossa oli reilusti suklaata ja suklaapatukoita. Sen lisäksi pääsimme nauttimaan lakritsista, salmiakista ja Xylitol purukumista. Olin vähän yllättynyt, että 5-vuotias neitimme söi lakritsia ja salmiakkia riemu rinnoin, vaikka ei niiden makuun olekaan kovin tottunut. Niin se vaan näyttää olevan, että suomalaisella ne ovat veressä. Oma lempparini on ehdottomasti kaikki ihanat suklaapatukat ja -levyt, kun taas mieheni kävi Ässä Mix -pussin kimppuun. 

squirrel.jpg

TASTE OF FINLAND

Taste of Finland on suomalainen yritys joka on aloittanut toimintansa vuonna 2017. Sen kautta on helppo tilata suomalaisia elintarvikkeita ulkomaille, joko itselle tai lahjaksi. Tuotteet eivät ole pelkästään karkkeja, vaan valikoimassa on muun muassa lakkahilloa, ruissipsejä, teetä, kahvia, Turun sinappia, Xylitol-tuotteita ja muita suomalaisten kaipaamia syötäviä. Kaikki mahdollinen kuljetuslaatikoista lähtien on tehty Suomessa, eli kotimaisuus on valttia. Tuotteita voi tilata Euroopan lisäksi Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja joihinkin Aasian maihin (voit tarkistaa listan täältä).

Valmiiden laatikoiden lisäksi nyt uutuutena Taste of Finlandin kautta voi tilata tuotteita myös irrallaan, eli jokainen voi koota itselleen sopivanlaisen tilauksen. Makeiden ja suolaisten naposteltavien lisäksi valikoimiin on tullut myös joitakin Muumi-tuotteita. Itse ainakin olen joskus harmitellut, etten ole varastoon ostanut mitään mitä voisi antaa lahjaksi suomalaisille ystävilleni. Nytpäs tiedän mistä sellaisiakin löytyy. Valmiita lahjalaatikoita on viittä erilaista; Squirrel, Rabbit, Bunny, Bear ja Fox. 

karkit.jpg

HELMIKUUN ARVONNASSA BUNNY KARKKILAATIKKO

Nyt kannattaa olla hollilla, nimittäin helmikuun arvonnassa on Taste of Finlandin Bunny karkkilaatikko! Laatikossa on aimo annos Suomi-karkkeja ikävää helpottamaan. Sen sisältä löytyy muun muassa

  • Fazerin sinistä
  • Hopea toffeeta
  • Turkinpippureita
  • Aito Suomalainen Salmiakki Mix
  • Brunbergin Lakritsia
  • Pantteri Mix
  • Ässä Mix  ja
  • Erilaisia suklaapatukoita

Arvontaan voit osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen ja kertomalla mitä Suomi-herkkuja sinä kaipaat eniten. Arvonta suoritetaan 14.2. eli sopivasti Ystävänpäivänä, ja laatikko toimitetaan sen jälkeen antamaasi osoitteeseen Taste of Finlandin toimitusalueella. Jätäthän siis mukaan sähköpostiosoitteesi (tai kirjaudu sisään sähköpostiosoitteella jolloin se näkyy vain minulle) niin että voin ottaa yhteyttä. 

Osallistua voi myös Instagramissa seuraamalla tiliäni @paulagaston ja tägäämällä kilpailukuvaan kaverin, joka voisi olla myös kiinnostunut voittamaan Bunny-laatikon. Kommentoimalla sekä blogiin että Instagramiin, tuplaat mahdollisuutesi voittoon!

Onnea arvontaan ja ihanaa helmikuuta!

KILPAILU ON NYT PÄÄTTYNYT! Vastauksia tuli runsaasti sekä tänne blogiin että Instagramiin, kiitos niistä! Arvonnan voitti Raija San Diegosta! Onneksi olkoon!